Jokaisella kaupungilla on omat symbolinsa. Kuopion tunnistaa mainoskuvista Puijon tornista, kaupungintalosta ja Veljmies-patsaasta. Kyseinen patsas on Siskotyttö-veistoksen ohella torin katseenvangitsijoita, jotka kuuluvat myös osaksi erilaisia rituaaleja (lakittaminen/vaatettaminen). Näin ei kuitenkaan aluksi ollut.
 |
| Kansikuva: J. Pohjakallio. |
Suomen Kuvalehden (n:o 8, 21.2.1959) kannessa oli vuonna 1959 Veljmies ja sen luoja, kuvanveistäjä Heikki Konttinen (1910-1988), otsikolla: "Kuopion kiistanaihe ja sen tekijä". Pari vuotta aiemmin kuopiolaiset yksityisyrittäjät halusivat kotikaupunkinsa kaunistukseksi uuden patsaan. Veistoskilpailuun ottivat osaa Heikki Konttisen lisäksi Sakari Tohka, Oskari Jauhiainen ja Lauri Leppänen. Konttinen voitti kilpailun luonnoksellaan Veljmies. Inspiraation lähteenä oli ilmeisesti käytetty tunnetun Kallavesj-laulun veljmiestä, joka laulun mukaan "salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj". Veistoksella oli luonnoksessa kädessään atrain ja kala vasemman jalkansa alla.
Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo,veljmies salloo tuulastelj, tiirustelj, riijustelj.
Kallavesj, Kallavesj, kaonis kalarantonesj! Siellä paesto sären kylyk, poeka kuv vuoan onkeen sylyk,siäsket purj ja vesj se nii lystisti liplatti.
Kallavesj, Kallavesj, kallis kaeslarantonesj! Siellä päevät puikkelehtii, siellä kuikat, laevat tehtii purjehtimmaa mualimaa, avaraa, merriin taa.
Kallavesj, Kallavesj, kaonis saonarantonesj! Siellä höyrysj miesten pinta, siellä illar raohoo rinta naottii piällep päevän työn, kunnes lyö hetki yön.
Kallavesj, Kallavesj, poessa, poes on antimesj! Tiäl ei outap poekarukkoo äejil lämmin kalakukkoo laovantaesi saonam piäl, mitä viel, mitä viel
Kallavesj, Kallavesj, suarinesj ja salaminesj! Tokko suanen koskaa ennee kierteep Puijonsarven nennee,missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo!
Veistos tilattiin sillä ehdolla, että taiteilija muuttaisi veistoksen käsittelyä hiukan myönteisemmäksi. Tämän jälkeen Veljmies sai nykyisen muotonsa, jossa se pitelee käsissään kahta kalaa ja pään muoto sekä hiusten leikkaus ovat luonnollisemmat. Paikallislehti julkaisi kuvan tulevasta veistoksesta, joka aiheutti lehdistössä suoranaisen myrskyn. Kaupunkilaiset eivät ilmeisesti pitäneet siitä, että nimellä viitattiin henkilöön, joka salaa tuulastaa, katselee(?) ja kosiskelee. Veistoksen muotokielen poikkeaminen realistisesta, ja "näin ollen ymmärrettävästä", aiheutti myös närästystä. Heikki Konttinen oli pahoillaan, sillä hän oli tarkoittanut patsaan kaikkien savolaisten ja muunheimoistenkin iloksi. Kritisoijat lienevät myös unohtaneet, että Kallavesj-laulun sanat kirjoittanut Aaro Jalkanen (1875-1960) synnytti sanat kaipuusta ja ikävästä Savonmaata kohtaan. Hän kirjoitti laulunsa sanat maanpaossa.
Suomen Kuvalehti kirjoitti:
"Savolaisten itsetuntoa yritetään nakertaa ja savolaisuudesta tehdä pilaa, arvelee joukko kuopiolaisia nähtyään kuvan kaupunkinsa torille ensi keväänä pystytettävästä 'Veljmiehen' patsaasta. Toisten mielestä patsas on paitsi hyvä taideteos myös savolaisen lupsakkuuden tulikoe. 'Veljmies' on siis otettava vastaan ystävänä."
Kirjoittajan mukaan "Patsaan nostattaman mielenliikkeen luonnetta osoittaa, että Suomen Kuvalehdellä oli melkoinen vaiva saada käsiinsä kuopiolaisia, jotka epäröimättä olisivat tahtoneet tunnustaa kantansa 'Veljmiehen' puolesta tai varsinkaan sitä vastaan. Eivät kaikki puolueettomat helsinkiläisetkään asiantuntijat olleet valmiit esittämään mielipidettään tästä kiistanalaisesta patsaasta - 'historian tuomio' pelottaa."
Lehden julkaisusta on kulunut kohta 61 vuotta, joten voinemme katsoa millaiselta "historian tuomio" näin vuosikymmenten jälkeen näyttää. Täytyy jo etukäteen mainita, että savolaiset kiertelyvastaukset naurattivat ihan ääneen.... Kulttuuripersoonanakin tunnettu piispa Eino Sormunen kommentoi teosta varoen:
"En halua pelkän valokuvan perusteella lausua teoksesta minkäänlaista arvostelua, sillä sen lausuminen taideteoksesta on aina arkaluontoinen tehtävä ja erityisesti on asianlaita silloin, kun on kysymys humoristisesta esityksestä. Eihän valokuva pysty antamaan meille lainkaan käsitystä siitä, millainen veistos tulee olemaan paikalleen asetettuna, plastillisten valojen ja varjojen saadessa veistoksen ja erikoisesti sen kasvot elämään."
Tästä on kuitenkin tulkittavissa, että Sormunen piti Konttisen veistosta humoristisena?
Kauppaoppilaitoksen rehtori Pertti Korhonen:
"Mielestäni riippuu paljon siitä, miltä näkökannalta asiaa tarkastellaan. [Maailman savolaisin vastaus!] Hyväksyn 'Veljmiehen' taideteoksena ja näen mielelläni sen saapuvan Kuopioon sijoitettavaksi johonkin sopivaan paikkaan, mutta sitä mieltä olen, ettei sen paikka ole torilla. Jos ajattelemme kyseistä taideteosta yrittäjämielen vertauskuvana, niin en katso sitä sopivaksi tähän tarkoitukseen ja valitan sitä, että alkuperäinen atrainmies on muuntunut nykyiseksi 'Veljmieheksi'."
Toimistusjohtaja ja patsastoimikunnan puheenjohtaja Oiva Turunen uskoi taiteilijan ammattitaitoon:
"Nähtyäni veistoksen kipsimallin taiteilijan ateljeessa pidin sitä erinomaisena. Olen sitä mieltä, että lahjoittajien alkuperäinen tarkoitus, jonka mukaan veistoksen tulisi synnyttää katsojassa hyvää mieltä ja nostattaa hänen kasvoilleen hyväntahtoinen hymy, on veistoksessa saanut täyttymyksen. Meillä on täysi syy luottaa taiteilijan kykyyn ja uskoa, että hän muita paremmin pystyy näkemään veistoksen oikealle paikalle asetettuna ja lopullisessa muodossa, pronssiin valettuna."
Omasta ajastaan kertovat lehtijutussa myös nuorison tittelit "teinitär" ja "teini":
Teinitär Kristiina Häikiö:
"Äärettömän hauska ja onnistunut työ. Pelkkä vilkaisu veistosta esittävään valokuvaan saa hyväntuulen puhaltamaan. Patsaat ovat tavallisesti niin kovin 'kiiltokuvamaisia', mutta tässä, tässä on jotain erikoista. Hauskaa, että saamme 'Veljmiehen' Kuopioon!"
Juromman kommentin antoi teini Matti Virmakoski:
"Ei edusta millään tavoin savolaisuutta, ei ainakaan kunniaksi savolaisille. Kasvot ovat epäonnistuneet ja rumat."
Lehtijutun oudoin käänne tulee siinä vaiheessa, kun kirjoittaja on halunnut ottaa mukaan lääketieteellisen kannan(?!), ja haastatellut professori Martti Hämäläistä. Ilmeisesti Suomen Kuvalehdellä oli tosiaan melkoinen vaiva saada käsiinsä kuopiolaisia, jotka olisivat halunneet kommentoida veistosta....
"Samassa silmänräpäyksessä, kun näin valokuvan 'Veljmiehestä' johtui mieleeni, että lääkärin silmällä katsottuna taiteilijain mallina on ollut sairas lapsi. Diagnoosikin oli samassa valmis: Poika sairastaa myksödeemaa, kilpirauhasen vajausta, ja tauti on peittänyt hänen lihastensa kauneuden turvotuksen alle ja painanut pojan kasvoihin idiotismiin viittaavan piirteen. Työ herättää sääliä, hyväntahtoista naurua ei missään tapauksessa.
Nykyisin voidaan kyseistä sairautta hoitaa thyreoidi-nimisellä lääkkeellä, mutta pelkään pahoin, ettei tästä ole apua kuvapatsaan ollessa kysymyksessä! Heikki Konttisen nimi on Kuopiossa tunnettu ja tunnustettu, sitä enemmän on syytä ihmetellä, miksi hän nyt on erehtynyt niin kovin raskaasti.
Koska patsaan nimenä on 'Veljmies' on täysi syy olettaa, että poikaparalla on olemassa velikin, arvattavasti terve yksilö, sillä myksödeema esiintyy harvoin kahdella saman perheen jäsenellä. Olisi ollut paljon parempi, jos tuo terve velipoika olisi päässyt malliksi sairaan 'Veljmiehen' sijasta.
Mehän tiedämme, ettei voida puhua puhtaasta savolaisesta rodusta, mutta jos poika esittää tyypillistä suomalaista pikkupoikaa, niin miksi hänelle on sairauden lisäksi annettu kannettavaksi myös toinen rasitus, epämuodostunut kallo, jonka matala otsa ei suinkaan viittaa suomalaisen rodun tunnuspiirteisiin, vaan paljon pitemmälle, apinoiden heimoon saakka!"
Hämäläisen viimeisen lauseen myötä voidaan olettaa, että Heikki Konttinen muokkasi pään muotoa vielä kalan ja atraimen muutoksen jälkeenkin? Tai sitten osalla haastatelluista on ollut kommentotavana kuva luonnoksesta, ja osalla kuva viimeistellystä Veljmiehestä.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jokainen osaa tulkita taidetta omista lähtökohdistaan käsin, ja jokainen saa olla mitä mieltä tahansa. Makuasioista on hankala kiistellä. Mutta täytyy myöntää, että siinä vaiheessa, kun lääketieteen professori alkaa antaa virallisia lausuntoja kuvataiteesta, ollaan pahasti metsässä. Onneksi pastori Kalevi Lyytinen tuntui ymmärtävän teoksen oikean luonteen:
"Savolaisilla on, kuten yleisesti tiedetään, suuri viehtymys 'leukojen vääntelyyn' ja puheena olevan patsashankkeen yhteydessähän tällaiseen vääntelyyn on tarjoutunut mitä erinomaisin tilaisuus. Mielestäni taiteilija on pyrkinyt käsittelemään aihettaan syvällisesti eikä vain ulkokuorta hipoen. Hän ei kiinnitä huomiota siihen, miltä ihminen näyttää, vaan siihen, mitä ihminen on. Juuri tässä suhteessa käy selväksi, että taiteilija on käsitellyt aihettaan hellyydellä ja inhimillisyydellä, hän haluaa kuvata savolaispoikansa 'tavallisena pulliaisena' eikä kohdistaa huomiota pojan ulkokuoren siloitteluun."
Hienoa Kalevi Lyytinen! Tämä on ehdottomasti lehtijutun taidehistoriallisesti samaistuttavin lausunto myös vuonna 2020!
Vuosikymmenet ovat tehneet hyvää ja nykyisin Kuopion tori ei olisi samanlainen ilman kalapoikaa. Veljmies sai kenties komeimman "kruununsa" loppusyksyllä 2019, kun Kuopion Palloseura voitti Suomen mestaruuden 43 vuoden odotuksen jälkeen (edellinen voitto 1976), ja poika kiedottiin KuPSin kannatushuiviin.
Taide herättää tunteita ja se on sen tarkoitus. Toisista teoksista tulee klassikoita ja toiset häipyvät historian hämärään. Veljmies on noussut kuopiolaisten suosikkipojaksi.
 |
| "Nuolen osoittamaan paikkaan Kuopion kauppatorin reunaan pystytetään 'Veljmies' keskelle suihkulähdettä ja lammikkoa metrin korkuiselle jalustalle. Itse patsas on kahden metrin korkuinen." Kuva: Foto Malm. Suomen Kuvalehti 21.2.1959. |
"Savolaisten itsetuntoa yritetään nakertaa ja savolaisuudesta tehdä pilaa, arvelee joukko kuopiolaisia nähtyään kuvan kaupunkinsa torille ensi keväänä pystytettävästä 'Veljmiehen' patsaasta. Toisten mielestä patsas on paitsi hyvä taideteos myös savolaisen lupsakkuuden tulikoe. 'Veljmies' on siis otettava vastaan ystävänä."
Kirjoittajan mukaan "Patsaan nostattaman mielenliikkeen luonnetta osoittaa, että Suomen Kuvalehdellä oli melkoinen vaiva saada käsiinsä kuopiolaisia, jotka epäröimättä olisivat tahtoneet tunnustaa kantansa 'Veljmiehen' puolesta tai varsinkaan sitä vastaan. Eivät kaikki puolueettomat helsinkiläisetkään asiantuntijat olleet valmiit esittämään mielipidettään tästä kiistanalaisesta patsaasta - 'historian tuomio' pelottaa."
 |
| Kuva: Savon Sanomat/Juha Poutanen. |
"En halua pelkän valokuvan perusteella lausua teoksesta minkäänlaista arvostelua, sillä sen lausuminen taideteoksesta on aina arkaluontoinen tehtävä ja erityisesti on asianlaita silloin, kun on kysymys humoristisesta esityksestä. Eihän valokuva pysty antamaan meille lainkaan käsitystä siitä, millainen veistos tulee olemaan paikalleen asetettuna, plastillisten valojen ja varjojen saadessa veistoksen ja erikoisesti sen kasvot elämään."
Tästä on kuitenkin tulkittavissa, että Sormunen piti Konttisen veistosta humoristisena?
Kauppaoppilaitoksen rehtori Pertti Korhonen:
"Mielestäni riippuu paljon siitä, miltä näkökannalta asiaa tarkastellaan. [Maailman savolaisin vastaus!] Hyväksyn 'Veljmiehen' taideteoksena ja näen mielelläni sen saapuvan Kuopioon sijoitettavaksi johonkin sopivaan paikkaan, mutta sitä mieltä olen, ettei sen paikka ole torilla. Jos ajattelemme kyseistä taideteosta yrittäjämielen vertauskuvana, niin en katso sitä sopivaksi tähän tarkoitukseen ja valitan sitä, että alkuperäinen atrainmies on muuntunut nykyiseksi 'Veljmieheksi'."
Toimistusjohtaja ja patsastoimikunnan puheenjohtaja Oiva Turunen uskoi taiteilijan ammattitaitoon:
"Nähtyäni veistoksen kipsimallin taiteilijan ateljeessa pidin sitä erinomaisena. Olen sitä mieltä, että lahjoittajien alkuperäinen tarkoitus, jonka mukaan veistoksen tulisi synnyttää katsojassa hyvää mieltä ja nostattaa hänen kasvoilleen hyväntahtoinen hymy, on veistoksessa saanut täyttymyksen. Meillä on täysi syy luottaa taiteilijan kykyyn ja uskoa, että hän muita paremmin pystyy näkemään veistoksen oikealle paikalle asetettuna ja lopullisessa muodossa, pronssiin valettuna."
Omasta ajastaan kertovat lehtijutussa myös nuorison tittelit "teinitär" ja "teini":
Teinitär Kristiina Häikiö:
"Äärettömän hauska ja onnistunut työ. Pelkkä vilkaisu veistosta esittävään valokuvaan saa hyväntuulen puhaltamaan. Patsaat ovat tavallisesti niin kovin 'kiiltokuvamaisia', mutta tässä, tässä on jotain erikoista. Hauskaa, että saamme 'Veljmiehen' Kuopioon!"
Juromman kommentin antoi teini Matti Virmakoski:
"Ei edusta millään tavoin savolaisuutta, ei ainakaan kunniaksi savolaisille. Kasvot ovat epäonnistuneet ja rumat."
Lehtijutun oudoin käänne tulee siinä vaiheessa, kun kirjoittaja on halunnut ottaa mukaan lääketieteellisen kannan(?!), ja haastatellut professori Martti Hämäläistä. Ilmeisesti Suomen Kuvalehdellä oli tosiaan melkoinen vaiva saada käsiinsä kuopiolaisia, jotka olisivat halunneet kommentoida veistosta....
"Samassa silmänräpäyksessä, kun näin valokuvan 'Veljmiehestä' johtui mieleeni, että lääkärin silmällä katsottuna taiteilijain mallina on ollut sairas lapsi. Diagnoosikin oli samassa valmis: Poika sairastaa myksödeemaa, kilpirauhasen vajausta, ja tauti on peittänyt hänen lihastensa kauneuden turvotuksen alle ja painanut pojan kasvoihin idiotismiin viittaavan piirteen. Työ herättää sääliä, hyväntahtoista naurua ei missään tapauksessa.
Nykyisin voidaan kyseistä sairautta hoitaa thyreoidi-nimisellä lääkkeellä, mutta pelkään pahoin, ettei tästä ole apua kuvapatsaan ollessa kysymyksessä! Heikki Konttisen nimi on Kuopiossa tunnettu ja tunnustettu, sitä enemmän on syytä ihmetellä, miksi hän nyt on erehtynyt niin kovin raskaasti.
Koska patsaan nimenä on 'Veljmies' on täysi syy olettaa, että poikaparalla on olemassa velikin, arvattavasti terve yksilö, sillä myksödeema esiintyy harvoin kahdella saman perheen jäsenellä. Olisi ollut paljon parempi, jos tuo terve velipoika olisi päässyt malliksi sairaan 'Veljmiehen' sijasta.
Mehän tiedämme, ettei voida puhua puhtaasta savolaisesta rodusta, mutta jos poika esittää tyypillistä suomalaista pikkupoikaa, niin miksi hänelle on sairauden lisäksi annettu kannettavaksi myös toinen rasitus, epämuodostunut kallo, jonka matala otsa ei suinkaan viittaa suomalaisen rodun tunnuspiirteisiin, vaan paljon pitemmälle, apinoiden heimoon saakka!"
Hämäläisen viimeisen lauseen myötä voidaan olettaa, että Heikki Konttinen muokkasi pään muotoa vielä kalan ja atraimen muutoksen jälkeenkin? Tai sitten osalla haastatelluista on ollut kommentotavana kuva luonnoksesta, ja osalla kuva viimeistellystä Veljmiehestä.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jokainen osaa tulkita taidetta omista lähtökohdistaan käsin, ja jokainen saa olla mitä mieltä tahansa. Makuasioista on hankala kiistellä. Mutta täytyy myöntää, että siinä vaiheessa, kun lääketieteen professori alkaa antaa virallisia lausuntoja kuvataiteesta, ollaan pahasti metsässä. Onneksi pastori Kalevi Lyytinen tuntui ymmärtävän teoksen oikean luonteen:
"Savolaisilla on, kuten yleisesti tiedetään, suuri viehtymys 'leukojen vääntelyyn' ja puheena olevan patsashankkeen yhteydessähän tällaiseen vääntelyyn on tarjoutunut mitä erinomaisin tilaisuus. Mielestäni taiteilija on pyrkinyt käsittelemään aihettaan syvällisesti eikä vain ulkokuorta hipoen. Hän ei kiinnitä huomiota siihen, miltä ihminen näyttää, vaan siihen, mitä ihminen on. Juuri tässä suhteessa käy selväksi, että taiteilija on käsitellyt aihettaan hellyydellä ja inhimillisyydellä, hän haluaa kuvata savolaispoikansa 'tavallisena pulliaisena' eikä kohdistaa huomiota pojan ulkokuoren siloitteluun."
Hienoa Kalevi Lyytinen! Tämä on ehdottomasti lehtijutun taidehistoriallisesti samaistuttavin lausunto myös vuonna 2020!
Vuosikymmenet ovat tehneet hyvää ja nykyisin Kuopion tori ei olisi samanlainen ilman kalapoikaa. Veljmies sai kenties komeimman "kruununsa" loppusyksyllä 2019, kun Kuopion Palloseura voitti Suomen mestaruuden 43 vuoden odotuksen jälkeen (edellinen voitto 1976), ja poika kiedottiin KuPSin kannatushuiviin.
 |
| Kuva täältä. Yle Areena. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti