Kun hipihiljaisessa savolaisbussissa viereisessä penkissä oleva nainen sanoo puhelimeen "Ciao", ja alkaa puhua italiaa (puoliksi käsillään, tietenkin), ajattelen: "La bella lingua!" Rakastan sitä italialaista puhenuottia. Voi, jos vuorokaudessa olisi vaikka 6 tuntia enemmän aikaa, jatkaisin kielen opiskelua kansalaisopistossa. Kielen rakenne on tallessa, mutta sanavarasto on kadonnut olemattomiin. Può qualcuno parla italiano per me! Eikös jossain elokuvassa opeteltu uusi kieli siten, että laitettiin nukkumaan mennessä kuulokkeet korville ja kielioppi soimaan?
Tämä sai taas muistelemaan keväistä Roomaa. Kylläpä aika menee nopeasti.
En ostanut reissusta varsinaisesti mitään tuliaisia, muuta kuin tämän:
Pinocchio on ihanan hauska ja käytännöllinen viinilasillisten lomassa.
Seuraavaksi odotellaan sitten millaisia muistoja Praha antaa.
Prahassa pistäydyimme vain pikaisesti, mutta pidät siitä varmasti. Ainakin minä pidin sen lyhyen hetken verran.
VastaaPoistaTaidan odottaa eniten sitä arkkitehtuuria. Katse kohti taivaita koko reissun ajan...? ;)
Poista