Opintomatka

 
Huomenna starttaa bussi Seminaarinmäeltä kohti Itä-Suomen museotarjontaa. Museologian ryhmän kanssa vierailemme seuraavissa paikoissa:

- Mekaanisen musiikin museo Varkaudessa

- Varkauden museo ja taidemuseo

- Valamon konservointilaitos, Heinävesi

- Pohjois-Karjalan museo, Joensuu

- Kuopion taidemuseo


- Kuopion luonnontieteellinen ja kulttuurihistoriallinen museo



Paluu Jyväskylään tapahtuu tiistai-iltana.
 

Alla prima

 

Alla prima -tekniikka tuli minulle tutuksi terminä vasta äskettäin. Kuitenkin olin nähnyt tekniikkaa jo paljon aiemmin. Opintomatkalla (2008) Latvian taideakatemiaan pääsimme tutustumaan ja kurkistelemaan paitsi upeaan rakennukseen, myös oppilastöihin. Lopputyötään tekevien opiskelijoiden joukossa oli minulle ylitse muiden valokuvamaisen tarkka tekniikka, jossa opiskelija oli maalannut pieniä kohtia maalauksesta kokonaan valmiiksi. Silloin se oli minulle jotain aivan uutta ja ihmeellistä.


Suomen 1800-luvun maalaustaidetta kurssilla käsitellessämme sivusimme alla prima -tekniikkaa Ferdinand von Wrightin myötä.


"Alla prima (ital. yhdellä kertaa) eli kertamaalaus on maalaustapa, jossa kuva maalataan valmiiksi yhdellä maalauskerralla ennen kuin öljyväri kuivuu. Alla primassa ei ole alusmaalausta tai erillistä viimeistelyvaihetta. Monesti taiteilijat kuitenkin hahmottelevat ensin maalauspohjalle alustavan piirustuksen luonnostelemalla kuvan pääpiirteet nopeasti lyijykynällä tai hiilellä" (Wikipedia)


"Ferdinand von Wrightin mukana tuli Suomeen Dresdenin koulukunnan suosima alla prima -tekniikka. Periaatteena oli, että taiteilija maalasi pienen kappaleen taulusta kerralla valmiiksi ja siirtyi sitten pohjustuksen toiseen kohtaan. Etuna oli se ettei koskaan tarvinnut maalata puolikuivalle tai kuivalle värille, ja maalari pystyi hallitsemaan työnsä täysin ilman paakkuuntumisen, jälkikäteisen tummenemisen, kellastumisen tai halkeilun vaaraa." (B. von Bondsdorff: Suomen taiteen historia keskiajalta nykyaikaan, s.197)
 

Taidehistorian vaikeuksia

Nyt olen tällä Taiteen historia II kurssilla huomannut, että mitä lähemmäs nykyaikaa tulemme, sitä vaikeammaksi eri taiteenlajien määritteleminen menee. Esihistoriasta 1800- luvun loppuun taidesuunnat olivat suht selkeitä kokonaisuuksia ja taiteilijat usein pysyivät yhdessä tyylisuunnassa. 1900-luvulle tultaessa tyylisuuntia alkaa modernin taiteen kohdalla olla niin paljon, että samalla taiteilijalla voi olla useita tyylisuuntavaiheita uransa aikana. Tämä tekee teosten opettelusta haastavaa.

Magnus Enckell - Poika ja pääkallo, symbolismi

Magnus Enckell - Lepäävä Fauni, impressionismi

Arkkitehtuuri on edelleen yhtä haastavaa ja vaikeaa oli aikakausi mikä hyvänsä.

Toisaalta on mukava huomata, että aiemmin opetellut asiat ovat yhä muistissa, 

kuten kubismi ja sen eri muodot.

Georges Braque - L'Estaquen maisema, fasettikubismi

Fasettikubismi = Lähtökohtana oli Cézannen taide ja hänen neuvonsa 

"tulkita luontoa lieriön, kartion ja pallon avulla".

Georges Braque - Portugalilainen, analyyttinen kubismi

Analyyttinen kubismi = Väriasteikkona oli harmaanruskea ja kohteina yksinkertaiset asetelmat. Analyyttisen kubismin vaiheessa yhtenäinen perspektiivi katoaa mosaiikkimaisen 

pintavaikutelman tieltä.

Pablo Picasso - Kitara, synteettinen kubismi

Synteettinen kubismi = Merkitsi palaamista rikkaampaan väriasteikkoon, minkä lisäksi teoksiin otettiin mukaan "todellisuuden" osia esimerkiksi lippujen tai lehtiotsikoiden muodossa. Tällöin voidaan katsoa syntyneen ensimmäiset kollaasit.

Pablo Picasso - Guernica

Simultaaniperspektiivi = Menetelmä esittää kuvattava kohde samanaikaisesti useammasta perspektiivikulmasta.

(kuvat Googlesta)

Vaikka välillä tuntuukin vaikealta, tunnen silti olevani oikealla alalla, oikeassa paikassa.

Ikkunapoka

 
Sain viimein valmiiksi 1,5 vuotta sitten kirpparilta ostamani ikkunapokan. Krakeloin sen valkoiseksi. Nyt erottuvat paremmin nuo kulmissa olevat rautaosat.






 

Sorsia

 
Ne jotka tuntevat minut hyvin, tietävät etten voi vastustaa sorsia. Niissä on jotakin vastustamattoman suloista, olemuksessa, ulkomuodossa ja vaappuvassa kävelytyylissä. Niinpä varsinkin Kuopiossa asustaessani kuvailin sorsia miltei aina niitä nähdessäni. Valkeisenlampi oli hyvä kuvauspaikka.

Täällä näin vielä viime viikolla kuinka sorsaparvi värjötteli Tourujoen rannalla pakkasessa. Nyt lienevät jo lentäneet etelään.

Kuva-arkistosta löytyi tällaisia.