Läksiäislahja

Sitä huomaa jälleen kevään saapuvan, kun lisääntyvän valon myötä tekee mieli järjestellä kotia uudelleen. Kaikki lähti itse asiassa entisiltä työkavereiltani läksiäislahjaksi saamastani lahjakortista (kiitos koko Keskustalon henkilökunta!). Halusin käyttää lahjakortin johonkin sellaiseen, jota en tavallisesti noin vain ostaisi. Käytin lahjakortin lattiavalaisimeen. Pidän tammivanerisesta varjostimesta. Valaisin tuo juuri oikeanlaista pehmeää ja lämmintä hajavaloa. Ja nyt valaisimeen sisältyy muisto kaikista työkavereista.

Niin paljon kuin Itsun kattovalaisimesta ja sen muodosta nautinkin, se valaisee liian tasaisesti. Huoneessa pitää olla hyvä yleisvalaistus, mutta käytän pääsääntöisesti mieluummin seinävalaisimia tai kynttilöitä. Tämä lahjakortilla hankittu valaisin on itse asiassa kodin ensimmäinen lattiavalaisin ja pidän siitä, että valo heijastuu sekä alas- että ylöspäin.

Sitten kun aloittaa sisustuspuuhat, huomaa siirtelevänsä vähän kaikkea. Antti Niemisen Penelope-litografia näytti television yläpuolella lattealta (kermanvärinen teos kermanvärisellä seinällä), joten siirsin sen tapetoidulle seinälle. 

Television yläpuolelle siirsin vanhan koulutaulun, jonka Koli-maisema jatkaa vieressä olevan Pilatus-vuoren tunnelmaa. Koulutaulu on kärsinyt jossain vaiheessa kosteusvauriosta, mutta vanhassa talossa saa tämmöinenkin iän tuoma läiskä näkyä.

Kotona minulle ovat merkityksellisiä näkymät huoneesta toiseen. Yläkuvassa vasemmalla näkyvän tilan seinä toistaa samaa vihreää mitä löytyy tapetista. Näin kaksi tilaa yhdistyy toisiinsa. Myös koulutaulusta löytyy samoja vihreän sävyjä.

Toistaiseksi lumityöt ja talon lämmityspuuhat ovat vieneet sen verran aikaa, että kovin ihmeellisiin sisustusmuutoksiin ei ole innostanut ryhtyä. Yhden huoneen tapetointi on ollut kesken vajaan vuoden, sillä tapetoinnissa eteneminen vaatisi kahden kirjahyllyn tyhjentämistä ja siirtämistä. Jospa tähänkin löytyisi lähitulevaisuudessa taas inspiraatiota.