Ortodoksinen kulttuurikortteli

Vetovoimaa ortodoksisesta kulttuurista-hanke huipentui avointen ovien päivään 7.6., jossa arkkipiispa Leo avasi ja siunasi uudistuneet näyttelyt. Ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa voi nyt tutustua sekä Ristikansan vaellus-näyttelyyn että Lintulan luostarin historiasta kertovaan Enkelielämän tie-kokonaisuuteen. Hankkeen myötä toivotaan, että Ortodoksinen kulttuurikeskus, Ortodoksinen seminaari ja Pyhän Johannes Teologin ja Karjalan valistajien kirkko olisi tulevaisuudessa vetovoimainen ortodoksinen kulttuurikortteli. Kivenheiton päässä sijaitsee myös Pyhän Nikolaoksen kirkko.

Kutsuvierastilaisuuden ja tilojen siunaamisen jälkeen näyttelyihin, kirkkoon ja piha-alueeseen sai tutustua sekä omatoimisesti että oppaiden johdolla.

Juha Riikonen esittelemässä Ristikansan tie-näyttelyä.

Kokoushuoneissa on esillä erilaisia ikoninurkkia.

Äiti Ksenia luennoi kulttuurikeskuksen alasalissa otsikolla ”Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin tulo Palokkiin ja luostarin elämä tänä päivänä”.

Ikonikatoksen alle tulee myöhemmin tänä vuonna Konstantinos Ksenopouloksen toteuttama mosaiikki-ikoni.

Seminaarin kirkossa pidettiin ehtoopalvelus, jonka jälkeen piha siunattiin käyttöön.

Pihalla toimintaansa esittelivät myyntituotteiden kera Valamon ja Lintulan luostarit, Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry, Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta ry, Filantropia ry, kansainvälinen kirkkomusiikkiyhdistys ISOCM ry, Karjalan kielen seura ry sekä partiolippukunta Karjalan korvenkävijät.

Iltapäivä huipentui Klyuch Razumeniyan lauluyhtyeeseen, joka esitti muinaisvenäläistä kirkkomusiikkia. Pieni pala esitystä katsottavissa täältä.

Joten tervetuloa tutustumaan myös Joensuun ortodoksiseen kulttuuritarjontaan! 

Johannes Teologin ja Karjalan Valistajien kirkko on melkoinen helmi.

Vetovoimaisuutta luomassa

Kuva: Jaana Pössi.

Omien museotöiden rinnalla olen vieraillut marraskuusta 2016 lähtien tasaisin väliajoin Joensuussa. Projektipäällikkö Jaana Pössin luotsaama Vetovoimaa ortodoksisesta kulttuurista kehittämis- ja investointihanke halusi uudistaa mm. Ortodoksisen kulttuurikeskuksen sisällön. Investointihankkeesssa kunnostettiin kulttuurikeskuksen vieressä olevan Ortodoksisen seminaarin kanssa yhteinen piha-alue. Piha-alueesta halutaan avoin areena esimerkiksi erilaisille kulttuuritapahtumille. Piha-alueelle suunniteltiin mm. ikonikatos, viheralueet ja ulkotiloihin sopivat kalusteet. Ikonikatokseen tulee loppuvuodesta 2017 Konstantinos Ksenopouloksen suunnittelema mosaiikki-ikoni.

Kuva: Jaana Pössi.

Kuva: Jaana Pössi.

Kehittämishankkeen näyttelytyöryhmään kuului itseni lisäksi Tarja Raninen-Siiskonen ja Iiris Heino Pohjois-Karjalan museosta sekä Antti Narmala Valamon konservointilaitokselta. Näyttelyn graafisesta ilmeestä vastasi Johanna Lyytikäinen Entra Oy:stä. 

Näyttelytila ennen uudistusta.

En ollut käynyt Ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa ennen näyttelytyöryhmään osallistumistani. Mutta täytyy sanoa, että ei se edellinen näyttely kovin vetovoimainen ollut... Ikoneita seinillä, ja se oli oikeastaan siinä. Ortodoksinen kulttuuri kun on paljon muutakin.

Ensimmäisiä näyttelysuunnittelupalavereja. Kuva: Juha Riikonen.

Kantavaksi teemaksi uuden näyttelyn luomisessa tuli ortodoksisuus arjessa. Halusimme, että näyttely antaa helposti tietoa sellaisellekin henkilölle, jolle ortodoksisuus tuntuu vieraalta. Pääosassa ovat valokuvat, jotka hahmottavat parhaiten tapahtumia sekä arjessa että juhlassa. Tarjolla oli upeita kuvia mm. Petter Martiskaiselta ja Pentti Potkoselta, jotka ovat myös omia valokuvaajaesikuviani. He vangitsevat kuviin tunnelman pelkän dokumentoinnin sijaan, ja usein kuvat käyvät myös taideteoksesta. 

Kuva: Jaana Pössi.

Entisen näyttelyn purkamisen jälkeen oli kitattava seiniin jääneet reiät. Seiniin valittiin hieman sävytetty valkoinen, sillä entinen väri tuntui tekevän pienehköstä tilasta vielä pienemmän. Valkoisella pohjavärillä haluttiin tilasta valoisampi ja avarampi. Tämän jälkeen teemoitettiin näyttely, jota projektipäällikkö Jaana Pössi ja projektiassistentti Juha Riikonen alkoivat käsikirjoittaa. 

Kuva: Jaana Pössi.

Johanna Lyytikäinen suunnitteli tekstit ja kuvat isokokoisille kapalevyille, jotka ripustettiin seinille. Eri teemoille valittiin eri värisävyt: kultaista, violettia, sinistä, vihreää ja valkoista. Jokaisella värillä on symbolinen merkityksensä, ja viilasimme tarkasti esimerkiksi sinisen ja violetin tarkkaa sävyä. Tässä konservaattori Antti Narmala osasi ohjeistaa graafikko Johanna Lyytikäistä, että mihin suuntaan väriä tulee taittaa milläkin sävyllä, että lopputulos on toivottu paastonvioletti tai Jumalanäidin sininen. Työryhmän yhteistyö toimi saumattomasti, kun jokainen toi oman ammattitaitonsa mukaan.

Kuva: Jaana Pössi.

Kuva: Iiris Heino.

Varsinaiset haasteet syntyivät vasta ripustamisvaiheessa. Kapalevyjen lisäksi halusimme elävöittää näyttelyä esinenostoilla: ikoneilla, pääsiäismunilla, virpovitsoilla, vihkikynttilöillä ja -seppeleillä sekä luostarielämään liittyvillä esineillä. Näiden esineiden kiinnittäminen kapalevyyn oli ongelmanratkaisua parhaimmillaan... 

Kuva: Iiris Heino.

Esineitä sijoitettiin myös ns. kotialttarin laatikostoon. Laatikoiden pohjalle leikkasimme styrox-levyjä, jotka päällystettiin kankaalla. Näin esineet saatiin nostettua hieman pohjaa korkeammalle, ja esineet sai neuloilla kiinnitettyä paikoilleen siten, että ne eivät liukuisi pois paikoiltaan. Levyjä sai myös kaiverrettua siten, että esineitä sai upotettua paikoilleen.

Styrox-levyjen päällystämistä. Kuva: Jaana Pössi.

Antti maalaa puhtaan puukohdan samansävyiseksi kuin ajan patinoima hautaristi. Kuva: Jaana Pössi.

Ristikansan vaellus-näyttelyssä esitellään ortodoksisuutta kasteen, paaston ja pääsiäisen, luostarielämän ja avioliiton sekä praasniekkojen ja kuoleman kautta. Näyttelytyöryhmän osuus ja yhteistyö päättyi avajaisiin. Kiitokset vielä kaikille työryhmän jäsenille sekä useille lisäapukäsille hankkeen aikana. Näyttelyn avajaisia vietettiin avointen ovien päivässä 7.6., jossa samalla vihittiin käyttöön myös kulttuurikeskuksen ja seminaarin välinen piha-alue.

Seuraavassa postauksessa tunnelmia avajaisista.