Lauantaina RIISAssa vietettiin paitsi Taivaallista Valoa - Ekumeeniset ikonit -näyttelyn avajaisia, esiteltiin myös yksi viime vuoden kokoelmatalletuksista: apostoleja Matteusta, Pietaria ja Tuomasta esittävä ikonostaasi-ikoni.
 |
| Kuva: RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. |
Suomen ortodoksinen kirkko talletti RIISAlle vuonna 2016 ikonin, joka on alun perin sijainnut luovutetun Karjalan, Salmin Pyhän Nikolaoksen kirkon ikonostaasissa. 1800-luvun loppupuolelta oleva ikoni on maalattu kultapohjalle ja tyyli viittaa ns. Peshekhonovin koulukuntaan. Peshekhonovin ateljee kehitti kullatulle pohjalle toteutetun ikonimaalauksen huippuunsa ja tyyliä kopioitiin laajasti. Ateljeen maalarit työskentelivät myös Laatokan Valamon luostarissa vuosina 1849–1876, mikä antoi leimansa ns. valamolaiselle ikonimaalaukselle.
 |
| Kuva: RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. |
Peshekhonovin ikoneissa käytettiin erilaisia kultaustekniikoita: kuvioiden pakottamista kultaan, boluskultausta ja seokseksi hangattua lehtikultaa. Niissä käytettiin myös runsaasti erilaisia ornamentteja, jotka tehtiin raaputtamalla tai maalaamalla väripinnalle. Tekniikat loivat mielikuvan metallisesta suojavaipasta eli riisasta ja värikkäästä emalikoristelusta. Akateemiseen tyyliin kuvatut pyhät henkilöt maalattiin kullatulle pinnalle temperalla tai sekatekniikalla useina kerroksina.
Talvisodan sytyttyä väestö ja irtaimisto jouduttiin evakuoimaan Karjalasta. Salmin Pyhän Nikolaoksen kirkon irtaimistosta saatiin evakuoitua osa, mutta esimerkiksi ikonostaasin kolmannessa kerroksessa, usean metrin korkeudella, oleva apostolien ikoni jäi paikalleen.
 |
| Salmin Pyhän Nikolaoksen kirkko. Ikoni näkyy kuvassa ikonostaasin vasemmassa yläkulmassa. Kuva: RIISA - Suomen ortodoksisen kirkkomuseon arkisto. |
Ikonia on käytetty sodan aikana korsun ovena. Ikoniin sahattiin oviaukko, jonka oikeassa reunassa näkyvät vielä saranat. Säppi on aikojen saatossa kadonnut. Ikonissa on kauttaaltaan useita luodinreikiä. Ikonin kaikista vaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta sodan päätyttyä ikoni siirtyi jälleen Suomen ortodoksisen kirkon omistukseen. Ikoni oli talletettuna Iisalmen Evakkokeskukseen (myöh. Kulttuurikeskus Artos), kunnes kirkko talletti ikonin RIISAan keväällä 2016. Tänään apostoleja esittävä ikoni on nähtävissä Pyhyyden portailla -kokoelmanäyttelyssä, ortodoksisen kirkon historiasta ja selviytymistarinoista kertovassa salissa.
 |
| Kuva: RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. |
Tällaisten esineiden äärellä historia tulee todella lähelle.
Ovena. Uskomatonta. Turkissa tuhosivat pyhiä kuvia leikkaamalla ikkuna-aukkoja jne. Toisen pyhä on toiselle arvotonta. Vaikka luulisi, että säilyttäisivät edes niiden kauneuden tähden.
VastaaPoistaMehän emme tiedä mitä sotilaat ovat ajatelleet tehdessään ikonista oven. Vaikka tällaisena luodinreikäisenä ikoni näyttää hurjalta, mutta ovatko sen läpi astuneet sotilaat kuitenkin ajatelleet astuvansa pyhän kuvan läpi vai ovatko he ajatelleet häpäisevänsä sen?
PoistaMutta se on totta, että esimerkiksi Isisin tuhoama kulttuuriperintö Palmyrassa on todellista henkistä väkivaltaa koko ihmiskunnan kulttuuriperintöä kohtaan.
Hurja kertomus! Olisipa mukavaa nähdä tämä näyttely. Mutta Kuopion suuntaan ei taida olla menoa ennen kesää.
VastaaPoistaMuutamilla haastattelemistani Karjalan pakolaisista oli tuomisinaan Vienasta tai Aunuksesta ikoni. Yksi sellainen oli Ruotsissa ja se tulkittiin vanhauskoisten ikoniksi. Voisin kuvitella, että juuri ikoni olisi otettu mukaan, jos sellainen kotona oli.
...jäi kesken. Silti mukaan otetut esineet saattoivat olla jotain ihan muuta, kuten rikkinäinen vihreä teekannu.
VastaaPoistaTaivaallista Valoa -näyttely on esillä 29.4.2017 saakka, mutta korsun ovena käytetty ikoni on nähtävissä toistaiseksi. Tervetuloa!
PoistaIhan totta tuokin. Ikoni otettiin usein mukaan, mutta tärkeä saattoi olla myös jokin (perintö)esine tai tekstiili, jolla on tunnearvoa. Näinhän se on nykyisinkin. Vaikka tulipalosta rahallisesti saisikin pelastettua arvokkaita esineitä, usein valokuvien tuhoutuminen harmittaa eniten. Sillä niissä näkyy konkreettiseti se historia, tapahtuma ja elämä, jonka voisi viedä eteenpäin tuleville sukupolville.
Mielenkiintoinen tarina ikonilla! Ukkini löysi talvisodassa palaneen Kivennavan kirkon raunioista virrennumeron, seiskan. Se oli meillä mummolan seinällä ja nyt se on äidin ja isän kotona seinällä. Paljon muuta ei evakkomatkalle Kivennavalta sitten otettukaan, jotain pientä... Tarton yliopistossa kansanrunoustiedettä opiskellessani olin "perheperinteen" kurssilla. Siellä puhuttiin, miten tietyt perheessä/suvussa siirtyvät esineet kantavat tarinoita ja niihin liittyy erilaisia tapoja ym. Tämä menee nyt vähän ohi aiheen, mutta siis esineet & tarinat – huippukiinnostava yhdistelmä!
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, esineet & tarinat ovat huippukiinnostava yhdistelmä, sen vuoksi rakastan omaa työtäni ja kulttuurihistoriallisissa museoissa kiertelyä. Niissä tarinat tulevat esineistä, kun taidemuseoissa ja nykytaiteen keskellä tarinat nousevat itsestä.
Poista