tiistai 29. marraskuuta 2022

Taide osana hoitoympäristöä

Mari Arvisen seinämaalaus.

Suomen munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö ry (Musa ry) pyysi minut koulutuspäivilleen (24.-25.11.2022) puhumaan aiheesta Taide osana hoitoympäristöä. Tämä näkökulma istui itselleni paremmin, sillä voin työni kautta kertoa nimenomaan hoitoympäristöstä, en taiteesta osana hoitoa, koska minulla ei ole hoitoalan koulutusta. Olin iloinen, että he halusivat ottaa tämän näkökulman osaksi koulutuspäivien ohjelmaa.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin puhumassa suoraan hoitohenkilökunnalle, mikä jännitti etukäteen melkoisesti. Olen aiemmin ollut puhumassa työstäni ja sairaalataiteesta kulttuuripuolen opiskelijoille ja ammattilaisille, eli olen ollut omalla mukavuusalueellani. Nyt pääsin puhumaan oman alansa ammattilaisten joukkoon, jossa käsiteltiin mm. elinluovutusta, kotihoitoihin valmennusta sekä hemodialyysipotilaan vaivoja.

Jorma Hautala: Lämmin horisontti, 1983, seinämaalaus. Yasushi Koyama: Karhun kalaonni, 2022, puuveistos.
Yasushi Koyama: Karhun kalaonni, 2022. Kuva: Sakari Partanen/KYS.

Kerroin muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksesta, jossa maakuntia ja kuntia velvoitetaan parantamaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Taiteen tuomisella sairaalaympäristöön on siis vahva yhteiskunnallinen suositus. Kuulijat nyökyttelivät myös toteamukselleni, että jokainen meistä ymmärtää taiteen ja kulttuurin vaikutuksen omassa elämässään: taide, musiikki, kirjallisuus jne. Taiteella tutkitusti parannetaan paitsi tilojen viihtyvyyttä, sillä on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia (Fancourt, Daisy & Finn, Saoirse. 2019‎. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being?)

En väitä, että taide parantaa lääketieteellisessä merkityksessä, mutta väitän, että taiteella pystytään vaikuttamaan mentaalisiin paranemisprosesseihin, joissa ympäristöllä on oma vaikutuksensa. Taide tukee hoitoa, kun ihminen nähdään kokonaisuutena.

Pentti Otsamo: yksi osa teossarjasta Järvellä.
Kaisu Sirviö: yksi osa teossarjasta Valo, puunlehdet, linnut ja kukat - luonnon lohdutus.
Mirva Liimatta: yksi osa teossarjasta Lempipaikka.

Esittelin puheenvuoroni yhteydessä KYSissä olevaa taidetta ja sen eri muotoja. Ilahtunut kommentti tuli etenkin vaihtuvista käytävänäyttelyistä. Tämä onkin se puoli taiteesta, joka näyttäytyy varmasti useimmille KYSissä asioiville, vaikka pääasiassa taideasiantuntijan työni on "melko näkymätöntä".

Vaihtuva näyttely G1-käytävägalleriassa. Marlena Luukkonen.
Musa ry:n koulutuspäivillä oli sairaanhoitohenkilöstöä ympäri Suomea. Kun kuulijoita pyydettiin lopuksi nostamaan kätensä: "Kuinka monen sairaalassa on taidetta?", nousi ilahduttavan monta kättä ilmaan.
Kuva: Merja Eikkula.
Kerroin tilaisuuden jälkeen olleeni "kristallikruunujen alla puhumassa otsikolla Taide osana hoitoympäristöä", jonka jälkeen työkaverilta tuli kommentti, että "Ai että kun saisin oman substanssini noin viehättäväksi." ;D

Kiitos Musa ry, kun kutsuitte minut mukaan!

1 kommentti:

  1. Tosi hienoa, että olet päässyt puhumaan taide osana hoitoympäristöä aiheesta. Taide kuuluu mielestäni varsinkin sairaalaympäristöön, mutta myös muihin julkisiin tiloihin ja yrityksiin. Minä pidän kovasti öljyväreillä tehdyistä muotokuvamaalauksista, esimerkiksi Suomen historiaan vaikuttaneiden henkilöiden kuvat ovat hienoja, niissä on oma arvokkuutensa.

    VastaaPoista