Lieksanjoen rannalla

Tuhat ja yksi tarinaa blogin Mine kiteytti hauskasti ajatuksensa kaupungista: "Mielessäni on Lieksan kokoinen musta aukko". Jotta täyttäisimme hänen, ja kenties muutaman muun, mustat aukot saatte nyt tunnelmia kuvien kautta. Sää oli vierailuni aikaan ikävän harmaata, mutta tulipa samalla kuvattua sitä perinteistä marraskuuta.

Yllätyin tiedosta että Lieksa on kaupunki, sillä asukkaita on nimittäin vain muutama sata päälle 12 000. Lieksan aiempi nimitys Brahea, juontaa juurensa Pietari Braheen, joka perusti kaupungin Lieksanjoen suulle jo vuonna 1653. Brahea lakkautettiin kuitenkin jo vuonna 1681, vuosi Pietari Brahen kuoleman jälkeen. Kaupunki hävitettiin lopullisesti vuonna 1685 kun talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi. Lakkauttamisen jälkeen paikalle jäi Pielisjärven pitäjän kirkonkylä. Nykyinen Lieksa syntyi, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973. Samalla Lieksa muutettiin kaupungiksi.

Korkeita kerrostaloja täältä ei juurikaan löydä, mutta ihania puutalo- ja rintamamiestaloalueita siitäkin edestä sekä leveitä autoteitä ja jalkakäytäviä. Ruuhkia täällä ei tarvitse pelätä kuin kenties heinä-elokuun vaihteessa Vaskiviikolla.

Taitobussin nähdessäni olo oli kuin julkkiksen nähneellä, sillä olinhan bongannut auton edellisviikolla Puoli seitsemän ohjelmasta. Taitobussi on kiertävä käsityöneuvonta ja sen tavoitteena on lisätä Pohjois-Karjalan maaseudun elinvoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia käsityökulttuurin keinoin. Palveluihin kuuluu mm. kädentaitokurssit eri-ikäisille, iltapäiväkerhot koululaisille tai kudontakurssi kyläläisille. Kurssipaikaksi sopii kylätalo, koulu, paikallinen kahvila tai muu paikka, josta löytyy työskentelyyn sopivat tilat, sillä työvälineet ja materiaalit tulevat Taitobussin kyydissä. Tämä on yksi kivoimmista hyvinvointia lisäävistä tempauksista josta olen pitkään aikaan kuullut! Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2010 ja loppuu tänä vuonna, mutta toivottavasti projekti saa jatkoa tai ainakin samantapaisia seuraajia.

Lieksassa saa lähes jokaisella kadulla osoitella "voisin asua tuossa talossa, ja tuossa, ja tuossa, ja tuollakin".

Lieksanjoen rantaa.

Kaupunkikeskustan yksi tunnetuimmista maamerkeistä on tanskalaisen A. Ostenfeldin piirustusten mukaan vuonna 1930 rakennettu kaarisilta. Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Kolin jäätie, joka on Suomen pisin yleinen jäätie.

Joen vastarannalla näkyivät Pielisen museon piharakennukset. Museo on Suomen toiseksi suurin ulkomuseo ja sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1963. Alueella on lähes 70 rakennusta joista vanhimmat ovat 1600-luvulta. Rakennuksissa ja esineissä näkyy idän ja lännen yhteisvaikutus. Valitettavasti ulkomuseoon ei talvikaudella pääse ja vain näyttelyhallit ovat avoinna.

Tällaisia maisemia Lieksanjoen varrelta.