Se on barokkia!

 
Nyt kun tässä on päästy barokista postailun makuun, jatketaan sitä vielä hieman. Tänään tulee Yle Teemalta klo 20.00 kolmas ja viimeinen osa Se on barokkia! -sarjasta. Huomasin ohjelman vasta toisen jakson kohdalla, mutta onneksi on Yle Areena, josta katsoin sitten ensimmäisenkin jakson.

"Taidekriitikko Waldemar Januszczak tutustuu barokin tyylisuuntaan ja sen huomattavimpiin rakennuksiin ja taideteoksiin."
Januszczak (olisi mielenkiintoista tietää kuinka nimi lausutaan...) on mukavan oloinen mies ja pidän hänen tyylistään kertoa taiteesta. Aiemmin häneltä on pyörinyt Teemalla Patsaspäiväkirjat, joka sekin oli aivan loistava ja ajatuksia avaava ja herättävä kokonaisuus.

Näissä kahdessa ensimmäisessä Se on barokkia! jaksossa on matkattu Italiasta, barokin syntymaasta, Espanjan kautta Alankomaihin, ja kolmannessa jaksossa päästään tutustumaan Englannin barokkiin.


Italiassa tutustuttiin Michelangelo Merisi da Caravaggioon. Hän oli osa vastauskonpuhdistusta, katolilaisuuden puolestapuhuja, joka toi uskonnolliset kuvansa lähemmäs kansaa ja tavallisia ihmisiä. Caravaggio loi uuden, elävän uskonnollisen taiteen, joka puhutteli katsojia kielellä, jota kaikki vaivatta ymmärsivät. Ennen häntä uskonnollinen taide oli ollut etäistä. "Kapakoiden ja torien kansanihmiset ilmeikkäine kasvoineen korvasivat vanhojen maalausten oikulliset jumalat." Inhimillisten henkilöiden tuska oli helpompi ymmärtää. Caravaggion opit levisivät nopeasti ympäri Eurooppaa.


Barokin saapuessa Espanjaan, sen ei tarvinnut mukautua paikalliseen kulttuuriin, sillä espanjalaiset olivat entuudestaan katolilaisia. He pitivät draamasta, tunnekuohuista, intohimosta ja pimeydestä; kaikesta siitä mitä barokki oli. Jaksossa tutustuttiin Espanjan kuninkaallisiin, surullisen kuuluisiin, Habsburgien sukuun. Diego Velazques toimi kuningas Filip IV:n hovimaalarina ja maalasi tuolloin kenties kuuluisimman maalauksensa Hovinaisia. Januszczak kertoo maalauksen henkilöistä sekä kompositiosta, sommitelmasta. Lisäksi jaksossa opastetaan espanjalaisessa taiteessa esiintyviin sääntökuntiin, kuten fransiskaaneihin, dominikaaneihin sekä benediktiineihin ja siihen, kuinka heidät erottaa toisistaan.


Espanjalaiset hallitsijat, Habsburgit, olivat syy siihen miksi barokki levisi Alankomaihin (Belgiaan). Espanjalaiset viipyivät Alankomaissa lähes 200 vuotta, vaikka siitä nykyisin on jäljellä vain vähän merkkejä.
Espanjan kulttuuri oli erilainen kuin flaamien, mutta yhdistelmä tuotti silti upeita barokin ajan mestariteoksia, muun muassa Rubensilta. Rubens muistetaan parhaiten muodokkaista barokkinaisistaan, joka kiertyvät ja vääntyilevät mitä ihmeellisimpiin asentoihin.


Eteläisestä Alankomaista barokki laajeni pohjoiseen Alankomaihin, Hollantiin. Hollannissa barokki vaihtoi katolisen kirkon huomasta protestanttisuuteen. Täällä Rembrandt oli suuri vaikuttaja barokin kehittymiseen. Piilovaikuttamisesta tuli Alankomaiden barokin tyylipiirre ja Januszczakin mukaan ei voi koskaan luottaa siihen, että asiat olisivat sitä miltä näyttävät. Piilovaikuttajana hän piti muun muassa Jan Vermeeriä, jonka maalauksissa tunnelmat ovat niin herkkiä, että pieninkin kolaus särkisi ne kuin kristallin. Hienoinen sään muutos, häivähtävä varjo, kosketus, ele... Barokki osaa olla dramaattista ja rönsyilevää, mutta myös rauhallista ja meditatiivistä, kulttuurista riippuen. Se olikin barokin hienoimmista ominaisuuksista. Se levisi laajalle ja omaksui kulttuurien paikallisia piirteitä.


Suosittelen katsomaan kolmannen jakson, ja aiemmat Areenasta.