Jatketaan Visavuoren kierroksella ja astutaan tällä kertaa Emil Wikströmin taiteilijakotiin. Kansallisromanttinen hirsirakennus valmistui vuonna 1902 tulipalossa vuonna 1896 tuhoutuneen kotiateljeen tilalle. Asuinrakennuksen sisustus ja irtaimisto on alkuperäinen ja siellä voi vieläkin aistia vuosisadan vaihteen kulttuurikodin tunnelman.
Ateljeerakennus kylpi valossa suurten kattoikkunoiden ansiosta, mutta asuinrakennuksesta löytyy hämärämpiäkin huoneita. Tämän makuu/työhuoneen seinillä oli muun muassa taiteilijan luonnoksia. Tumma tapetti nosti huonekalut hyvin esille.
 |
| Olohuoneessa pääsin jatkamaan kattokruunu kuvasarjaa. Taustalla näkyy palanen kaunisti sommiteltua tähtikuvioista kattolaudoitusta. |
Kapeat, mutta korkeat ikkunat valaisivat olohuoneen upeat huonekalut ja taideteokset. Kuten ateljeerakenuksessa myös täällä takat on suunnitellut isäntä itse. Kattolaudat on sommiteltu tähtimuodostelmaan, joka oli melkoinen käsityön taidonnäyte.
Liekkö tämä huone toimittanut ruokailutilan virkaa, sillä varsinainen keittiö helloineen oli toisaalla. Käsityöstä voi nähdä jälleen hienoja esimerkkejä ylemmän kuvan "sohvassa" ja seinäkoristelussa.
Lastenhuoneessa ja päämakuuhuoneessa tapetit olivat vaaleampia, joka toi aivan erilaisen tunnelman muihin huoneisiin verrattuna. Ikkunoista tuleva valo kertautui erilaisten peilien kautta. Keittiön puolella oli ruokakomero ja pieni palvelijan huone. Rakennuksesta löytyy myös mielenkiintoinen vanha jääkaappi.
Vaikka kokonaisuus saa ihastelemaan, on silti vaikea kuvitella rakennusta mummolana, mitä se Kari Suomalaiselle oli. Ulkoa hyvinkin "mummolahenkinen mökki" kätkee sisäänsä kulttuurikodin arvokkaan sisustuksen. Millaisia isovanhempia Emil Wikström ja Alice Högström ovat mahtaneet olla?
Visavuori pysyy mielenkiintoisena vaihtuvien näyttelyidensä ansiosta, vaikka itse taidan kaikesta huolimatta pitää eniten juuri tästä muuttumattomasta puolesta. Ateljeerakennusta voi käydä katselemassa täällä.
Oletteko käyneet Visavuoressa? Millaisia ajatuksia paikka herättää?
Kohde pitääkin laittaa korvan taakse. Olisi sopiva kesäajelukohde. Olemme ajelleet paikalla itse asiassa tasan 26 vuotta sitten. Nykyisen miehen, silloisen tuoreen poikaystävän kanssa ensimmäinen yhteinen kevät ja jo silloin harrastettiin päätöntä ajelua ja mukavien kohteiden bongaamista. Siellä oli vappuna 1987 muistaakseni joku rättisitikoiden kokoontuminen tuolla pihamaalla. Sisälläkin kai käytiin, taisi olla avoinna pyhästä huolimatta. Pitäisi siis tehdä jo uusi ajelu.
VastaaPoistaMari: Kesäkohteena vallan mainio. Itsekin pitäisi pistäytyä kesän aikaan niin näkisi puutarhankin vihreänä.
PoistaPäätön ajelu kuulostaa hyvältä ja varsinkin uusien kohteiden ja paikkojen löytäminen. Minullakin on kesälle yksi kohde suunnitelmissa, saa nähdä saammeko toteutettua reissun.
Oi tuota huikean taidokasta käsityön aikaa! Häkellyttävän hienoja yksityiskohtia. Tuo on todella nähtävä itse paikan päällä.
VastaaPoistakenkä: Kyllä,tuolla riittää ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Ja tosiaan,itsekin olisi mukava päästä joskus paikalle kesän aikaan, jolloin näkisi puutarhankin kukoistuksessaan :)
PoistaEhdottomasi ihanan näköinen paikka! Tykkään siitä, että sisustus poikkeaa niin paljon nykyajan valkoisista kodeista, tuollainen on pajon persoonallisempi.
VastaaPoistaKuukki: Sanos muuta, ihana kodikkuus tuollaisesta huokuu. Ihanat puulattiat ja olisin kyllä kelpuuttanut joitain tapetteja omallekin seinälleni, vaikka tehostetta antamaan.
PoistaAivan mahtava paikka! Tuolla on päästävä käymään.
VastaaPoistaRosa Arcium: Tampereelta ei ole autolla pitkä matka, suosittelen paikkaa lämpimästi jos on joku kyyti kohteeseen. Samalla Valkeakosken reissulla sitten Sääksmäen keskiaikaiselle kivikirkolle. Itse en ole siellä vielä päässyt käymään, mutta suunnitelmissa on.
PoistaVau, sinäkin kävit tuolla! Oli kyllä hieno paikka, ei voi muuta sanoa :) Sinulle on muuten tunnustus blogissani!
VastaaPoistaCulturelle: Kyllä,tuolla on aina mukavaa käydä. Sekä ympäristö että itse rakennukset viehättävät. Kiitos,pitää käydä kurkkaamassa.
PoistaKävin Visavuoressa joskus 1980-luvulla. Paikka teki lähtemättömän vaikutuksen, jonka jälkeen kiinnostus taiteilijakoteihin ja museoihin vain lisääntyi. Kokonaisuudessaan hieno paikka ja ateljeen työt!
VastaaPoistamimon mami: Onko paikka muuttunut 80-luvusta jotenkin vai onko säilynyt samanlaisena? Visavuori on kyllä upea vierailukohde kokonaisuudessaan. Ateljeessa pääsee tosiaan näkemään hienon läpileikkauksen Wikströmin töistä.
PoistaAivan mahtavan näköistä! En muista, että olisin tuolla koskaan vieraillut, mutta voisin muuttaa tuohon taloon vaikka heti. :)
VastaaPoistaSaija: Sanos muuta! Minä olen harkinnut paikkaa kesätyöpaikkana, mutta homma vaatisi autoa, sillä paikka sijaitsee julkisten kulkuvälineiden ulottumattomissa.
Poista