Keski-Suomen museossa vietettiin sunnuntai-iltapäivää mukavissa merkeissä. Suomen kuvajournalismin grand old man, Caj Bremer, esitteli näyttelynsä ja kertoi tarinoita valokuviensa takaa. Valokuvataiteesta puhuttaessa itseäni ovat aina kiehtoneet valokuvaajat, jotka ikuistavat ympärillämme olevaa maailmaa rehellisesti linssin läpi, ilman kuvamanipulaatioita. He muodostavat kuvansa paikan päällä. On ihastuttavaa huomata kuinka muun muassa rajauksella, kuvakulmalla ja oikealla ajoituksella tehdään ihmeitä. Kuvat ovat kuin taikaa ja herättävät itsessäni syvällisempiä tunteita kuin muokatut kuvat, vaikka taidokkaasti käsitellyt kuvatkin voivat olla upeita.
Caj Bremer sanoo vihaavansa studiota ja keinovaloa sekä välttävänsä salamavalon käyttöä. Hän sanoo että valokuvaajat erottaa toisistaan näkemys, ja se on varmasti totta koko taidekentällä. Näyttelyssä olevat kuvat on vedostettu digitaalisesti ja seinillä on noin 150 valokuvaa yli 50:n vuoden ajalta. Lehtikuvaajana pitkään työskennellyt Bremer sanoi päässeensä monenlaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin kuvaamaan, mutta välillä joutui kuvaamaan kipeitäkin asioita, joita ei välttämättä olisi halunnut kuvata. Omien sanojensa mukaan hän on tullut valokuvaajana romanttisemmaksi kuvien suhteen, mitä vanhemmaksi hän on tullut.
Caj Bremerin valokuvanäyttely on esillä Keski-Suomen museossa 15.4.2012 saakka.
Tykkäisin...
VastaaPoistaMetsätonttu: Tämä näyttely oli hieman erilaisessa muodossa Ateneumissa viime keväänä. Kuvat ovat kyllä upeita ja jokaisen kuvan takan on tarina, "stoori" kuten Bremer itse asian ilmasi.
PoistaUnohdin kokonaan, että Caj Bremer oli tulossa tänään itse paikalle :( Pitää siis käydä nauttimassa näyttelystä erikseen. Kiitos kuvareportaasista paikan päältä! Oli varmaan hienoa kuulla Bremeriä itseään, ei vain katsoa kuvia.
VastaaPoistakenkä: Mietinkin että oletko paikalla; harmi että unohdit. Herra oli varsin sympaattinen persoona. Näyttelytilassa tosin pyörii dokumentti? Bremeristä, jossa hän valottaa joidenkin kuviensa taustoja, joten se kannattaa katsoa. :)
PoistaKiitos näyttelykierroksesta! :)
VastaaPoistaSini: Oleppa hyvä, mukavaa kun olit mukana kuvakierroksella! :) Näyttelyhalli on kaunis ja valoisa, itse Alvar Aallon käsialaa.
PoistaOi vitsi, olisipa ollut mukava kuulla Bremeriä! En tiedä, miksi minulla meni Ateneumin näyttelykin ohi...
VastaaPoistaKuukki: Mukava mies. Minua koskettivat eniten juuri vähäosaisten kuvat, liikuttavia mutta samalla kauniita. Tarinoita oli myös kiva kuulla, sillä osa kuvista herättää uteliaisuuden kuvan taakse.
PoistaNiinpä, on usein ihana kuulla myös kuvaan liittyvä tarina. Ostitko kirjan - olitko yksi niistä onnellisista, jotka saivat Bremeriltä omistuskirjoituksen?
VastaaPoistaKuukki: En ostanut kirjaa,budjettini ei kattanut hieman yli 40 euron hintaa. Valokuvasin kuitenkin hänen nimmarinjakotilaisuuttaan. Ihmisten kädet ovat minusta kiehtovia. :)
PoistaAika kallis kirja, vaikka onkin varmaan ihana... Niin, käsistä näkee kyllä jollain tavalla, mitä ihminen tekee.
VastaaPoistaKuukki: Onhan kirjassa toki paljon kuvia ja sivuja, mutta en himoinnut kirjaa niin kovasti että olisin sen ostanut. Moni sen tosin osti ja pitkän tovin sai Bremer tuolissa istua ja kirjoittaa puumerkkejään.
Poista