 |
| Rakennuksen yläreunassa on käytetty Samuli Naamangan suunnittelemaa graafista betonia. Teos kantaa nimeä "Älyn humaani valo". |
KYS Uusi Sydän 2025 -projektin toinen rakennusvaihe (1C2) on noussut harjakorkeuteensa. Viime perjantaina vietettiin harjannostajaisia. Sisätilat ovat vielä keskeneräiset, mutta rakentuvat yhteneväisiksi aiemman rakennusosan (1C1) kanssa.
Uudet sairaalatilat yhdessä toiminnallinen uudistamisen (ja yhtenäistämisen) kanssa mahdollistavat nykyaikaisen ja toimivan sairaalaympäristön. KYS uudistuu -hankkeen hankejohtaja Kirsi Leivonen kertoi, että "Yliopistosairaalan tulee olla jatkossakin edelläkävijä niin korkeatasoisten erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoajana kuin terveystieteellisen tutkimuksen ja opetuksenkin saralla. Sairaalan toiminnan on uudistuttava jatkuvasti, jotta se voi vastata tulevaisuuden tarpeisiin ja toimia tehokkaasti. KYS uudistuu -hankkeessa työskennellään tämän strategisen tavoitteen saavuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä sairaalan johdon ja käynnissä olevien rakennusprojektien kanssa."
 |
| 1C2 -rakennusosa rakennusvaiheessa. |
Valmistuttuaan KYS Uusi Sydän uudisrakennusosa näyttää tältä:
 |
| Kuva: KYS Uusi Sydän 2025 -allianssi. |
Taide kietoutuu osaksi tätäkin rakennusprojektia. 1C2 -rakennusvaiheen osalta taideasennukset ovat vasta edessä, mutta esittelen teille jo valmistuneen 1C1 -rakennusosan teoksia. Jokaisessa kerroksessa on oma väriteemansa ja taiteilijansa. Taiteilijavalinnat on tehty kauan ennen minun astumistani taideasiantuntijan saappaisiin ja valinnoissa näkyy alueellisuus.
Taiteilijat ovat toteuttaneet töissään laveasti kattoteemaa "Elämän valo". Jokainen taiteilija suunnitteli neljä taideteosta. Yksi kiinnitettäisiin hoitaja-asemaan ja kolmea muuta teosta hyödynnettäisiin vaihtelevasti potilashuoneissa.
 |
| Mirva Liimatta: Lempipaikka -teossarja. |
Mirva Liimatta (s. 1991) on kuopiolainen kuvataiteilija, kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Liimatta on tehnyt kuvituksia mm. Kustannusosakeyhtiö Otavalle, Suomen Punaiselle Ristille, Rauman Merimuseolle sekä Viherympäristöliitto ry:lle.
 |
| Mirva Liimatta: Lempipaikka -teossarja. |
Mirva Liimatta: Lempipaikka
”Halusin tuoda sairaalamaailmaan lempipaikkani. Oleilu luonnossa parantaa tutkitusti mielialaa sekä alentaa stressiä. Luonto ja maisema ovat suurimmat muusani ja inspiraation lähde. Teoksissa näkyvät maisemat ovat eräästä lempipaikastani Kuopiossa, Itkonniemen rannasta. Toukokuussa rannan metsä täyttyy sinisenä hehkuvaan sinivuokkomattoon. Tuttu rantakivi houkuttelee istumaan alas ja oksien lomasta voi nähdä veneilijän soutamassa järvenselällä. Kuvien saattelemana katsoja voi mielessään mennä omaan lempipaikkaansa.”
 |
| Mirva Liimatta: Lempipaikka -teossarja. |
 |
| Mirva Liimatta: Lempipaikka -teossarja. |
 |
| Veera Launonen: Awakening Plants -teossarja. Kuva: Patrik Luukkonen. |
Veera Launonen (s. 1989) on kuopiolainen kuvataiteilija, joka käsittelee taiteessaan usein herkkyyden, eskapismin ja ihmisen luontokäsityksen välisiä suhteita. Hän hyödyntää töissään paljon erilaisia kierrätysmateriaaleja. Kuopion kaupunki myönsi Launoselle nuorelle kuvataiteilijalle tarkoitetun Juho Rissasen stipendin vuonna 2019.
 |
| Veera Launonen: Awakening Plants -teossarja. |
Launonen: Awakening Plants
”Awakening Plants on digitaalisen kuvan sarja. Halusin tuoda kuvien avulla viherkasveja sairaalaympäristöön. Sarjan kautta pohdin lempeään energiaan, rauhoittumiseen, tasapainoon sekä parantumiseen liittyviä teemoja. Kuvissa näkyvät kangaspinnat ovat saaneet vaikutteita sairaalassa olevista tekstiileistä; kasvit lepäilevät, heräilevät ja kurkottelevat kohti valoa peitteiden alta.”
 |
| Veera Launonen: Awakening Plants -teossarja. |
 |
| Veera Launonen: Awakening Plants -teossarja. |
 |
| Mari Arvinen: Hetken rauha ja toivon korsi -teossarja. |
Mari Arvinen (s. 1974) on suonenjokelainen kuvataiteilija, joka tunnetaan värikkäistä maalauksistaan, joiden avulla hän luo tunnetiloja ja ilmaisee kauneuden kaipuuta. Arvisen teoksia on mm. Kuopion taidemuseon, UPM Kymmene Oy:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kokoelmissa. Hän on Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan ja Taidemaalariliiton jäsen.
 |
| Mari Arvinen: Hetken rauha ja toivon korsi -teossarja. |
”Maalaaminen on minulle prosessia ja kiertokulkua. Samoin luonto käy kiertokulkuaan. Kevät saapuu talven jälkeen. Järven jäät sulavat ja muodostavat kuvajaisen taivaasta. Värit tuovat voimaa ja toivoa. Kevään vihreys puhkeaa hangen alta. Tällaista sykliä minä käyn läpi. Tällaista sykliä kaikki elämme läpi. Maalauksessa on vangittuna jokin pieni hetki luonnosta. Nämä muistot auttavat kiertokulun huomaamiseen, ja samalla tuovat toivon tulevan toteutumiseen. Toivon että maalaukseni voivat antaa hetken rauhan tai pienen toivon.”
 |
| Mari Arvinen: Hetken rauha ja toivon korsi -teossarja. |
 |
| Mari Arvinen: Hetken rauha ja toivon korsi -teossarja. |
 |
| Kaisu Sirviö: Valo, puunlehdet, linnut ja kukat, luonnon lohdutus -teossarja. |
Kaisu Sirviö (s. 1954) on helsinkiläinen taidegraafikko. Hän tekee pääasiassa kivilitografiaa ja uniikkeja maalauksia. Sirviön teoksia on mm. Suomen valtion, Espoon modernin taiteen museon, Mikkelin Ammattikorkeakoulun, Jorvin sairaalan ja Ruotsin Litografiska Akademin kokoelmissa. Hän on mm. Suomen Taidegraafikoiden ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen.
 |
| Kaisu Sirviö: Valo, puunlehdet, linnut ja kukat, luonnon lohdutus -teossarja. |
Kaisu Sirviö: Valo, puunlehdet, linnut ja kukat, luonnon lohdutus
”Taiteilijana löydän teosten aiheet luonnosta. Kuvani saavat ekspressiivisen ilmaisun kautta vapautta tulkita luontoa välillä hyvinkin abstraktiin tyyliin. Maalaan vapauden, sattuman ja intuition kautta. Loputon viivaleikki ja siveltimen kääntyilevät kosketukset kertovat elämän monimuotoisuudesta. Jokainen lehti, täplä, kukinto, kaari ja varsi ylistävät luonnon päättymätöntä, uuteen silmuun kohoavaa perintöä. Samassa kuvassa on nuppuja ja uuden syntymää kuvaavia symboleita, myös täyteen kukoistukseen puhjenneita kukkia, lakastuneita oksia ja kuihtuneita kukintoja. Taiteestani on usein mainittu, että se nostaa elämän valoisan puolen esille.”
 |
| Kaisu Sirviö: Valo, puunlehdet, linnut ja kukat, luonnon lohdutus -teossarja. |
 |
| Kaisu Sirviö: Valo, puunlehdet, linnut ja kukat, luonnon lohdutus -teossarja. |
 |
| Tiina Tanskanen: Ajatusten vaellus -teossarja. |
Tiina Tanskanen (s. 1985) on kuopiolainen valokuvataiteilija, joka käsittelee usein töissään suhdetta luontoon, sen mystiikkaa ja ilmaisuvoimaa. Tanskasen teokset asennettiin osastoille ennen työni aloittamista, joten en ole käynyt kuvaamassa potilashuoneita. Teossarja näyttää kuitenkin tältä:
 |
| Tiina Tanskanen: Ajatusten vaellus -teossarja. |
Tiina Tanskanen: Ajatusten vaellus
”Teossarja kertoo kävelystä metsässä. Ympäristönä metsä on rauhoittava. Sen äänet, tuoksut ja yksityiskohdat antavat virikkeitä aisteille. Metsäkävelyllä polkua astellen myös ajatukset alkavat vaeltaa - niiden voi antaa tulla ja mennä. Metsä on minulle ehtymätön inspiraation lähde, ja toivon että katsoja voi löytää kuvista oman tutun metsäpolkunsa.”
 |
| Pentti Otsamo: Järvellä -teossarja. |
Pentti Otsamo (s.1967 Oulu) on maaninkalainen sarjakuvataiteilija, joka on tullut tunnetuksi arkielämän kuvaajana. Hän voitti Suomen Sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähatun jo uransa alkuvaiheilla. Puupäähattu jaetaan vuosittain ansioituneille sarjakuvataiteilijoille. Otsamon sarjakuvataide tunnetaan lämpimästä ja hellästä kuvaustavastaan.
Otsamon teokset asennettiin myös osastoille ennen työni aloittamista, joten en ole käynyt kuvaamassa potilashuoneita. Teossarja näyttää tältä:
 |
| Pentti Otsamo: Järvellä -teossarja. |
”Teemana kuvissani on vesi eri muodoissaan ja perhe viettämässä aikaa yhdessä. Halusin näillä keinoin kuvata annettua teemaa ’Elämän valo’. Kuvat on sijoitettu Kuopion maisemiin. Ne ovat kohtauksia kuvitteellisesta tarinasta.”
___________________________________
Uuden Sydämen taiteilijoihin kuuluu myös Iisalmesta kotoisin oleva sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen (s. 1975), joka on palkittu mm. Sarjakuva-Finlandialla 2010 ja Suomen Sarjakuvaseuran myöntämällä Puupäähatulla 2020. Tikkasen taidetta ei ole vielä asennettu osastoille.
Potilashuoneissa teokset on painettu alumiinikomposiittilevylle ja kiinnitetty U-kiskolla wc:n liukuoven taakse. Alla olevasta kuvasta näette, kuinka teos käyttää hukkatilan mainiosti hyödyksi. Kaikissa potilashuoneissa ei ole liukuovea, jolloin teos on teipattu tavallisen oven pintaan tarralaminointina. Samaa tekniikkaa on käytetty myös hoitaja-asemissa.
Kuopion yliopistollinen sairaala on taidemyönteinen ympäristö, mikä tekee taideasiantuntijana työskentelyn mukavaksi. Tämä näkyy myös siinä, että yksittäiset osastot ovat aktivoituneet hyödyntämään esimerkiksi lahjoitusvaroja omissa pienemmissä taidehankkeissaan. Autan heitä toteuttamaan taidevisioitaan. Hekin ymmärtävät taiteen merkityksen ja vaikutuksen muun muassa tilojen viihtyisyyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti