Rhizome

Tampereen taidemuseossa on esillä Charles Sandisonin installaatio Rhizome. Museon alakerta on muuttunut eräänlaiseksi peilisaliksi, jonka seinillä, katossa ja lattialla soljuu kirjaimia, merkkejä ja numeroita. Pimeässä tilassa eri pinnoilla liikkuvat pisteet ovat kuin tähtiä, ja katsoja voi kokea olevansa kuin avaruudessa tai maan alla pieneliöiden ympäröimänä.

Sandison on käyttänyt teoksessaan kuuttatoista teräväpiirtovideoprojektoria ja saman verran tietokoneita. Kulttuuritoimituksen Arto Murtovaaran haastattelema taiteilija kertoi, että hän on luonut installaation:

"(---) opettamalla tietokoneille kellarin arkkitehtuurin, jotta ne tietävät, missä ovet ja peilit ovat. Olen opettanut ohjelmaa käyttäytymään niin, että peilit ovat ovia ja kun sanat/hahmot/pisteet saavuttavat peilit, ne siirtyvät virtuaaliseen tilaan sen takana. Tällä tavoin taideteos valloittaa 'näkyvän' tilan, joka on paljon isompi kuin kellarikerros itsessään."

Rhizome (juurakko) vie sanana ajatukset syvälle maaperään: kasvuun, juuriin, kietoutumiseen ja jatkuvuuteen. Juoksevien ja aaltoilevien pisteiden muuttuessa hiljalleen kirjaimiksi ja sanoiksi, löytää niistä yhteyden ainakin Raamattuun, vaikka kokonaisia lauseita on vaikea hahmottaa.

Arto Murtovaaran haastattelusta käy kuitenkin ilmi, että Charles Sandison on käyttänyt teoksensa pohjamateriaalina Thomas Moren vuonna 1516 julkaistua kirjaa Utopia. Taustateksti ei siis olekaan Raamattu, vaan Moren kertomus ihanneyhteiskunnasta ja vastalause 1500-luvun yhteiskunnallisille oloille. Thomas More (1478-1535) oli englantilainen lakimies, kirjailija, poliitikko ja renessanssifilosofi. Katolinen kirkko on julistanut hänet pyhäksi. More on tosin saanut vaikutteita kirjaansa Uuden testamentin lisäksi Platonin Valtiosta (370 eaa.) sekä erilaisista tutkimusmatkailijoiden kertomuksista. 

Thomas Moren Utopia synnytti käsitteen, jonka tunnemme tänäkin päivänä. Kahdesta kreikan kielen sanasta syntyvä sana (u = ei, topos = paikka ja eu topos = hyvä paikka) tarkoittaa paitsi olematonta paikkaa, myös toistaiseksi toteutumatonta ihanneyhteiskuntaa.

Tila kasvaa pimeydestä valoon mitä enemmän sanoja muodostuu ja kerrostuu päällekkäin. Näyttelytekstissä teosta kuvaillaan näin:

"Teos on biologinen kollaasi, tekoälyn avulla luotu kuvitteellinen ekosysteemi, joka liikkuu jatkuvasti kaaoksen ja järjestyksen välillä. Rhizome on omavarainen todellisuus, tutkielma utopiasta, jossa ihminen ja luonto elävät sopusoinnussa."

Charles Sandisonin Rhizome on koettavissa Tampereen taidemuseossa 5.5.2024 saakka.