Pikkukodissa

Tervetuloa kurkistamaan pikkukotiin! Keskeneräisyyden esitteleminen tuntuu vaikealta, mutta toisaalta näissä kuvissa alkaa olla jo sitä tunnelmaa, jota haen. Harrastus lähti "talokaupoista" muutama vuosi sitten, jonka jälkeen kotia on sisustettu hiljalleen, mutta määrätietoisesti. Olen yrittänyt löytää huonekaluja ym. käytettyinä, mutta mielessäni on tietynlainen sisustus, johon ei tunnu aivan kaikkea löytyvän kierrätettynä.

Tässä pikkukodissa saan toteuttaa toisenlaisia sisustusvisioita kuin tässä varsinaisessa 50-luvun kodissa. Muutokset tapahtuvat usein nopeasti, silloin kun inspiraatio iskee. Tosin kellarikerroksen palvelijoiden keittiö haki lopullista tyyliään miltei vuoden. Viitseliäisyys pysähtyi liimatun tapetin irrottamiseen, kunnes kesälomalla sain sen valmiiksi. Kellarikerroksen keittiö onkin viimeisin tila, jota olen saanut sisustettua.

Vielä olisi työn alla kellarikerroksen viinikellari, keskikerroksen ruokailutila, yläkerran pesuhuoneen viimeistely sekä yksi huone, jolle en ole vielä keksinyt käyttötarkoitusta. Ja se tässä onkin parasta, keskeneräisyys ja ideointi.

Aiempia nukkekotipostauksia voitte käydä lukemassa täältä:

• Nukkekotiharrastus alkaa
• Kirjastohuoneen muutos

Nukkekodin olohuone

Minimaailman remontointi ja sisustaminen etenee hitaasti, mutta ei tämän ole tarkoituskaan olla suorituskeskeistä. Harrastus alkoi vuosi sitten keväällä, kun löysin tyhjän talon kirpputorilta 20 eurolla. Sittemmin olen rempannut talosta kylpyhuoneen ja kirjastohuoneen. Nyt olen edennyt olohuoneeseen saakka.

Ennen.

Jälkeen.

Keskeneräisyyttä tuntuu yllättävän vaikealta esitellä blogissa, vaikka kyseessä onkin vain nukketalo. Minulla on selkeä visio millaisen sisustuksen tunnelmaltaan haluan, mutta kokonaisuus muodostuu vähitellen. Rakastan koristeellista ja runsasta tyyliä, jota saan toteuttaa minimaailmassa, sillä tämä ei oikeaan kotiini sopisi. En suostu vaihtamaan rintamamiestalon tunnelmaa englantilaiseen maalaisromantiikkaan tai viktoriaanisen ajan tunnelmaan, vaikka niistä viehätynkin.

Huonekaluja ostan sitä mukaa, kun saan päätettyä tapetit ja lattiat, yleistunnelman ja hahmotan mitä huoneisiin mahtuu. Mukavinta sisustusasioiden miettimisen lisäksi tässä on se, että parhaimmillaan huonekuvissa saa huijattua itseäänkin kuvittelemaan, että kyseessä on ihan oikea talo.

Kirjastohuoneen muutos

Toukokuussa kerroin nukkekotiharrastuksen aloittamisesta. Projekti etenee omalla painollaan, silloin kun inspiraatio iskee. Tähän tarvitaan tarpeeksi joutilaisuutta. Aloitin itselleni kivoimmasta kohteesta: ylimmän kerroksen huoneen muuttamisesta kirjastohuoneeksi.

Seinällä oli ennestään vähän liian romanttinen ruusutapetti, jonka revin irti. Tilalle laitoin niin ikään kuviotapetin, jossa on enemmän väriä ja tasaisempi kuviopinta. Tapetti on kuosiltaan sellainen, jonka voisin siirtää oikeankin kodin seinälle.

Lattialle asensin tumman tammilankkulattian ja ensimmäisiä huonekalujakin on jo hankittu. Kokonaisuus ei ole vielä valmis, mutta näette tästä vähän tunnelmaa, jota tavoittelen. Haluan toteuttaa nukketalossa sisustusta, joka miellyttäisi minua muutenkin, mutta jota en osaa kuitenkaan kuvitella omaan kotiin.

Talo on tarkoitus "remontoida" lattiasta kattoon sisä- ja ulkopuolelta siten, että lopputulos näyttäisi mahdollisimman aidolta kodilta pienoiskoossa.

Nukkekotiharrastus alkaa

Pahoitttelut, mutta en malttanut millään olla tekemättä aiemmasta nukketalon ostamisesta klikkiotsikkoa. "Talon ostaminen" hämmensi kuulema perheenjäseniäkin, vaikka tiesivät lähtökohtaisesti mistä on kysymys.

Aloin heti suunnitella huonejakoa ja tilojen toimintoja. (Töissä projektikoordinaattoreina toimivat työkaverit olisivat varmasti ylpeitä käyttäjänäkökulmien huomioimisesta....) Yhtä huonetta lukuun ottamatta lista on seuraava: kylpyhuone, keittiö, olohuone, makuuhuone, ruokailutila, viinikellari ja se tärkein, kirjastohuone.

Aloitin suunnittelun kylpyhuoneesta, mikä tuntui helpoimmalta. Pinterest on kyllä tällaiseen(kin) hommaan erittäin hyvä ideapankki. Kaikki on vielä todella alkutekijöissään, mutta tällä ideakuvalla lähdin "laatoittamaan" kylpyhuoneen lattiaa:

Vasemmanpuoleinen ideakuva: Pinterest.

Piirsin mustavalkoiset laattakuviot lyijykynällä ja viivottimella paksulle paperille, ja väritin mustat laatat sekä saumat tussilla. Vielä puuttuu reunojen salmiakkokuviot, mutta lopputulos näyttää jo nyt yllättävän hyvältä. Minun kylpyhuone ei tosin jää noin mustavalkoiseksi mitä ideakuva antaa ymmärtää.

Käytettynä ostin myös talon ensimmäiset huonekalut; ruokailuhuoneen pöytäryhmän:

Minua huvittaa jälkikäteen, että tätä talon ostamista piti jotenkin mielessäni aluksi "salailla". Siitä lähtien, kun jouduin pyytämään työkaverilta autokyytiä talon kuljettamiseksi kotiin, homma paljastui, ja tämä projekti on tuntunut tuovan työyhteisöön yllättävän paljon hyvää mieltä. Esimerkkejä kahvipöytäkeskusteluista:

Työkaveri 1: Joko sinulla on vuokralaiset katsottuna?

Minä: Ei ole, enkä ole vielä varma haluanko vuokralaisia vai pidänkö tämän vain sisustusprojektina.

Työkaveri 1: Minä voin tulla asentamaan sinne sähköt!

Minä: Kiitos tarjouksesta. Pidän tämän mielessä, mutta voi olla, että menen led-tekniikalla.

Työkaveri 2: Oletkos sinä Henna huomioinut nuo sisäilma-asiat?

Minä: (naurua) Kun talossa on koko toinen seinä avonainen, niin ilman laatu pitäisi ainakin olla raikas!

Kolmas työkaveri antoi puolestaan hyvän matkavinkin pienoismaailmaharrastajalle. Hampurissa on kuulema (pienoisrautateihin keskittyvä) Miniatur Wunderland, joka ainakin esimerkkejä kuunnellessa vaikutti vierailun arvoiselta paikalta. Jos tässä joskus taas saa itsensä irrotettua Suomen rajojen ulkopuolelle.

En tiedä haluavatko työkaverit leimautua blogissani "KYSin nukkekotiharrastajiksi", joten jätän tämän tekstin blogitunnisteista pois tuon "kiinteistöhallinto" -sanan ja lisään vain tunnisteen "työkaverit". Mutta miettikääpä nyt millainen arsenaali mm. kiinteistö-, rakennus-, suunnittelu- ja projektialan ammattitaitoa minulla on käytössäni! Harmi vain, että ehdin ostaa tämän oikean kodin ennen työpaikan vaihtoa. Muussa tapauksessa minähän olisin kuljettanut meidän koko tiimin talonäyttöön antamaan lausuntonsa kellarin kunnosta viemäröinteihin, sähköasennuksista sisäpuolen eristyksiin, lattian koolauksesta parvekeasennukseen ja sisäilmamittauksesta talon turvallisuusratkaisuihin. 

Kiinteistönvälittäjä sanoi ensimmäisellä talonäytöllä, että näytölle saa tuoda tarvittaessa omia ammattilaisia. Naurattaa mielikuva, että sen yhden insinöörisukulaisen tilalle olisi ilmestynyt puolikas bussilastillinen ammattilaisia kaikenlaisine vempeleineen ja insinöörin katseineen. "Minä nyt toin ammattilaisia, kun niitä kerran sai tuoda!" He kun tuntuvat olevan niitä, jotka harvoin katsovat kohtisuoraan. Heidän katseensa etsii tutkittavaa usein katon- tai lattianrajasta. Nyt he joutuvat (tai pääsevät?) kommentoimaan tätä rakentuvaa pienoismaailmaa.

Talokaupoilla

Ostin talon. Tässähän ei ollut minkään maailman järkeä, mutta "kaikessa ei tarvitse olla", niin kuin minulle rohkaisevasti sanottiin. Neljä kerrosta, seitsemän huonetta ja keittiö, tosin kaikki tilat vielä tyhjillään. 112x75x28 senttimetriä täyttä sisustusinspiraatiota!

Kuva täältä.

Talo löytyi eilisen kirpputorikierroksen yhteydessä. Ihastuin heti, mutta syrjäytin ajatuksen, koska eihän siinä ole mitään järkeä. Mistä löydän aikaa saati paikan noin isokokoiselle "kaapille"? Illalla huomasin kuitenkin pyöritteleväni mielessä sisustusinspiraatioita, tapetteja, huonekaluja, värimaailmaa ja tilojen tunnelmia. Olohuone, kylpyhuone, kirjastohuone, viinikellari? Entäs keittiön kaapit ja ruokapöytä?

Kuva täältä.

Sitten annoin vain periksi tunteelle. Rakentaahan jotkut legojakin, toiset liimaa lentokoneita ja kolmannet kasaa rautateitä. Minusta tuli nukkekotisisustaja. Itse asiassa tämä ei ole mikään uusi harrastus, sillä varhaisteininä rakensin kirjahyllyyn Barbie-taloa. Silloin rakensin kaiken itse: kirjahyllyt maitotölkeistä, nojatuolit viilikipoista, pölynimurin mm. vessapaperirullasta, katkenneesta hiuslenkistä (imurin letku) ja mehupillistä (imurin varsi). Päällystin tavaroita kankaalla, papereilla tai maalasin. Kirjahyllyyn askartelin kirjat ja esimerkiksi saunan kiuas rakentui leveästä pahviputkesta. Kiuaskiviksi hain pihalta kivisoraa. Silloin toteutin kaiken niistä materiaaleista mitä oli saatavilla ja lähes täysin nollabudjetilla. Näin jälkikäteen voin sanoa olevani ylpeä lopputuloksesta ja "roskan" innovoimisesta uusiokäyttöön nukkekodin kalusteina.

Kuva: Simon Upton/House&Garden.

Kuva täältä.

Noilta nuoruusvuosilta jäi kuitenkin tietynlainen palo siihen, etten saanut toteutettua kokonaisuutta täysin sellaiseksi kuin haaveilin ja mielessäni kuvittelin. Joten tämä sisustusprojekti tulee olemaan "Hennan lapsuushaaveet 2.0", koska aikuisena voi tehdä mitä tahansa.

Enkä edelleenkään tiedä mistä löydän aikaa tähän harrastukseen, mutta onneksi tämän valmistumisessa ei tarvitse miettiä aikarajoja.

Ainiin. Teitä kiinnostaa tietenkin hinta. Maksoin talosta 20 euroa, mikä sinetöi lopullisen ostopäätöksen. Jouduin tosin autottomana pyytämään kuljetusapua. Sydämelliset kiitokset työkaverille, joka mahdollisti tälle tytölle yhden unelman toteutumisen! Haaveilin joskus arkkitehdin ja sisustussuunnittelijan ammateista. Tässä pääsen toteuttamaan niistä toista pienemmässä mittakaavassa. Talo tuntuu nyt valkoisena tyhjältä kankaalta, jota tekisi mieli päästä maalaamaan!