Kulttuurinälkää tyynnyttämässä

Teija ja Pekka Isorättyä: Huu-Ha, 2022.

Teija ja Pekka Isorättyä: Huu-Ha

Nyt on ollut vilkasta kulttuurimenojen suhteen. Viime perjantaina julkistettiin Kuopion kaupungin uusin julkinen taideteos: Pekka ja Teija Isorättyän Huu-Ha -veistos. Isokokoinen pöllö istuu peruskorjatun Niiralan alakoulun pihassa. Koulun lapset tuntuivat olevan innoissaan uudesta maskotistaan. Niiralan koulu on valmistunut 1926 ja sen suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Pöllö vinkkaa toista silmää, kun vetää sen vatsan alla olevasta narusta.

Taidemuseo Eemil

Eemil Halosen veistoksia pääsee kurkistamaan säilytystilaan avautuvasta ikkunasta.

Ystävä kysyi mukaansa Taidemuseo Eemilin näyttelyyn. Vaihtuvana näyttelynä oli Iisalmen Seudun Kuvataideseuran 70-vuotisjuhlanäyttely Rahtu hiekkaa, vettä ja taivasta. Näyttelyn yhteinen teema käsittelee taiteellisen työskentelyn lähtökohtia: "Mikä määrittää taiteen tekemisen lähtökohtia ja mikä laittaa alulle tapahtumaketjun, jonka lopputuloksena varsinainen teos syntyy?" Näyttelyyn osallistuneet taiteilijat kertovat teostensa yhteydessä taiteellisen työskentelynsä ajatusmaailmasta.

Maija Räikkönen: yksityiskohta sarjasta Naisen hetket, 2018-2022. "Sisäinen tarpeeni on ilmaista kuvin se, mitä näen, koen ja tunnen, kuin myös se, mitä olen ja mitä olemme tässä luonnon kaikkeudessa."

Jarmo Husso: Peittona vesi, tyynynä hiekka ja unena taivas synkkänä sisälläni, 2022, kartonkigrafiikka. "Sana on kuva ja kuva on muoto"

Sisko Laitinen: Suru, 2021-2022, ääninauha. "Kuljen arkeani katsellen, kuunnellen, etsien ja toivon löytäväni jotain, jolle loihdin uuden merkityksen."

Näyttelyssä oli mukana yllättävän paljon surua ja melankoliaa, joka varmasti heijastelee tämän hetkisiä maailmanlaajuisia ilmiöitä ja tapahtumia. Lohtuakin löytyi, mutta yleistunnelma oli alavireinen. Emma Fältin Voiko sinne sukeltaa? -ääni-installaatio pohtii maailmankaikkeutta ja piirtämisen äänet rauhoittavat puheen lomassa.

Emma Fält: yksityiskohta ääni-installaatiosta Voiko sinne sukeltaa?, 2022.

Jussi Aulis: Dneprin sävyt, 2022, ruostumaton teräs.

Jussi Aulista toivoisin näkeväni kerralla enemmän esimerkiksi yksityisnäyttelyn muodossa. Olen nähnyt hänen yksittäisiä teoksiaan yhteisnäyttelyissä, mutta mielestäni hänen tapansa tehdä romusta ja rumasta kaunista on taidokasta ja ansaitsisi enemmän näkyvyyttä. Näyttelyssä esillä ollut sarja "Dneprin sävyt" on toteutettu ruostumattomille teräslevyille.

Aulis kertoo teossarjastaan: "Dnepr-joki on ollut Ukrainan sydän ja historian saatossa se on joutunut eri vihollisten selkkauksiin. Sen omistuksesta on taisteltu, mutta se on Ukrainan ja toivon sen olevan aina. Työni heijastavat lämmitetystä rosterista eri sävyjä. Milloin ilon ja milloin surun värittäminä. Töistä voi kuvitella näkevänsä monenlaisia hahmoja, vaikka itse tarkastelen niitä kokonaisuuksina."

Rahtu hiekkaa, vettä ja taivasta -näyttely on esillä Taidemuseo Eemilissä 31.12.2022 saakka.

Dialogi -näyttely ja Walking bass -musiikkikierros

Ahti Lassilan "Walking bass" Jouni Airaksisen "Ovet" -teoksen, 2022, äärellä. Puu, maali, polyuretaani, mikroprosessori, moottori.

Kuopion taidemuseossa on esillä Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Liberan näyttely Dialogi. Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija Maaria Salo ja se käsittelee nimensä mukaisesti vuoropuhelua. Monivuotisessa näyttelyprosessissa Maaria Salo on käynyt vuoropuhelua taiteilijoiden kanssa. Katsojat saavat lukea myös taiteilijoiden itsensä kertomana taustoja esillä oleville teoksille, jolloin asetutaan vuoropuheluun kunkin teoksen äärellä.

Ahti Lassilan "Walking bass" Lauri Hein "Labyrintti" -teoksen, 2019-2022, äärellä. Digitaalinen runoteos.

Ahti Lassilan "Walking bass" Mikko Hallikaisen ja Sami Korkiakosken "Portrait" -teoksen, 2021-2022, äärellä. Maalaus ja kollaasi kankaalle.

Ahti Lassilan "Walking bass" Antti Immosen "Häivätty" -teoksen, 2022, äärellä. Ruostumaton teräs ja nylon.

Ahti Lassilan "Walking bass" Katarina Karppisen "Henkisen alueen tutkielma" -teoksen, 2022, äärellä. 360-asteen video ja installaatio.

Aivan uudenlaisen keskustelumuodon näyttelyyn toi kontrabassonsa kanssa Ahti Lassila. "Pitkään klassisen puolen orkesterimuusikkona toiminut Ahti Lassila on toteuttanut taidemuseoihin Walking bass -kierroksia vuodesta 2015. Esityksen aikana näyttelytila on kokonaisvaltaisesti niin yleisön kuin muusikonkin käytössä. Lassila suunnittelee näyttelyyn sopivia sävelaihioita, joita hän kehittelee pysähtyessään soittamaan näyttelytilan eri pisteisiin. Näyttelyn teokset, tila ja akustisen kontrabasson äänimaailma tuottavat paikalla olijoille uudenlaisen taidekokemuksen."

Ahti Lassilan "Walking bass" Timo Kokon "Momentary Appearance - Still life" -teoksen, 2022, äärellä. Taiteilijan omistamaa metsää muovilaatikoissa, dokumentaariset valokuvat, lapio ja pressu.

Minulla on heikko kohta jousisoittimille ja Timo Kokon teokset ovat aiheuttaneet hurmioitumista. Kokon näyttelyyn tuoma teos kantaa nimeä Momentary Appearance: Still life. Taiteilija on ostanut itselleen palan metsää, jota hän on hyödyntänyt useammassa teoksessaan. Still lifessa on kyse muun muassa viestistä, tulevaisuudennäkymistä ja omistamisesta. 

Teos on jatko-osa Momentary Appearance: Forest -teokselle, jossa teos oli kasvihuone, josta muodostui kuoleva biomi (maantieteellinen alue, jossa on eläimiä, kasveja ja hyönteisiä). Nyt Kokko on tuonut kuolleen metsänpohjan laatikoissa taidemuseoon. Hän sanoo teosta tehdessään kyseenalaistaneensa itsensä, taidekäsityksensä ja motiivinsa: "Mikä on minulle tärkeää taiteilijana? Riittääkö tuhoamisen syyksi taide ja sen kritisoiva rooli? Metsä kyllä toipuu - toipuisinko minä?"

Ahti Lassilan Walking bass -kierroksen koskettavin hetki koettiin mielestäni juuri Timo Kokon teoksen äärellä. Lassila toteutti kuolleelle metsälle sävelaihioita kuin hautajaissaattueelle. Dialogi oli näyttelyssä kerroksellista. Kokonaisuudesta sai ehdottomasti eniten irti, jos oli ehtinyt tutustua näyttelyyn jo etukäteen. Näin tiesi mitä taiteilijat ovat halunneet teoksillaan kertoa. Taiteilijoiden kertoman lisäksi teoksiin siirtyi omat henkilökohtaiset tunnelmat ja lisäksi Lassilan tulkinnat kontrabassolla. Olipa erikoinen ja erilainen taidekokemus.

Dialogi -näyttely on esillä Kuopion taidemuseossa 8.1.2023 saakka.

Kylläpä kulttuuri tuntuu hyvältä.

Muuta koettua:

• Triangle of Sadness / Kino Kuvakukko
• Rakkaani, merikapteeni / Finnkino
• Sanna Haimila: The Heroine / GalleriA, Kuopion taidemuseon ja Ars Liberan yhteistyögalleria 
• Johanna Naukkarinen: Body Worlds / GalleriA
• Kuopion taidemuseon kehys- ja kirjakirppis
• J. Karjalainen / Musiikkikeskus
• Amorphis / Sawohouse Underground
• Mariska / Sawohouse Underground