tiistai 6. joulukuuta 2016

Kampin kappeli

Hyvää itsenäisyyspäivää! Ja terveisiä Helsingistä. Kolme päivää oli täynnä museoita ja kulttuuria. Vilskeen ja hulinan keskellä on hyvä käydä tarvittaessa pysähtymässä Kimmo Lintulan, Niko Sirolan ja Mikko Summasen (arkkitehtitoimisto K2S) suunnittelemassa Kampin kappelissa. Täällä ei tarvitse miettiä kiirettä, hiljaisuus ja rauhallisuus on taattu. Eikä tarvitse miettiä sitäkään, että kuinka kauan kehtaa istua paikallaan ostamatta tai tekemättä mitään. Täydellinen hiljainen hetki.

Matkaan sattui muutama yllättävä - mutta iloinen - kohtaaminen. Yllättävintä taisi olla törmätä Forumin edessä, keskellä Mannerheimintietä Kotona Kotkassa blogin Paluumuuttajattareen. Kuulin, että joku huusi nimeni ja tunnistin hänet kasvoista heti, mutta tilannetta piti muutama sadasosasekunti mielessä pyöritellä, että kohtaaminen ehti aivoihin saakka. Tämä on niitä bloggaamisen parhaita puolia. Saa tutustua mielenkiintoisten blogien välityksellä ihaniin ihmisiin. Se tunne on aika huikea, kun sen sähköisen blogipersoonan saa terävöitettyä aidolla, lyhyelläkin, kohtaamisella. Tiedän, että aina ennakko-oletukset eivät täsmää, mutta tässä tapauksessa blogin takaa piirtyi yhtä lämmin, elämänilonen ja avoin persoona kuin teksteistä oli välittynytkin. Nämä ovat niitä ihmiset ovat ihania -hetkiä.

6 kommenttia:

  1. Kävin kesällä Kampin kappelissa ja yllätyin iloisesti siitä rauhasta, mitä se tarjosi kaupunkivilinän keskellä.
    Olen tänä vuonna tavannut kolme blogituttavaani ja ollut iloinen, että olen heidät tavannut. Blogimaailma on ihmeellinen.
    Hyvää joulukuun jatkoa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappelissa on kyllä sellainen tunnelma kuin astuisi toiseen maailmaan. Pidän tunnelman lisäksi myös arkkitehtuurista, ja valosta.

      Oletpa sinä ehtinyt tavannut monta blogituttua! Minä olen ehkä vähän ujo (vaikkei ehkä uskoisi) toteuttamaan sellaisia järjestettyjä tapaamisia, mutta tällaiset yhtäkkiset tapaamiset ovat olleet kivoja. Pääsen höpöttelemään savolaiseen tapaani, olemaan omalla alueellani. Toisaalta Sikses kivan paikan Marin kanssa meillä oli sovittu tapaaminen, joten sekään ei ole aivan poissuljettu ajatus...

      Poista
  2. Ohikiitävää, myös hetket. Oli kiva tavata pikaisestikin. Kappeliin emme tällä kertaa ehtineet, mutta hiljaisia pysähtymisiä vietettiin hotellissa. Kyllä se on niin kivaa välillä tehdä tällaisia hyppyjä arjesta. Kiva nähdä, että missä kaikkialla kävitte?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, kiva kurkkia teidänkin matkaanne. Ainakin Ateneumiin on käynyt molempien tie. ;)

      Poista
  3. Hiljaisuus yllättää Kampin kappelissa. Rakennusta moitittiin rumaksi ja paikkaan sopimattoimaksi, mutta nyt kun katson ylintä kuvaa, huomaan sen sointuvan väreiltään takana oleviin taloihin. Ja se muuten näyttää minusta vähän Nooan arkilta nyt! (Silmä tekee tepposen, yläkuvassa näyttää kuin kappelin katolla olisi pieni tähystystorni, mutta se onkin takana olevan talon ikkunaerekkeri. Huomaatko?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että kaikkia uusia rakennuksia ensin moititaan ja haukutaan, kunnes niihin totutaan ja lopulta ihastutaan? Mutta olet oikessa, paitsi että rakennus sopii väritykseltään ympäristöön, se myös muistuttaa "tähystystornineen" Nooan arkkia.

      Poista