Vapaaehtoinen museossa

Jyväskylän taidemuseossa oli paneelikeskustelu aiheesta "Vapaaehtoinen museossa - voimavara vai penninvenytystä?" Keskustelemassa olivat Merja Herranen Porvoon museon museonjohtaja ja Museoalan ammattiliiton puheenjohtaja, Riikka Notkola taidekasvattaja ja freelancer museopedagogi, Pirkko Rissanen kulttuuriluotsi, joka osallistui Jyväskylän taidemuseon Kulttuuriluotsien löytöjä -näyttelyn valmisteluun sekä Janne Vilkuna Jyväskylän yliopiston museologian professori ja Jyväskylän yliopiston museon johtaja.

Tiivistän ranskalaisin viivoin ajatuksia ja keskustelijoiden mielipiteitä.

Teema 1: Parannetaanko museoiden tilannetta vapaaehtoisuudella?

- Kuntien budjetissa kulttuuripalvelut ovat vain 0.2-0.5 prosenttia, joten on vaarallista vähentää rahoitusta jo muutenkin "vähäosaisilta".

- Museot eivät ole vain "ylellisyyspalveluita", kuten joku ministeri mainitsi.

- Vapaaehtoiset pääsevät vaikuttamaan museon toimintaan, mutta he eivät korvaa museoammatillista osaamista.

- Notkola kertoi oman esimerkkinsä vapaaehtoisuudesta San Fransiscon modernin taiteen museosta, jossa oli ollut vapaaehtoisena museotyössä. Vapaaehtoiset olivat jo eläkkeellä olevia ihmisiä, joilla oli intohimo taiteeseen ja kulttuurin. He olivat eri alojen ammattilaisia, jotka ajattelivat että nyt on mahdollisuus olla tekemisissä taiteen kanssa, kun siihen ei omassa leipätyössä ollut mahdollisuutta. He toimivat muun muassa museon näyttelyiden oppaina.

- Rissanen peräänkuulutti museoiden avoimuutta. Hänen mielestään museoiden tulisi hyödyntää vapaaehtoisia laajemmin, sillä Suomesta löytyy paljon innokkaita ihmisiä, joita vapaaehtoityö kulttuurin parissa kiinnostaa. Rissanen ei näe vapaaehtoisuutta uhkana museoammatillisuudelle. Hän ihmetteli myös miksei vapaaehtoisia käytetty hyväksi esimerkiksi järjestämällä mielenosoituksia kulttuurialojen leikkausten vuoksi. Ammattilaisten on haettava tukea vapaaehtoisista.

- Perus museotyötä ei voi jättää vapaaehtoisten tehtäväksi.

- Guggenheim-projekti vilahti keskustelussa ohimennen, jonka seuraksena Vilkuna huomautti ettei Helsingin projektia voi verrata Bilbaon Guggenheimiin, sillä usein unohdetaan ja sivuutetaan Bilbaon tapauksessa Englanti, josta lentää halpalentoja Bilbaoon tuoden massoittain turisteja kaupunkiin. Totta kai osa näistä vierailee myös Guggenheimissa.

- Rissasen mielestä museon kokoelmia käytetään hyödyksi aivan liian vähän.

- Keskustelijat olivat sitä mieltä, että museoammattilaiset ovat projektien "aivot", ja vapaaehtoiset "suu".

- Vapaaehtoiset sitouttavat museokävijöitä museoihin ja kokoelmiin, tuovat vuorovaikutteisuutta ja lisäävät yhteisöllisyyttä.

- Museoammatillinen koulutus on tärkeää, sillä se antaa valmiudet muun muassa tallentaa nykypäivää tulevaisuutta varten, johon kouluttamattomilla ei välttämättä ole valmiuksia.

- Vapaaehtoisia ei voi ajatella ilmaisena työvoimana, jotka korvaisivat museoammattilaiset. Varsinkaan päättäjät eivät saa kuvitella, että vapaaehtoisilla saataisiin lisää säästöjä. VAARALLISTA!

- Vapaaehtoisten "säästöajatus" vaihdettava sanaan LAATU; he tuovat museoihin lisää sisältöä.

Teema 2: Museoammattilaisuus vs. "maallikot"

- Museoiden toimintaa sitoo muun muassa museolainsäädäntö, normit ja standardit.

- Keskustelijat eivät kiellä vapaaehtoisten merkitystä museoiden voimavarana.

- Vilkuna kritisoi sanaa "maallikko", sillä jokainen vapaaehtoinen on oman alansa ammattilainen ja tuo varmasti kaikkeen tekemiseensä tärkeitä osaamisalueitansa ja vahvuuksia, joista museotkin hyötyvät.

- Herranen käytti esimerkkinä "merimieskokoelmaa", jota selvittämään tarvitaan merimies, jotta kokoelma ja siinä olevat esineet avautuisivat edes museoammattilaisille. He ovat itse kokoeneet ja käyttäneet esineistöä, joten he ovat aiheen ja alan ammattilaisia, eivät museotyöntekijät. Heidän ammattilaisuutensa alkaa kokoelman hoidosta, tallentamisesta ja turvaamisesta tulevaisuuteen.

- Museoammattilaisten esimiehen on oltava myös vapaaehtoisten esimies.

- Vapaaehtoiset alentavat kynnyksiä astua museoon. Edelleen on voimassa mielikuva museoista, jotka ovat kuin pyhäkköjä, joissa on oltava hiljaa ja mihinkään ei saa koskea. Museot tekevät koko ajan työtä tämän mielikuvan rikkomiseksi, jossa esimerkiksi museopedagogiikka on avainasemassa.

- Herranen toivoi että museot olisivat tulevaisuudessa paikkoja, joihin voisi poiketa yhtä helposti kuin kauppakeskukseen, edes yhden esineen tähden. Hän toivoi myös että museot olisivat maksuttomia (tämä ei kyllä näillä leikkauksilla tule olemaan mahdollista...).

- Notkola toivoi, että museoiden yhteistyö koulujen kanssa toivottavasti muuttaa tulevien sukupolvien asenteita ja ennakkoluuloja museoita kohtaan.

- Museoalan opiskelijoille ensimmäinen askel museotyöhön on tehdä ilmaista työtä museoille. Harjoitella mahdollisia tulevia tehtäviä.

- Vilkuna ehdotti ajatusta, jossa vapaaehtoisten koulutus antaisi sertifikaatin toimia museossa tietyssä tehtävässä. Kuin partiolainen joka saa merkin rintaansa suoritettuaan tietyn koulutuksen. Jyväskylän taidemuseossa kulttuuriluotseilla on merkki rinnassaan osoittamassa tehtäväänsä museoystävinä.

- Vapaaehtoiset ovat lähempänä tavallisia museokävijöitä kuin museoammattilaiset. He toimivat näiden kahden välimaastossa.

Keskustelijoiden taustalla Kirsi Tapperin Hevonen puuveistos.

Teema 3: Museo 2.0-ajattelu - "uudet museoammattilaiset"

- Käyttäjät luovat yhä enemmän sisältöä museoihin.

- Rissasen mukaan vapaaehtoistoiminta ei saa jäädä pelkäksi puuhasteluksi.

- Museoammattilaisten resurssit eivät riitä samaan kuin vapaaehtoistoiminta.

- Vapaaehtoiset haluavat työnsä kautta tietää enemmän museotyöstä ja -toiminnasta sekä tehdä omia projekteja.

- Jyväskylässä on hyvä kulttuuriluotsitoiminta, mutta täältä puuttuu Museon ystävät -toiminta.

- Museolehtorin tehtävänä on osallistaa ja tuota museot lähemmäksi kävijöitä.

- Kaikilta museontyöntekiijöiltä kaivattaisiin tietynlaista pedagogista osaamista; jokaisen tulisi ainakin osata kertoa ja avata omaa työnkuvaansa, joka kiinnostaa vapaaehtoisia. He haluavat tietää mitä museossa tehdään ja miten.

- Vilkuna kyseenalaisti yhteiskunnan asennetta vapaaehtoistoimintaan. Suomessa on enemmän kieltoja ja rajoituksia vapaaehtoistoiminnalle kuin positiivista asennetta. Vilkuna sanoi myös uusien medioiden olevan tärkeässä asemassa tulevassa museotyössä.

- Vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteinen sävel tarkoittaa moniammatillista yhteistyötä.

- Vapaaehtoisten on kaikesta huolimatta saatava olla vapaaehtoisia, heiltä ei saa edellyttää esimerkiksi museonäyttelyiden opastamista jos he eivät sitä itse halua tehdä. Jyväskylässä kulttuuriluotsit ovat tukena näyttelyistä kiinnostuneiden rinnalla, vaihtavat ajatuksia ja keskustelevat.

- Vilkuna peräänkuulutti suuren museon käsitettä, jossa ei keskityttäisi vain museorakennuksiin ja siihen mitä niiden sisällä on, vaan otettaisiin huomioon, että ne selittävät myös ympäröivää maailmaa jossa elämme.

- Tästä heräsi ajatus hyödyntää vapaaehtoisia museokokoelmien viemiseksi rakennusten ulkopuolelle. Monessa museossa on lainattavia pieniä museon käyttökokoelmia, joita voisi viedä esimerkiksi palvelutaloihin.

- Herrasen mukaan avoimuus vaatii museoilta paljon. Museoammattilaisilla on oltava henkilökohtainen suhde vapaaehtoisiin, jotta he pääsisivät tutustumaan ammattilaisten kanssa esimerkiksi museon kokoelmiin.

Teema 4: Vapaaehtoisuus palveluna?

- Vapaaehtoisuus voisi olla yksi museon palvelumuoto.

- Rissanen toivoi, että esimerkiksi työttömät saisivat vapaaehtoisuuden kautta työkokemusta, eläkkeellä olevat saisivat mielekästä tekemistä ja sosiaalisuus on tärkeää. Vilkuna jatkoi ajatusta ja toivoi, että yksinäiset ihmiset saataisiin aktivoitua ja sosiaalistettua.

- Herranen komppasi edellisiä kuuluttamalla museoiden lisäävän tutkitusti henkistä ja fyysistä terveyttä.

- Rissanen sanoi haluavansa vapaaehtoisena olla mukana pidempiaikaisissa projekteissa, jossa saisi tutustua museoiden työhön syvällisemmin.

- Museot ovat arvokkaita ja vapaaehtoiset ovat lisäarvo. Tärkeintä olisi että molemmat osapuolet saisivat yhteistyöstä itsellensä jotakin haluamaansa.

___________________________________________

Puolentoista tunnin mittainen keskustelutilaisuus oli ohi hujauksessa ja keskustelua olisi riittänyt pidemmällekin. Yleisö osallistui myös yllättävän aktiivisesti keskusteluun. Keskustelu eteni hyvässä hengessä ja kaikki kannattivat vapaaehtoisuutta museoissa. Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan koskaan korvaa museoammatillista toimintaa vaan täydentää sitä. Symbioosissa tämä toiminta kantaa varmasti hedelmää ja rikastuttaa toistensa elämää.