maanantai 15. syyskuuta 2014

Paaterin kirkko

Pohjois-Karjalan matkan ehdottomin kohokohta oli vierailu Eva Ryynäsen ateljeessa ja kirkossa Paaterissa. Kuvanveistäjä Eva Ryynänen (os. Åsenbrygg/Honkajärvi, s. 1915 Vieremä - k. 2001 Lieksa) oli jo lapsena kiinnostunut veistelemään puusta eläimiä, kuten lintuja, kissoja ja hevosia. Vuonna 1934 hänet hyväksyttiin Ateneumiin "Veljekset Hiidenkivellä" -veistoksen ansiosta. Debyyttinäyttely järjestettiin vuonna 1940. Eva avioitui maanviljelijä Paavo Ryynäsen kanssa vuonna 1944 ja he asettuivat asumaan Lieksaan, Vuonislahden Paateriin. Täällä Eva Ryynänen veisti puutöitään silloin, kun maatalon töiltään ehti.
Eva Ryynänen kirkon harjannostajaisissa. Valokuva: Raija Vuorenmaa.
Eva Ryynäsen suurin työ on kuitenkin upea Paaterin kirkko, joka valmistui kesällä 1991 Ryynästen pihapiiriin. Kirkosta haluttiin kyläkirkko vuonislahtelaisille ja projekti käynnistettiin samalla, kun Lieksan Kirkkoyhdistys ry perustettiin heinäkuussa 1988. Yhdistyksen tarkoitus oli edistää kirkkohanketta ja kerätä varoja yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Eva ja Paavo Ryynänen vastasivat hankkeen taiteellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. He myös hankkivat kirkkoon tarvittavat materiaalit, kuten runkoon käytetyt 300-500 vuotta vanhat neuvostoliittolaiset punahongat ja ulko-ovien Kanadasta haetut jättiläistuijat.
Paaterin kirkon alttarin, 136-vuotiaan Karjalankuusen, juurakko kasvupaikallaan Ruokolahden Rautionhovissa. Kuvassa metsätalousinsinöörit Aarne Ylä-Jussila (edessä) ja Veikko Leskinen. Valokuva: copyright Kaarina Ylä-Jussila ja Veikko Leskinen 2002.
Karjalankuusen juurakko Ryynäsen käsittelyssä. Valokuva: Raija Vuorenmaa.
Saarnastuoli oli Ryynäsen aiempaa tuotantoa, tehty alun perin Vuonislahden pappilaan.
Ryynänen sommittelemassa lattian ruusuparkettia. Valokuva: Raija Vuorenmaa.
Valokuva: Raija Vuorenmaa.
Lattia on tehty betoniin upotetuista ja lakatuista noin 10 cm:n paksuisista honkakiekoista.
Kirkossa on äärettömän paljon pieniä veistettyjä ja kaiverrettuja yksiyiskohtia.
Jokainen kirkon penkki on kaiverrettu yhdestä puunrungosta ja koristeltu uniikiksi.
"Kun joku vuonislahtelainen sanoi, että pihalla olleista punahonkatukeistahan 
voisi tehdä Vuonislahteen kyläkirkon, niin ei se yhtään heikottanut. 
Ihanasti mielikuvitus pillastui ja siellä se kirkko nyt on. 
(---) Kyllähän minua hieman pelotti Vuonislahden vanhan kappelin sisustamisen aikoihin,
 että mitähän se piispa Sormunen sannoo 
kun minä olen syyllistynyt saarnastuolin ja krusifiksin tekkoon."

- Eva Ryynänen (Puu-lehti nro 3/1991) -

Paaterin kirkko on valittu Lieksan kauneimmaksi rakennukseksi ja uskon, että Ryynäsellä tuskin koskaan oli aihetta todelliseen huoleen sen kristillisestä sisällöstä. Minusta on huomionarvoista, että Suomessa on lattiasta kattoon naisen suunnittelema ja koristelema kirkko, jonka materiaalina on käytetty perisuomalaisesti maskuliinista materiaalia, puuta. 

Tämä paikka osoitti jälleen kerran kuinka paljon Suomessa on upeita kulttuurikohteita. Valitettavasti Paateri sulkeutuu talven ajaksi nyt 15.9.2014 
ja avautuu seuraavan kerran ensi keväänä 15.5.2015. 
Avoinna ryhmille myös tilauksesta.

Suosittelen kohdetta lämpimästi, sillä Lieksan ollessa kyseessä, 
matkaan voi yhdistää aina yhtä upeat Kolin maisemat.

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Noin ajattelin minäkin välittömästi kun astuin sisälle.

      Poista
  2. Ohhoh, ja tuostakaan en ole tiennyt yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paluumuuttajatar: Enkä minä! Miltei hävetti, mutta tämän myötä pitää tutustua Ryynäsen tuotantoon muutenkin. Tulossa on vielä kurkistus ateljeetiloihin ja asuinrakennukseen. ;)

      Poista
  3. Hieno kirjoitus varmasti upeasta paikasta. Muistan nähneeni joskus vanhempieni kuvia tuolta. Hienoja kuvia olit ottanut ja myös löytänyt. Varmasti vaikuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari: Se fiilis on aina yhtä mahtava, kun löytää jonkin hienon "uuden" paikan. Ja tällaisiahan Suomi on täynnä. Esimerkiksi Pohjanmaa on minulle kuin yhtä aavikkoa, en ole koskaan käynyt, joten ei voi tietää mitä aarteita sieltä löytäisi.

      Poista
  4. Kiitos hienosta esittelystä <3<3 Olen nähnyt dokumentin kirkon valmistumisesta ja sen yhteydessä taiteilijan haastattelun, mutta paikalla en ole koskaan käynyt. No nyt se on kyllä nähtävä! Nostit hienosti esiin sen mihin suomalainen naistaiteilija oikein kykenee.

    Aurinkoista syksyä ja intoa opintoihin :-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minnamarika: Vautsi, kyseinen dokumentti olisi kyllä mahtavaa joskus nähdä! Voisi tulla joskus vaikka Yle Teemalta.
      Kiitos, samoin sinne aurinkoisia syyspäiviä ja inspiroivaa arkea! :)

      Poista
  5. Tänne olin juuri sinä päivänä menossa, kun kuulin taiteilijan kuolleen. Aluksi ajattelin mennä historiallisena päivänä, kunnes päätimme kunnioittaa eri tavoin. Päivä jäi erityisesti mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh,sinulla on ollut sitten jännä sattuma. Mutta on kyllä upea paikka. Enkä pistäisi pahakseni jos oma kesämökki sijaitsisi tuollaisissa maisemissa. Päärakennuksen terassille paistoi lämpimästi aurinko ja sai tuijotella Pielisen suuntaan.

      Poista