keskiviikko 23. helmikuuta 2022

Pentikin käyttöehdoista - ei näin

Kirjoitin edellisessä postauksessa entisiltä työkavereiltani läksiäislahjaksi saamastani lahjakortista, jolla ostin kauniin tammivanerisella varjostimella olevan lattiavalaisimen. Julkaisin alla olevan kuvan myös Instagramin puolella ja käytin Pentik-tunnistetta.
En pidä itse tätä kovin kummoisena kuvana. Tämän "markkina-arvo" on mielestäni siinä, että valaisin näkyy luonnollisessa kotiympäristössä sekä sammutettuna että sytytettynä. Tällaisen kuvan olisin itsekin toivonut löytäväni, jossa näkyisi ennen ostopäätöstä se, kuinka valaisin valaisee.
Pentikin viralliselta Instagram-tililtä tuli kuvan yhteyteen kommentti: "Todella kaunis kuva! Olisi mahtavaa, jos saisimme käyttää kuvaasi omissa kanavissamme. Jos se sopii sinulle vastaa kommentoimalla #yespentik. Lisätietoja saat täältä: https://www.pentik.com/fi/kayttoehdot-yespentik Ystävällisin terveisin, Pentik"

Viestihän kuulostaa äkkiseltään erittäin imartelevalta. Pentikin virallinen sivusto pitää kuvastani! Joku saattaisi ajatella tämän hyvänä mahdollisuutena saada tililleen lisää näkyvyyttä ja seuraajia, kun iso brändi jakaa yksityishenkilön ottamia kuvia.

Minä en ole koskaan tehnyt tätä blogijuttua muita kuin itseäni varten. Tämän vuoksi seuraajien määrä on itselleni merkityksetön, enkä tee kaupallisia yhteistöitä kalastellakseni näkyvyyttä. Mutta myönnän; aluksi ajattelin itsekin hetken, että voinen antaa kuvan heidän käyttöönsä, jos mainitsevat nimeni julkaisujensa yhteydessä. Ja tämän nimenjulkaisuasian varmistaakseni kävin onneksi lukemassa käyttöehdot. Alleviivaan tekstistä itseäni eniten häiritsevät kohdat ja palaan niihin tarkemmin:

Käyttöehdot #yespentik

"Me Pentik Oy:ssä (”Pentik”) rakastamme nähdä kuvia tuotteistamme teidän käytössänne sosiaalisessa mediassa. Siksi saatamme pyytää lupaa tällaisten kuviesi (”Kuva(t)”) käyttämiseen omissa kanavissamme. Saatuamme luvan voimme julkaista Kuvia verkkosivustollamme tai muissa kanavissamme, kuten esim. Pentikin uutiskirjeissä, Instagramissa, Facebookissa, myymälöissä, esitteissä tai muussa mainonnassa.

Vastaamalla Instagramissa Kuvaasi liittämäämme pyyntöön kommentilla #yespentik, hyväksyt seuraavat ehdot (”Ehdot”), joihin on linkki pyyntömme yhteydessä:

Annat Pentikille rajoittamattoman luvan käyttää Kuviasi Pentikin toiminnassa, mukaan lukien oikeus kopioida, muokata ja luovuttaa Kuvia eteenpäin ilman korvaus- tai muita velvoitteita sinulle, vaikka Kuvista voidaan mahdollisesti tunnistaa sinut tai muita henkilöitä. Pentikillä ei ole velvollisuutta Kuvia käyttäessään informoida nimeäsi tai antamaasi Kuvien käyttölupaa.

Vakuutat ja vastaat Pentikiin nähden (mukaan lukien kolmansien vaatimukset) siitä, että Kuvat eivät riko kolmansien oikeuksia ja sinulla on tarvittavat luvat ja oikeudet kolmansilta, kuten Kuvien mahdollisilta muilta valokuvaajilta ja Kuvissa esiintyviltä henkilöiltä. Vakuutat lisäksi olevasi yksityishenkilö etkä elinkeinonharjoittaja ja olet vähintään 18-vuotias tai sinulla on vanhempiesi suostumus näiden Ehtojen hyväksyntään.

Näihin Ehtoihin sovelletaan Suomen lakia ja mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa."

Tekijänoikeus on olemassa (ammatti)tasosta riippumatta eikä se katoa mihinkään

Että sellaista... Olin aivan järkyttynyt käyttöehdoista. Näinkö suomalainen brändi markkinoi itseään - kalastelemassa yksityishenkilöiden ottamia kuvia ja hyödyntämällä niitä häikäilemättömästi omiin tarkoituksiinsa irrottamalla kuvaajalta kaikki käyttö- ja tekijänoikeudet

Eipä ollut vaikeaa kieltäytyä tekstin luettuaan. Mutta kuinka moni vaivautuu lukemaan käyttöehtoja? Jos olisin vastannut kuvapyyntöön myöntävästi, Pentik olisi saanut julkaista kuvani missä tahansa yhteydessä, käyttää sitä markkinoinnissaan ja hyötyä siitä rahallisesti ilman, että nimeäni tai kuvan lähdettä olisi tarvinnut mainita missään. Kuinka 2020-luvulla tällainen tekijänoikeuksien rikkominen on Suomessa edes mahdollista?! Jos jostain pidän taiteen ja kulttuurin kentällä kiinni, niin ne ovat tekijänoikeudet. Minulle on aivan sama onko kuvaaja ammattilainen vai amatööri: kuvaaja tai kuvan lähde on mainittava! Tätä samaa periaatetta noudatan blogissakin, ja sen vuoksi pyrin käyttämään mahdollisimman paljon omia kuvia: etten rikkoisi kenenkään oikeuksia.

Jos olisin vastannut kuvapyyntöön myöntävästi, Pentik ei myöskään olisi joutunut vastuuseen, mikäli kolmas osapuoli olisi syystä tai toisesta riitauttanut asian. Minä olisin ollut edelleen vastuussa, vaikka olin luovuttanut Pentikille "rajoittamattoman luvan" kuvani käyttöön. 

Keksitty, mutta asiaa havainnollistava esimerkki: Pentik julkaisisi ottamani kuvan markkinointitarkoituksessa. He eivät mainitse minua valokuvaajana, joten kaikki markkina-arvo ja tekijyys menee suoraan Pentikille. (Minua kuvan ottajana ei olisi siis tässä tilanteessa olemassakaan.) 

Julkaistussa kuvassa on etualalla niin ikään suomalaisen brändin tuote: Parolan Rottingin Lumikenkä-klassikkotuoli. Parolan Rottinki näkee mainoksen, mutta he eivät ole lupautuneet osaksi Pentikin markkinointia. Mikäli asiasta koituisi tekijänoikeusmaksuja, minä olisin vastuussa niiden maksamisesta, vaikka olin luovuttanut kaikki oikeudet Pentikille. Olisin siis vastuussa (ja olemassa) ainoastaan siinä tilanteessa, että jokin menisi vikaan. Minun olisi siis pitänyt selvittää etukäteen, suostuisiko Parolan Rottinki mahdollisesti tällaiseen asiaan luovutettuani kuvan käyttöoikeudet Pentikille.

Järjetöntä! Kyllä sen kokoisella yrityksellä kuin Pentik on varaa palkata ammattikuvaajia, huomioida heidän oikeutensa ja maksaa heille siitä asianmukainen korvaus.

Kuinka sitten pitäisi toimia?

Älkääkä käsittäkö väärin. Rakastan tuota valaisinta, Pentikistä on syntynyt paljon hyvää, ja siitä on vuosien myötä kasvanut mielestäni nykyaikainen brändi. Tämä käyttöehtoasia on kuitenkin sellainen, mitä en pysty allekirjoittamaan. Minulla on nimittäin kokemusta myös hyvästä somekäyttäytymisestä ja kuvien käytöstä virallisten brändien osalta. Niitä ovat esimerkiksi Pohjanmaan Kaluste ja edellä mainittu Parolan Rottinki.

Pohjanmaan Kalusteelta tuli esimerkiksi yksityisviestillä kysymys, että voivatko he jakaa kuvan heidän profiilissaan. Ja lopputulos näytti tältä:
Askelmerkit menivät heidän osaltaan juuri oikein. Ensin kysytään lupa, että saako kuvan jakaa (ja mihin tarkoitukseen, millaisilla ehdoilla), luvan jälkeen kuva jaetaan asianmukaisen tiedon (ja linkittämisen) kera. Missään vaiheessa tekijältä ei irroteta hänen automaattisia oikeuksiaan ottamaansa kuvaan.

Instagramin stories-osiossa jokainen käyttäjä puolestaan antaa jo lähtökohtaisesti luvan kuvansa jakamiseen, jos sen yhteyteen lisää käyttäjätunnisteita. Annoin tällaisen luvan esimerkiksi Parolan Rottingille. Omalta osaltani tämä alla oleva "ilmaisen mainostilan antaminen" kyseiselle yritykselle oli puhtaasti hyväsydämistä. En kartuttanut julkaisulla seuraajia, sillä blogini ei ole sisustusblogi (vaikka niitäkin asioita täällä sivutaan). Haluan tukea suomalaisia yrityksiä, mutta samalla odotan, että heidän toimintansa on läpinäkyvää ja rehellistä. 
Joten mitä tästä opimme: Lukekaa käyttöehtoja myös (ja etenkin!) somemaailman sisällä ja pitäkää kiinni oikeuksistanne.

2 kommenttia:

  1. Huh, mitä toimintaa Pentikiltä ja varmasti monelta muultakin firmalta. Hyvä, kun nostit esiin nämä käyttöehdot ja kirjoitit aiheesta. Minä olen antanut vain museon käyttää ottamaani kuvaa ilmaiseksi ja siinä oli juuri tuolleen ilmoitettu tekijä, tekijänoikeudet ovat minulla. Minusta on ala-arvoista, että nykyään Instaa käytetään sumeilematta hyväksi mainontaan vailla asiaan kuuluvaa korvausta tai edes säilyvää tekijänoikeutta. Toisaalta en nyt tiedä, onko 30 euroa per lehtikuva hyvä korvaus, mutta niissäkin tekijänoikeus on minulla. Olen myös tosi huolestunut siitä, että naistenlehdet vilisevät nykyään lukijoiden Insta-kuvia, pelkällä näennäisellä näkyvyyspalkkiolla lukijat osallistuvat lehden tekoon. Ja siltä se monissa lehdissä näyttääkin, sisällöistä on tullut sillisalaattia. Meni vähän ohi raiteiden, mutta someaika on tehnyt tekijänoikeusasioista ja kunnollisesta korvauksesta farssin.
    Upea lamppu ja tuoli kuitenkin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatan kuvien luovuttamista/myymistä museoille, koska he tekevät kuvatallennusta kulttuuriperinnön tallentamisen hyväksi. Ja kuvaajatietojen tallentaminen liittyy tähän oleellisena osana.

      Olen muuten itsekin huomannut tämän instakuvien ilmiön lehdissä. Onhan se yhdenlaista lukijoiden osallistamista, mutta sillisalaatiksi välillä menee. Joten allekirjoitan ajatuksesi somemaailman ja tekijänoikeuksien haasteesta.

      Nuo Lumikenkätuolit ovat hyviä istua, vaikkei ehkä rottinkituolista uskoisi. Muotoilu takapuolelle ja selälle sopiva. Olivat aikoinaan mummolan olohuoneessa tv-tuoleina.

      Poista