Olin lauantaina Unohdetut ikonimestarit - näyttely Peshekhonovin verstaan ikoneista avajaisissa Keski-Suomen museolla. Näyttelyn avasi arkkipiispa Leo ja sen esitteli taidehistorian professorimme Heikki Hanka. Muutaman sanan ja kiitoksen sanoi myös Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson.
"Maamme ortodoksisissa kirkoissa tapaa usein vanhoja ikoneita, joilla on selkeät ja yhtenäiset tunnuspiirteet: pikkutarkan realistisesti kuvatut raamatunkertomukset tai pyhittäjäisät on sijoitettu metallisuojuksia jäljittelevään kultataustaan. Teosten yhteydessä on perinteisesti viitattu pietarilaiseen koulukuntaan tai valamolaisiin ikoneihin. Maalaustapa viittaakin Valamoon, jossa Peshekhonovin verstaan maalarit työskentelivät vuosien 1849-1876 välisenä aikana vastaten yhdeksän ikonostaasin maalaamisesta seitsemässä kirkossa. Ikonien maalaustyylistä tuli leimaa-antava koko valamolaiselle ikonimaalaukselle. Samat aiheet ja sama tyyli on selvästi tunnistettavissa luostarin myöhemmässäkin ikonimaalaustuotannossa. Toisen maailmansodan yhteydessä Valamosta evakuoidut ikonit muodostavat kansainvälisesti ainutlaatuisen ikonitaiteen kokoelman, samalla kun ne jatkavat alkuperäistä uskonnollista tehtäväänsä kirkkojemme pyhäinkuvina.
Peshekhonovien työpajan perusti Makari Peshekhonov (1780-1852) 1820-luvulla. Hänen kuolemansa jälkeen työpajan johtoon tuli poika Vasili (1816-1888). Työpajan merkityksestä ja asemasta kertoo Vasili Peshekhonovin vuonna 1856 saama virallinen asema keisarihovin ikonimaalarina. Hänen maalaamiaan olivat esimerkiksi Aleksanteri II:n ja Aleksanteri III:n perheenjäsenten nimikkoikonit. Verstaan arvostuksesta kertoo myös se, että Peshekhonovit saivat tehtäväkseen Venäjän ensimmäisen antikvaarisen restaurointitehtävän, Kiovan Pyhän Sofian katedraalin seinä- ja kattomaalausten kunnostuksen. Työpaja maalasi yksistään Pietarissa 17 kirkon ikonostaasit. Muualla valtakunnassa olivat tehtävinä arvostetuimpien katedraalien koristelutyöt. Venäjän ortodoksisen kirkon lähetystyön vanavedessä syntyivät ikonostaasimaalaukset Jerusalemin lähetyskirkkoon sekä Tokion Ylösnousemuskatedraaliin. Viimeksi mainitun kirkon ikonit tuhoutuivat vuoden 1923 maanjäristyksen yhteydessä syntyneessä tulipalossa.
Peshekhonovien ikonimaalaustyyliä pidettiin aikoinaan bysanttilaisena. Se kuului 1840-luvulta lähtien suosiota saavuttaneeseen kansallisromanttiseen liikkeeseen, jossa etsittiin historiallisesti sopivaa tyyliä kuvaamaan Venäjän kansallisia tuntoja. Myöhemmin venäläisyyden juuria etsittiin vanhemmasta perinteestä, kuten novgorodilaisesta, moskovalaisesta tai rostovilaisesta ikonimaalauskoulukunnasta. Peshekhonovien kohtaloksi koitui teosten ikä. Myöhäiset ikonit olivat oudoksi koettu sekoitus länsimaista akteemista maalaustyyliä ja uusbysanttilaista kultakoristelua. Vallankumouksen jälkeen niillä ei ollut Neuvostoliitossa museaalista arvoa, eikä niiden asema uskonnollisina kulttiesineinä edistänyt niiden säilymistä. Venäläisen ikonimaalauksen viimeinen 'koulukunta' on hävinnyt Venäjältä lähes olemattomiin. Valamon luostarista Suomeen evakuoidut ikonit ovat siten poikkeuksellisen merkittävä taide- ja kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. Keski-Suomen museon näyttely on ensimmäinen kerta kun unohdetut ikonimaalarit pääsevät päivänvaloon tässä laajuudessa. Näyttely perustuu filosofian tohtori Zhanna Belikin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008 tehtyyn taidehistorian väitöskirjaan. Venäjällä Peshekhonovin verstaan ikonimaalaus on nykyään yhä kasvavan kiinnostuksen kohteena. Verstaan tuotanto Suomen ortodoksisissa kirkoissa, luostareissa ja museoissa on siten aivan erityisessä asemassa. Työpajan säilyneestä noin sadasta ikonista sijaitsee Suomessa kaksi kolmasosaa. Venäläisen ikonitradition loppuhuipennus on silmiemme edessä, mutta tietoisuus tästä kulttuuriperinnöstä on vasta heräämässä unohduksesta."
Teksti: taidehistorian professori Heikki Hanka
Sanomattakin selvää: ikonit ovat upeita, kauniita, taidokkaita. Oli hienoa nähdä tuollainen taidekokonaisuus kerralla. Kultainen tausta tuo ikoneille aivan oman tyylinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti