Synttärityttö

Uusi vuosi tuntuu toiveikkaalta ja 20-luku kuulostaa ihanan nostalgiselta. Tänään oma mittarini näyttää 33. Kolmekymppisenä olen ollut aiempaa itsevarmempi ja se on tuntunut monella tapaa turvalliselta. Tosin omia jaksamisen rajoja on tullut koeteltua, ja kieltäytymisen ilmaiseminen tuntuu edelleen äärimmäisen vaikealta. Oppimista on siis edelleen edessä.

Syntymäpäivän kunniaksi lounastettiin Ravintola Urbanissa. Tämä on ehdottomasti Kuopion paras lounasravintola. Valitettavasti se on nimenomaan lounasravintola, joten ravintola on avoinna vain maanantaista perjantaihin klo 10.30-14.00. Urban on Top Chef 2015 voittaja Anssi Kantelisen luomus:

"Ravintola Urban on pieni ja persoonallinen, vähän erilainen lounas- ja tilausravintola Kuopion keskustassa, vanhassa arvokiinteistössä, aivan torin tuntumassa. (---) Urban on luonteeltaan lämmin ja rento paikka, jossa olostaan nauttii niin asiakas kuin henkilökuntakin. Pöytävaruksia emme lounaalle ota, mutta ohjaamme parhaille vapaille paikoille heti ovelta. Sekapöytäkäytäntöämme ei kannata säikähtää vaan solahtaa reippaasti tunnelmaan mukaan!

Ravintolamme hyväksyttiin gastronomisen seuran Chaîne des Rôtisseurs'n kilpiravintolaksi keväällä 2016. Glorian Ruoka & Viini-lehden lukijaäänestyksen vuoden parhaaksi ravintolaksi Urban valittiin vuodelta 2016, ja on pitänytkin paikkansa listan kymmenen sakissa siitä lähtien!"

Alkuruokana on aina pieni lasikiposta hörpättävä keitto, jonka jälkeen pääruoan voi valita kahdesta eri vaihtoehdosta (liha/kala tai kasvis). Tänään valitsin kanaa "dukkah", fattoush salaattia ja jogurttia. Jälkiruokana on kahvia/teetä ja jokin pikkuruinen makea. Anssi Kantelinen kuvaa tyylinsä perustaksi ranskalaista keittiötä ja täytyy kyllä sanoa, että annokset ovat makujen sinfoniaa. Harvoin tulee käytyä tämäntyylisissä paikoissa syömässä. Erilaisia makuja löytää miltei jokaisella haarukallisella. Ja tämä ei ole maksettu mainos. Lounaskokonaisuuden saa 12 eurolla, ja Urbanista lähtiessä on varmasti iloinen, että kyseisellä rahalla sai todellisen makuelämyksen.  

Onnitteluja on sadellut pitkin päivää. Kiitos  ♥ Kummitätini muistaa aina lähettää postissa synttärikortin. Nyt hän oli löytänyt kissakortin, jolla on samanlainen rusettityyli kuin minulla.  Tämä rusettityyli tuntuu olevan jo kaikkien tiedossa, sillä anoppini  oli löytänyt tuon ylimmässä kuvassa näkyvän rusettipannan. Samalla tyylillä mennään siis alkaneellakin vuosikymmenellä! Ystäväni antoi puolestaan One line a day -kirjasen, johon aion kirjoittaa lyhyitä ajatuksia kuluvista päivistä. Tämä kannattanee sijoittaa yöpöydälle, niin lauseet syntyvät ennen nukkumaanmenoa.

Kymmenen vuotta on mennyt todella hujauksessa! Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa itseään siitä mitä kaikkea on ehtinyt tapahtua. Eeva Kolu kirjoitti kauniisti Uusi muusa -blogissaan:

"Elämässä iskee helposti vauhtisokeus eikä arjessa aina edes tajua, kuinka paljon koko ajan kasvaa ja oppii ja mistä kaikesta selviää ja kuinka paljon hyvää tapahtuu. Ja niin, joskus on arvokasta palata hetkeksi myös kipukohtiin, katsoa rehellisesti onko jokin jäänyt hiertämään ja mitä asiasta voisi vielä oppia. (---)

En enää lähde mukaan uudenvuodenlupauksiin, jotka kumpuavat itseinhosta tai ylikriittisyydestä. Tai ajatuksesta, että “olipa paska ja hirveä vuosi, ensi vuonna kaikki muuttuu!”. Kaikki muuttuu todennäköisemmin, kun solmii rauhan sen kanssa, mitä on tapahtunut, ja näkee arvon myös vaikeuksissa."

Vuosikymmenen muistot:

• Unelmat taidehistorian opinnoista toteutuivat 2010-2015 ♥ Ehdottomasti tähänastisen elämäni ihanimmat viisi vuotta!
• Hurmioitunut-blogin perustaminen ja upeat näyttelykokemukset.
• 2010-luku oli todellinen matkailun vuosikymmen: Pariisi, Giverny, Rooma, Ostia, Cerveteri, Firenze, Tukholma, Strängnäs, Sigtuna, Uppsala, Mariefred, Gent, Brügge, Bryssel, Praha, Zürich, Bern, Gruyéres, Winterthur, Winkel.... Kotimaan kohteista nyt puhumattakaan.
• Liian paljon läheisten kuolemia.
• Sain kaksi ihanaa siskonpoikaa.
• Sain rakastamani työpaikan ja hienoja kesätyökokemuksia ja opintoharjoitteluita.
• Kohtaamisten myötä luodut kontaktit ja kaikki ne kauniit sanat, joita olen saanut osakseni.
• Olen kiitollinen elämässäni ikuisuuden kulkeneista ystävistä ja äärimmäisen onnellinen, että elämääni tuli muutama ystävä lisää. Ei se määrä vaan laatu. Olen kokenut, että aikuisena ystävystyminen on (ainakin itselleni) haasteellista, mutta aitoudella toiseen on helppo luottaa ja ottaa hänet osaksi omaa elämää.
• Ystävien erilaisuus ja sen myötä tullut rikkaus on auttanut näkemään asioita toisin. Ymmärtämään tätä maailmaa monesta näkökulmasta.  

Vuoden 2019 kohokohdat:

• Oma koti ♥
• Blogihistorian luetuin ja jaetuin postaus: Kun kysyt savolaiselta: Otatko kahvia?
• Keväinen Firenzen matka.
• Ystävien kesähäät.
• Kummipojan yökyläilyt.
• Anna Kortelaisen tapaaminen (josta olen unohtanut kirjoittaa!)
• Kotiin hankittu taide: Timo Kokko: Pig in a Blanket. Joulupakettiin käärin oman valokuvan Pilatus-vuorelta. Hetki ja maisema, jota ei unohda. Valokuvasuurennos sijaitsee nyt olohuoneen seinällä. 
• Ragnar Kjartanssonin The Visitors -näyttely.
• Ystävien kanssa käydyt keskustelut: myötäelämiset, rohkaisut, lohdutukset, järjen sanat, huumori ja tilannekomiikka. Rohkeus puhua vaikeistakin asioista. 

Sveitsin Pilatus-vuorella koin elämäni vaikuttavimman luontokokemuksen (2018).

Kiitollisena kaikesta menneestä on hyvä ottaa vastaan sekä uusi vuosikymmen että viimeisin elämän kokemuslisä. Ja erityiskiitos kaikille teille, jotka olette kulkeneet Hurmoituneen mukana!