Monet ajattelevat pääsiäisen loppuvan 2. pääsiäispäivään, vaikka tästähän se varsinainen pääsiäiskausi vasta alkaa. Pääsiäistä juhlitaan 40 päivää, jolloin helatorstaita vietetään Kristuksen taivaaseenastumisen muistoksi (26.5.2022).
RIISAssa avautui näyttely, jossa pääsiäisiloa voi jatkaa vaikka vuoden ympäri. Pääsiäismuna - Ylösnousemisen symboli -näyttelyyn on koottu pääsiäismunia oman kokoelman lisäksi arkkipiispa Leon, keräilijä Risto Vilhusen ja sisar Theresa Jetzl'n lahjoittamista pääsiäismunakokoelmista.
Pääsiäismunien historia alkaa jo varhaiskristilliseltä ajalta. Perimätiedon mukaan Magdalan Maria lahjoitti ensimmäisen pääsiäismunan Rooman keisari Tiberiukselle Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen. Tuolloin oli tapana viedä keisarille arvokkaita lahjoja. Köyhät antoivat vain sitä mitä heillä oli antaa. Marian rikkaus oli hänen uskonsa Kristukseen, jonka vertauksena hän antoi keisarille kananmunan ja tervehti häntä sanoen: "Kristus nousi kuolleista! Katso, tämä muna on nyt kuollut, mutta sen sisällä on uusi elämä!"
Keisari epäili kuulemaansa toteamalla, ettei kukaan voi nousta kuolleista. Hänen mukaansa sitä oli yhtä vaikea uskoa kuin sitä, että valkoinen kananmuna muuttuisi punaiseksi. Marian lahjoittama muna kuitenkin muuttui kirkkaan punaiseksi, jonka jälkeen nimenomaan punainen muna on symboloinut kristityille Kristuksen ylösnousemusta.
Pääsiäismunien materiaalit ja koristelutekniikat ovat lähes rajattomat. Pohjana on käytetty aidon munankuoren lisäksi mm. puuta, posliinia, paperimassaa, styroxia, vahaa ja lasia. Koristelutekniikoissa hyödynnetään mm. maalaamista, kaivertamista, helmiä, emalia, kirjontaa ja huovuttamista. Värien, materiaalien ja tekniikoiden kirjo on laaja myös RIISAn näyttelyssä.
Ortodoksiseen pääsiäismunaan kirjoitetaan tavallisesti pääsiäistervehdys XB, mikä on lyhennys slaavin kielen sanoista Hristós voskrése (Христос Воскрес!) eli Kristus nousi kuolleista! Tervehdykseen vastataan Voistinu voskrése (Воистину Воскресе!) eli Totisesti nousi! Koristeaiheina käytetään usein kasvikuvioita ja ornamentiikkaa. Uskonnolliset kuva-aiheet yleistyivät 1800-luvun puolivälissä. Tästä alkaen pääsiäismunissa alkoi näkyä mm. ikoniaiheita, enkeleitä ja kirkkoja.
Ensimmäinen kirjallinen maininta pääsiäisenä maalatuista kananmunista löytyy 900-luvulle ajoittuvasta käsikirjoituksesta, joka sijaitsee pyhän Anastasioksen luostarin kirjastossa lähellä Tessalonikaa. Käsikirjoitus kuvaa jumalanpalvelusjärjestystä, jonka loppuun on liitetty rukous juuston ja kananmunien siunaamiseksi.
Uskonnolliseen käyttöön pääsiäismunia on koristeltu Länsi-Euroopassa tiettävästi 1200-luvulta lähtien. Lasi- ja posliinimunien valmistus alkoi lännessä 1600-luvulla ja koristelu kehittyi omaksi kansantaiteen haaraksi erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa munia värjättiin sipulinkuorilla ja punajuuren mehulla 1800-luvulla.
Vuokko Nissinen tiivisti Savon Sanomien artikkelissa (27.3.2016) pääsiäismunan merkityksen näin: "Miten yksi muna voikin olla kaikki, oikeastaan koko elämä. Se on luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun symboli. Koristeltu pääsiäismuna kuvastaa uuden elämän syntymisen ihmettä, iloa ja riemua, onhan pääsiäinen ilon ja kiitoksen juhla."
Näyttely herättää käsillätekijöissä varmasti innostuksen kokeilla koristelua myös itse. Näyttelyn sisältöä voi täydentää lisäksi näiden lähdelinkkien takaa:
- Aineeton kulttuuriperintö: Pääsiäismunien koristelu.
- YLE/Puoli seitsemän. Alexandra Kral-Leszczynski: Muna on pääsiäisen ja uuden elämän symboli.
- Savon Sanomat/Vuokko Nissinen: Ortodoksien suurin juhla on pääsiäinen, johon valmistaudutaan koristelemalla munia.
- Yle Areena: Munamummo. Aulikki Leinonen halusi keräillä koristemunia, mutta korkean hinnan takia päätyikin tekemään niitä itse.
Hyvää pääsiäistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti