WAMin Jacob Hashimoton näyttelyn jälkeen oli vielä sen verran aikaa kulutettavana ennen junan lähtöä, että piti keksiä jokin kohde lennosta. Google Maps paljasti miltei vieressä olevan Biologisen museon. En etukäteen ollut hirmuisen innoissani, mutta "samahan siellä on käydä Museokorttia vinguttamassa".
 |
| Turun biologinen museo 1908-1910. TMK valokuva-arkisto. |
Rakennus oli hauskan ja erilaisen näköinen. Sisällä paljastui, että dioraamojen lisäksi näyttelyssä esiteltiin Biologisen museon 110-vuotista historiaa. Museon historia sai alkunsa, kun Alfred ja Hélène Jacobsson lahjoittivat 50 000 markkaa Turun kaupungille Biologisen museon perustamista varten. Esikuva museolle syntyi Tukholman biologisesta museosta, joka avattiin 1893. Jacobssonit olivat olleet Tukholmassa häämatkalla ja ihastuneet mm. museon dioraamoihin. Turun biologisen museon suunnitteli Alexander Nyström (1869-1926). Rakennuksen tyyli yhdistelee puujugendia sekä kansallisromantiikkaa.
Museon avatessa ovensa heinäkuussa 1907, vajaassa kahdessa kuukaudessa sitä kävi katsomassa yli 4000 kävijää. Turun biologista museota "ei suunniteltu tulonlähteeksi kaupungille, vaan iloksi ja opiksi ihmisille." Sellainen se vaikuttaisi olevan edelleen. Oman vierailuni aikaan näyttelyssä kierteli isoäiti lastenlastensa kanssa, ja he näyttivät nauttivan näkemästään.
Ja itse asiassa minäkin nautin näkemästäni ennakkoluulojani rikkoen. Dioraamat olivat elävän ja aidon näköisiä ja eläimet hyvin täytettyjä. Eläimiä enemmän innostuin kuitenkin hyönteis- ja perhosvitriineistä. Taisin ensimmäistä kertaa nähdä morfoperhosia. Mikä sininen hehku niissä siivissä on! Ja aika upeilta näyttivät myös vihreinä kimaltavat kovakuoriaisten kuoret.
Vaikka en tavallisesti ole mikään hyönteisten ystävä, näissä isoissa oli samaan aikaan jotain pelottavaa ja kiehtovaa. Kiehtovaa ja kaunista, kun eivät vipellä elävinä samassa huoneessa....
Turun biologinen museo on pieni ja herttainen, pääasiassa lapsiperheille suunnattu nähtävyys, mutta kyllä siellä on nähtävää isommillekin. Minua kiehtoi hyönteisten lisäksi varsinaisen rakennuksen arkkitehtuuri.
Meidän museokortit on tänä vuonna olleet aika vähällä käytöllä. Harmi kyllä. Nyt mietin, että kannattaako niitä ensi vuodeksi edes uusia, kun ei näytä museokierroksille useinkaan päästä. Ehkä nyt sen verran kuitenkin, että ei tappiolle jääty.
VastaaPoistaMinä olen toistaiseksi saanut aika hyvin hyödynnettyä Museokorttia. Tulee paremmin lähdettyä näyttelykierrokselle. Tosin Jyväskylässä on ilmaisia perjantaita ja nyt pääsee taas kirjastokortillakin kaupungin museoihin ilmaiseksi. Hyviä tempauksia nekin. Mutta en todennäköisesti olisi lähtenyt tänne Biologiseen museoon ilman Museokorttia. Hyvä kortti, laittaa haastamaan itsensä. :)
Poista