Hurmioitunut: Mustion linna

Fiskarsin lisäksi Raaseporin toinen päänähtävyys oli Mustion linna. Mustioon perustettiin rautaruukki jo vuonna 1561. Rautatehdas lopetti toimintansa 1901. Taidehistorioitsijalle Mustion linna (kartano) päärakennuksineen ja ympäröivine puutarhoineen on kokonaistaideteos. Kartanon rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1783-1792.

Nykyisen päärakennuksen rakennutti ruukinpatruuna Magnus Linder II (1751-1801) ja se on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Arkkitehtuuriltaan kartano edustaa rokokoon ja uusklassismin siirtymäkautta. Sisustus on puolestaan kokonaan kustavilaistyylinen.

Hjalmar Linder. Kuva: Wikipedia.

Mustion linnan kukoistuskausi ajoittuu Hjalmar Linderin (1862-1921) aikaan 1900-luvun alkuun. Hjalmar oli menestynyt liikemies, seurapiireissä viihtyvä kosmopoliitti ja taidemesenaatti. Hän hankki Suomeen yhden ensimmäisistä autoista, Mercedes Simplexin, jota oli kuuleman mukaan tavoitellut myös Belgian kuningas, mutta Linder tarjosi enemmän ja toi auton Mustioon. 1910-luvulla hänellä oli jo useita autoja mm. Rolls-Royce Silver Ghost.

Antiikin raunioita kuvaavat maisematapetit 1700-luvulta on maalattu kankaalle.

Työnantajana Hjalmar oli edistyksellinen, sillä hän otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja maksoi palkkaa myös sairauslomien ajalta jo ennen kuin laki sitä vaati. Työntekijöiden välittämisestä kertoi myös se, että Linder perusti eläkerahaston pitkäaikaisille työntekijöilleen ja heidän perheilleen.

Vihreässä salongissa on Rörstrandin kaakeliuuni.

Valitettavasti työntekijöiden aseman puolustaminen ajoi hänet lopulta vaikeuksiin. Hjalmar Linder kritisoi avoimesti Suomen sisällissodan vankileirien ala-arvoisia oloja, minkä vuoksi hän joutui lähtemään maanpakoon 1918. Hän oli kirjoittanut Hufvudstadsbladetiin artikkelin 25.5.1918 otsikolla Jo riittää verilöyly! (Nog med blodbad!). Kirjelmässä sanottiin muun muassa:

"Hirmuteot jatkuvat maassamme, Ylipäällikön nimenomaisesta kiellosta huolimatta valkoiset ovat jatkaneet punaisten täysin mielivaltaiselta tuntuvaa murhaamista. Uhrit on usein valittu sattumanvaraisesti, ja heidät on teloitettu paikoissa, jotka eivät mitenkään liity sodanaikaisiin väkivaltaisuuksiin. Punaista hulluutta on maassamme totisesti seurannut valkoinen terrori."

Linder myös pyysi maan sivistyneistöä näkemään pidemmälle tulevaisuuteen ja estämään sukupolvien mittaisen vihan syntymisen. Kirjoituksen jälkeen Linder leimattiin maanpetturiksi ja hän sai useita tappouhkauksia. Hän joutui myymään omaisuutensa Suomessa ja muuttamaan maanpakoon Ruotsiin. Ruotsissa hän joutui vaikeuksiin, kun häneltä alettiin ulosmitata maksamattomia veroja.

Vuonna 1919 Linder lahjoitti varat taidehistorian professuurin(!) perustamista varten Helsingin yliopistolle ja seuraavana vuonna suuren taidekokoelmansa Nationalmuseetille Tukholmassa ja Suomen taideyhdistykselle Ateneumin taidemuseoon. Lahjoitus sisälsi muun muassa Suomen ainoan Rembrandtin maalauksen ”Lukeva munkki” (nykyisin Sinebrychoffin taidemuseossa) sekä brittitaiteilijoiden Joshua Reynoldsin ja Henry Raeburnin muotokuvamaalaukset. Yllä olevasta vanhasta valokuvasta käy ilmi, että myös yksi Albert Edelfeltin rakastetuimmista teoksista, Kuningatar Blanka, on sijainnut aikoinaan Mustiossa (nykyisin Ateneumin taidemuseossa).

Louis Sparren maalaus Mustion kartanon edustalta Diana-patsaalle päin, 1910.

"Kuninkaan huone". Mustion linnassa on vieraillut kuningas Kustaa III sekä tsaarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II.

Viimeiset vuotensa Hjalmar Linder eli Ranskassa. Kartano myytiin 1941, kunnes Magnus Linder III (1929-2016) hankki lapsuuskotinsa Mustion linnan uudelleen Linder-suvun omistukseen 1985. Kartano oli ehtinyt rapistua pahoin vuosikymmenten aikana. Magnus sai hankittua joitain suvun irtaimistosta ja maalauksista takaisin, ja kartanoa alettiin kunnostaa museoksi yhteistyössä Museoviraston kanssa. Sisustus haluttiin pitää kustavilaistyylisenä. Iso osa irtaimistosta on hankittu jälkikäteen, eivätkä ne ole Mustion linnan alkuperäiskalustoa. Sisustuksella joka tapauksessa kunnioitetaan kartanon alkuperäistä historiaa.

Roiskemaalatut tapetit trofee-tyyppisine sommitelmineen kuvaavat erilaisia ammatteja ja liittyvät Mustion ruukin historiaan. Tapetit löydettiin restauroinnin yhteydessä suojapahvien takaa.

Juhlasalin oikeanpuoleinen ovi on silmää hämäävä trompe l'oiel-maalaus.

Keltaisessa salissa on edelleen toimiva, käsinmaalattu Mariebergin kaakeliuuni.

Nykyisin säätiöityä Mustion linnaa hoitaa Magnus Linder IV:n poika Filip Linder puolisonsa Christinen kanssa. Tuntuu hienolta, että Mustion linnan historia jatkuu edelleen ja siitä pidetään hyvää huolta.

Constantin Linderin 1. puoliso, kreivitär Marie Linder (o.s. Musin-Puškin). Marie Linder oli Hjalmar Linderin äiti. Hän kirjoitti 1867 ensimmäisen Suomessa julkaistun feministisen romaanin "Aikamme nainen".

Albert Edelfeltin pastellimaalaus vuodelta 1903 Constantin Linderin puolisona vuosina 1896-1899 olleesta Sophie Mannerheimista(?).

Victor Westerholmin maalaus Mustionjoelta 1917.

Alkuperäinen kartanon edustalla seissyt Diana-veistos on siirretty kartanon sisälle.

Victor Westerholmin maalaus Mustion linnasta 8.3.1917.

Alfred William Finchin maalaus Mustion linnasta vuodelta 1906.

Päärakennuksen ympärille levittäytyy kaunis englantilaistyyppinen maisemapuutarha. Isojen nurmialueiden, polkujen, patsaiden, huvimajojen, näkötornin ja veden päällä kulkevan lummepolun lisäksi itse pidin eniten valtavista vanhoista jalopuista. Puutarhassa on muun muassa jalavia, siperianlehtikuusia, korkkipuita, poppeleita, lehmuksia, tammia, jalopähkinäpuita ja saarnia.

Mustion linnan puistoon on vapaa pääsy ja sinne voi tutustua omatoimisesti. Kartanoon pääsee tutustumaan sisältä vain opastetuilla kierroksilla. Minä olin varannut paikkani opastukselle jo etukäteen. Erityiskiitos mahtavalle oppaalle, joka sai kartanon monipuolisen historian heräämään eloon mielenkiintoisella tavalla. Näin entisenä museoammattilaisena arvostan hyvin järjestettyjä opastuksia.

Raaseporin turistikierroksella (Fiskarsin ruukki, Raaseporin linna, Billnäsin ruukki, Tammisaari) Mustion linna toimi hyvänä tukikohtana, sillä täällä voi myös majoittua. Ajattelin ottaa vierailusta kaiken irti ja varasin majoituksen "valkoisesta palatsista". Edelfeltiksi nimetty sivurakennus on nimetty suunnittelijansa, arkkitehti Carl Albert Edelfeltin (1818-1869) mukaan. Majoitukseen kuului erinomainen aamiainen tunnelmallisessa Linnankrouvissa.