sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Georgios Voittaja

Naistenpäivänä vietettiin Keski-Suomen museossa jo 15. kertaa ikoninäyttelyn avajaisia. Tällä kertaa teemana oli Pyhä Georgios Voittaja - Pyhä Yrjänä. Näyttelyn avasivat museon intendentti Erkki Fredrikson sekä arkkipiispa Leo. Näyttelyn esineet on saatu lainaan yksityishenkilöiden lisäksi Valamon luostarista, Valamo-säätiöltä, Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta, Pohjanmaan museosta, Helsingin- ja Jyväskylän ortodoksisesta seurakunnasta sekä Hollolan evankelis-luterilaisesta seurakunnasta.
Kerrataanpa taustatiedoksi Georgioksen tarina: legendan mukaan Pyhä Georgios, tai länsimaisittain Pyhä Yrjänä, surmasi lohikäärmeen joka oli uhkaamassa kuningas Selbiuksen tytärtä. Uroteko sai kuningas Selbiuksen ja hänen alamaisensa kääntymään kristinuskoon. Kun keisari Diocletianus alkoi vuonna 303 vainota kristittyjä Rooman keisarikunnassa, Georgios puolusti uskoaan ja uskonveljiään keisarin tahtoa vastaan.
Georgios kuitenkin mestattiin 23. huhtikuuta 303 ja parisataa vuotta myöhemmin päivästä tuli pyhimykseksi julistetun Georgioksen muistopäivä. Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana jo 600-luvulta lähtien, mutta 1100-luvulla häntä alettiin kuvata ratsailla surmaamassa lohikäärmettä.
Pyhä Georgios Voittaja, tempera puulle, 1700-luvun lopulta.
Georgios Voittajan metalli-ikoneita (messinkiä, kuparia, pronssia) 1600- ja 1900-luvuilta.
Äkkiseltään voisi kuvitella että kun on nähnyt yhden Georgios Voittajan, on nähnyt ne kaikki. Tai näin ainakin itse etukäteen ajattelin (Georgios, keihäs, hevonen, lohikäärme). Näyttelyä on kuitenkin elävöitetty varsin onnistuneesti. Mukana on maalattujen (riisallisten ja riisattomien) ikonien lisäksi painokuvaikoneita, pieniä metalli-ikoneita, pääsiäismunia, keskiaikaisia veistoksia, yksi grafiikanvedos, reliikki, keramiikkaikoni sekä muun muassa norsunluusta ja hopeasta sekä emaloidusta kuparilevystä valmistettuja ikoneita. Näiden lisäksi teemaa on väritetty myös etiopialaisilla Georgios Voittajan kuvilla ja ikoneilla, jotka ovat kuvaustavaltaan herttaisen naivistisia. Pidin itse erityisesti katolisesta perinteestä muistuttavien keskiaikaisten veistosten tuomista kokonaisuuteen maalattujen ikonien rinnalle. Kaikki ammentavat yhteisestä legendasta.
Lasivitriinissä upea Hollolan keskiaikaisen kivikirkon Pyhä Yrjänä ja lohikäärme-veistosryhmä 1800-luvun alkupuolelta, tiettävästi pohjois-saksalaista tekoa. Lainattu Hollolan kirkosta.
Erkki "Pitti-poika" Lahden  tekemä Pyhä Yrjänä ja lohikäärme-veistos 1800-luvun lopulta.  Veistos poikkeaa kuvaperinteestä, sillä tässä Pyhä Yrjänä puhaltaa torveen ja on saanut siivet selkäänsä. Lisäksi valkoisen hevosen sijaan hänen ratsunsa on ruskea. Lainattu Pohjanmaan museosta.
Pyhä Georgios Voittaja ja arkkienkeli Mikael, kaksipuoleinen ikoni 1700-luvulta. Lainattu Valamon luostarista.
Hellyyden Jumalanäiti, vasemmalla ylhäällä Teodoros Stratelates ja oikealla Pyhä Georgios, tempera puulle, 1880.
Pyhä Georgios Voittaja, maalattu puulevylle jossa on rasvakuppisyvennys. Leningradilaisen naistaiteilijan maalaama, 1980-luvulta. Lainattu Valamo-säätiöltä.
Pyhä Georgios Voittaja, kullattua metallia, meripihkaa, korukiviä, kiotakaappi, 2000-luvulta Georgiasta, Tbilisistä.
Taustalla Helge Dahlmanin kovalevylle maalaama Pyhä Georgios Voittaja, 1959. Lainattu Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta.
Arkkipiispa Leo tarkastelee 1700-luvun Pyhän Georgios Voittajan ikonia, joka on sijainnut alun perin Käsnäselän rukoushuoneessa Salmissa. Tempera puulle, basma messinkiä. Lainattu Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta.
Jyrki Poudan maalaamia ikoneita. Ylhäällä Pyhä Georgios sekä Pyhät Sergei ja Herman Valamolainen vuodelta 1976, alareunassa vasemmalla Pyhä Georgios 2000-luvulta, alhaalla keskellä Pyhä Georgios vuodelta 2013. Oikeassa alareunassa piispa Arsenin Pyhä Georgios 1990-luvulta. Kaikki ovat temperamaalauksia puulle.
Etiopialaisia ikoneita ja matkaikoneita 1900- ja 2000-luvuilta.
Ortodoksisesta kirkkotaiteesta kiinnostuneelle Jyväskylä on varsin mukava paikka asua, sillä joka kevät pääsee nauttimaan erilaisesta ikoninäyttelystä. Aiempien vuosien näyttelytunnelmia voi käydä muistelemassa täällä, täällä ja täällä.

on esillä Keski-Suomen museossa 27. huhtikuuta 2014 saakka.

4 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta "näyttelymatkasta" blogin välityksellä kaikille meille, jotka emme jostain syystä pääse sitä Jyväskylään asti näkemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. martti markoff: Aina on mukavaa kuulla että tästä on iloa muillekin. Ja toisaalta toivon että tämän inspiroimana joku päätyisi vierailemaan näyttelyssäkin.

      Poista
  2. Kiitos, minä ainakin tavoittelen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä Keski-Suomen museon ikoninäyttelyt ovat kyllä aina olleet upeita ja mielenkiintoisia. Toivottavasti perinne jatkuu pitkään.

      Poista