Kummipoikani 5v ilmoitti, että haluaa Yläkarjalaan. Mietin hetken, että mikä on Yläkarjala, kunnes muksu ilmoitti pontevasti, että kävi toisen tädin kanssa katsomassa siellä lehmiä. Niin yläMAANkarjaa. Tässä on miltei vieressä luomutila, jossa on noita karvaisia lehmiä. Viimeksi kävin kuvaamassa tukkalehmiä tammikuun pakkasilla. Tällä kertaa sattui olemaan kaunis aurinkoinen ilta.
 |
| Tässä viisivuotiaan tulkinta yllä näkyvästä maisemasta. Vihreää ruohoa, muutama hento ympyrä, joilla haparoivat sorkat ja sarvet. Taivaalla on musta vana lintuja (jotka kuulema tappelevat). |
Näiden karvaisten kaverien ja tuon maiseman katselu rauhoittaa. Ylämaankarja ei ole niin uteliasta tuijottelijoita kohtaan kuin tavalliset lehmät. Seuraavat rauhassa kauempaa, mutta harvoin tulevat aidan viereen hamuamaan käsistä mahdollisia maitohorsmia tai voikukkia.
 |
| Valkoinen sonni. |
Pienoinen jännitysmomentti oli se hetki, kun kaksi sonnia alkoi mylviä toisilleen. Huutelivat jo kaukaa. Lähteepä muuten kumea ääni. Toinen jäi tuijottamaan, kun toinen alkoi viskellä heinää päälleen.
 |
| Tämä rapsutti poskeaan kiveä vasten. |
Kauniissa maisemissa saavat laiduntaa.
Täällä on myös lähellä vähän vastaavassa maisemassa vastaavanlaista karjaa. Olen ne joskus käynytkin kuvaamassa. Harmillista vain oli se, että eivät todellakaan nähneet tarpeelliseksi lähestyä, vaan söivät vain omissa oloissaan:). Sinä sait hyvä otokset ja pääsit selvästi lähemmäs.
VastaaPoistaNiinpä niin, minullakin oli tällä reissulla mukana pitkä objektiivi, kun tiesin etteivät viihdy ihan aidan tuntumassa.
Poista