Herman Grönbärj osa 2

Herman Grönbärjin itselleen ja perheelleen suunnittelema ateljeehuvila, Sunnanlid (1902-1903), valmistui Lohjalle. Kuvakaappaus televisiosarjasta Painajainen 1/4.

Osa teistä muistaa kirpparilta löytämäni luonnoskansion, joka paljastui kuuluneen taiteilija Herman Grönbärjille (1875-1958). En tiennyt ostohetkellä taiteilijasta vielä mitään (jokin sisäinen tunne kuitenkin sanoi, että kansio tulisi ostaa mukaan), mutta hän ja hänen elämänsä on alkanut kiehtoa entistä enemmän.

Taidehistorioitsijana olin tietenkin kiinnostunut siitä, kuinka lohjalaisen taiteilijan luonnokset olivat päätyneet Kuopioon. Jätin yhteydenottopyynnön kirpputorin välityksellä myyjälle kolmesti, mutta hän ei koskaan vastannut tai ottanut yhteyttä. Joten olen luopunut toivosta, että saisin selville lisätietoja kansion matkasta Lohjalta Kuopioon.

Sen sijaan kansio itsessään on täynnä vihjeitä, jotka odottavat ratkaisua. Asiat tuntuvat paljastuvan vähitellen, tämä seuraava tosin vähän kuin itsestään. Aiempaan postaukseen kommentoi lukija, joka vinkkasi televisiosarjasta, joka on kuvattu Grönbärjin taiteilijakodissa Sunnanlidissä 1980-luvun lopussa. Kyseessä on Ismo Sajakorven käsikirjoittama ja ohjaama Painajainen (1988), jonka pääosaa esittää Eero Melasniemi. Se on katsottavissa YouTubesta. Kiitos vinkistä Mika!

Kuvakaappaus televisiosarjasta Painajainen 1/4.

Kuvakaappaus televisiosarjasta Painajainen 1/4.

Sarja ei ehkä ole suomalaisen televisiohistorian klassikoita, mutta minulle merkityksellistä siinä oli se, että pääsin näkemään rakennuksen sisälle. Sunnanlid nimittäin tuhoutui tulipalossa kokonaan vuonna 2006, joten paikasta ei ole valitettavasti enää mahdollista saada apua. Ylen tekemän uutisen (15.10.2006) mukaan, palossa tuhoutui lähes sata Grönbärjin omaa teosta, mutta myös Louis Sparren suunnittelemia huonekaluja sekä Albert Edelfeltin tuotantoa.

Luonnoskansiossa minua kiehtoi ensimmäisellä selailukerralla etenkin hiilipiirros, joka oli kiinnitetty pahvipohjalle. Pahvin reunoille oli tehty numerointi, joka viittasi siihen, että luonnoksen mukaan olisi tehty suurennos varsinaiseen työhön. Tämä on kansiossa ainut teos, joka viittasi konreettisesti siihen, että luonnoksen lisäksi olisi olemassa myös lopullinen maalaus. Kansiossa on useampia luonnoksia, jotka saattavat olla pelkkiä harjoitelmia.

Sydän jätti yhden lyönnin välistä, kun sarjassa Eero Melasniemi kulkee ympäri rakennusta. Yläkertaan vievän portaikon seinällä nimittäin on maalaus, joka on suurennettu tämän kansiossa olevan luonnoksen pohjalta:

Kuvakaappaus televisiosarjasta Painajainen 1/4.

Kuvakaappaus televisiosarjasta Painajainen 1/4.

Teoksen aihe on hieman outo, enkä ole ehtinyt selvittää sen sisältöä vielä tarkemmin. Herman Grönbärjin taiteeseen (kuten valtaosaan saman aikakauden taiteilijoista) vaikuttivat 1800-1900-luvun vaihteen aatteelliset ja hengelliset virtaukset, kuten tolstoilaisuus, ruusuristiläisyys, vapaamuurarius, teosofia, antroposofia, okkultismi ja spiritismi.

Näiden samojen aiheiden äärellä olen Hilma af Klintin (1862-1944) kanssa, sillä luen parhaillaan Pirkko Kotirinnan kirjoittamaa taiteilijaelämäkertaa hänestä. Hilma ja Herman tuskin tunsivat toisiaan ainakaan henkilökohtaisesti, vaikka olivatkin aikalaisia keskenään. Heillä oli kuitenkin yhteinen tuttava: teosofian uranuurtaja Pekka Ervast (1875-1934). Hilma af Klint on lukenut Ervastin kirjoja ja kirjoituksia, kenties käynyt kuuntelemassakin häntä Ervastin vieraillessa Ruotsissa. Herman Grönbärj puolestaan järjesti Helsingin asunnossaan teosofiaa käsitteleviä keskusteluja, joissa oli mukana muun muassa Pekka Ervast.

Tämä historian tapahtumien ja henkilöiden kietoutuminen toisiinsa on äärimmäisen mielenkiintoista!

Jatkan Grönbärjin luonnoskansion vihjeiden ja tarinoiden selvittämistä hiljalleen, kun on aikaa.