Arpaonnea

Ostin jokin aika sitten kokeeksi XZ tyrni kampaus- ja muotoilunesteen. Puteli näytti niin kivalta että päätin kurkata netistä lisätietoja kyseisestä valmistajasta. Sivuilla oli menossa kilpailu, jossa piti tunnistaa erilaisia XZ-pulloja eri vuosikymmeniltä. Ilmeisesti arvaukseni menivät nappiin (tai osallistujia ei ollut paljon...), sillä postissa tuli paketti ja ilmoitus voitosta :) Posti kuljetti minulle Tyrni-tuotepaketin, joka sisälsi XZ tyrni shampoon, hoitoaineen, muotoilusuihkeen sekä öljyhoidon värjätyille hiuksille. En ole aiemmin juurikaan kiinnittänyt huomiota tähän suomalaiseen hiustenhoitosarjaan, mutta pullojen raikas ja herkullinen ulkoasu (ja tuoksut) herättivät huomioni. Mukava arkipäivän yllätys. Nettisivuilla tyrnituotteista kerrotaan seuraavaa: "Tyrnituotteet sisältävät tehokkaasti hoitavia tyrnisiemenöljyä ja auringonkukkauutetta. Hiusten kaunis väri ja kiilto säilyvät pidempään. Sisältää UV-suojan. Ei sisällä silikonia tai silikoniyhdisteitä."  

Viinijuhlilla osa 2

Ystäväni sai 2000-luvun alussa houkuteltua minut Apocalyptican keikalle, vaikken tiennyt bändistä juuri mitään (muuta kuin sen että soittavat Metallican kappaleita). Mutta sen illan jälkeen se oli menoa sitten. Taiturimaiset sellomestarit ihastuttivat ja se oli jotain mitä en ollut aiemmin nähnyt. Vuosien varrella bändin keikoilla on tullut vierailtua varsinkin Kuopiossa, mutta lippujen hinnat ovat kohonneet korkeiksi alkuvuosista, mikä on ymmärrettävää kasvaneen suosion myötä. Tämä on kuitenkin vähentänyt keikoilla vierailua. Se mikä ei ole muuttunut on miesten ilo ja into soittamiseen ja esiintymiseen. Usein käy niin että kuuluisuuden ja maailmanmaineen myötä kontakti yleisöön haihtuu, mutta nämä herrat jaksavat hymyillä keikan läpi pieni pilke silmäkulmassaan ja ottaen katsekontaktia yleisön kanssa.

Apocalyptica tekee paljon myös konserttisalikeikkoja, mutta he ovat ehdottomasti parhaimmillaan paikoissa joissa yleisö pääsee liikkumaan sen sijaan että he istuisivat paikoillaan. Viinijuhlien satamatori oli paikkana siis mitä mainioin. Apocalyptica taitaa edelleen olla maailmalla suositumpi kuin kotimaassa, vaikka kiinnostus täälläkin on kasvanut osaksi juuri laulettujen kappaleiden ja vierailevien artistien myötä. Torstaisella keikalla yleisön joukosta erotti muun muassa saksan, ranskan ja englannin kieltä.

Tänä aamuna vähäiset yöunet painoivat töissä, mutta ilta oli ehdottomasti kokemisen ja näkemisen arvoinen pitkästä aikaa, ja nyt on viikonloppu aikaa ladata akkuja. Keikalla lauluosiot hoiti Tipe Johnson.

Ehdottomasti yksi lempparibändeistäni :)  

Aamiainen ruohikolla

Kyllä, Kuopion taidemuseon toinen kesänäyttely on lainannut nimensä Édouard Manet'n kuuluisalta maalaukselta. Näyttelytilaan vievän oven takaa paljastui monimuotoinen luonto ja kulinaariset kuvat. Linnunlaulu oli ihanaa kuunneltavaa!

Museon kokoelmista on rakentunut mukavan monipuolinen kokonaisuus luontokuvauksia ja luonnon antimia (vaikka pääpaino onkin maalauksissa ja grafiikassa). Taideteoksia hurmaavampaa taisi kuitenkin olla ruohomatoille asetellut interiöörit piknik-hengessä. Itse asiassa kokonaisuus olisi toiminut vieläkin paremmin jos koko näyttelytilan lattia olisi laitettu ruohomatolle. Nyt tummanharmaa lattia hieman heikentää luonnosta nauttimista. Ruohomatto olisi innoittanut astelemaan matolla ilman kenkiä, jopa paljain varpain! Mutta kirsikkana kakun päällä toimi siitä huolimatta Manet'n teoksen eloon herättäminen, jossa maalaus laajenee näyttelytilaan. Häkistään karannut lintu selitti myös kauniin laulun joka tilassa kuului.

Aamiainen ruohikolla Kuopion taidemuseossa 2. syyskuuta 2012 saakka.  

LOVE

Kuopion taidemuseossa on rakkautta ilmassa koko kesänäyttelyn ajan. Kahdeksan Ars Liberan taiteilijaa ovat kukin käsitelleet teemaa omalla tavallaan. Rakkaus todellakin näyttää kaikki puolensa aina solutasolta syntiinlankeeukseen.

Riitta Rönkön SideShow on readymade-esinekokoelma posliinisia kippoja ja kuppeja koottuna ihmishahmoiksi. Asetelma sai uutta ulottuvuutta seinään heijastuvista varjoista. Rönköllä on kuulema viha-rakkaussuhde esineisiin, mutta tämä varmasti inspiroisi monia käsistään käteviä kokoamaan äidin tai mummon vanhoista ja käyttämättömistä posliiniastioista kaikkea uutta. Kolmikerroksiset, lautasista tuunatut tarjoiluastiat ovat olleet muodissa jo jonkin aikaa. Lieneekö idea lähtenyt juuri tuosta trendistä. Täytyy sanoa että astioita oli käytetty kekseliäästi ja varsinkin "pitsimekkoinen rouva koiransa" kanssa oli hurmaava.

Ulla Remekselle rakkaus näyttäytyy kaupunkina ja osaan itsekin samaistua paikkakuntarakkauteen. "Tähänkö se nousee, kaupunki" teos kuvitti hyvin keväisiä ajatuksiani Kuopiosta. Kolmella kerralla Kuopioon tullessani kaupungista oli purettu jostain kohti jokin rakennus maan tasalle, jotta siihen rakennettaisi jotain uutta. Kaupungissa näyttää olevan nyt paljon rakennus- ja remontointihankkeita käynnissä.

Samaisen taiteilijan "Olen tässä ja olen tuossa" oli myös hienosti kerrottu kuvaus rakkauden kahtiajakoisuudesta. Sydän voi olla yhtä aikaa kahdessa paikassa. Minulla se on tällä hetkellä sekä Savossa että Keski-Suomessa. Maalaus tuo mieleen kaupunkirakenteen ja ruutukaavan. Pidin raikkaasta kokonaisuudesta ja siitä, että verkosto kulkee kankaan läpi pehmeinä eikä säännönmukaisina viivoina.

Kaisa Törmäsen readymade "Rakasta Mua" oli oivallinen teos kuvaamaan rakkauden vaatimista, anomista ja palvomista. Virkattu villakoira näytti juuri sellaiselta piirrettyjen hahmolta joka antaa ja tekee kaikkensa rakkaansa eteen, vaikka se olisi sairaalloista. Punaiset silmät viestivät rakkaudesta, mutta toisaalta niistä tuli mieleen myös paholainen.

Sami Korkiakoski ei päästä katsojaa helpolla. Hän yhdistelee paksuja puhtaita värikerroksia ohuiden murrettujen sävyjen kanssa. Teoksista löytyy paljon herkullisia ja yllätyksellisiä yksityiskohtia, mutta selvää tarinaa teokset eivät heti paljasta. Maalauksissa toistuu samoja symboleja: tähtiä, kruunuja, woman-sana. Katsojat ottavat joko haasteen vastaan tarinan avaamiseksi tai kävelevät teoksen ohitse. Yritin avata itselleni öljymaalausta "Bang". Silmät mustalla liinalla peittänyt rosvo osoittaa aseilla kahteen suuntaan. Rakkauden varas? Vartalossa on voimakasta puna-oranssia väriä kuin rakkaus olisi sekoittanut sisälmykset. Luin jostakin että Tarot-korteissa tähti symboloisi uskoa, toivoa ja rakkautta. Kamppaileeko henkilö maalauksessa kahden rakkauden välissä? Onko hän varastanut kaksi sydäntä? Teoksessa näkyy maalausprosessin fyysisyys ja käy ilmi, että rakkaus ei ole yksinkertaista ja että rakkautta todellakin on monenlaista.

Kristiina Korpelan "Kootut lankeemukset" ja "Rakkauden tila" olivat kaunis ja mielenkiintoinen yhdistelmä. Kootut lankeemukset kuvasivat paratiisin hetkeä, jolloin Eeva poimi hedelmän puusta. Teoksia katsellessani huomasin kasvojeni heijastuvan kehysten lasista ja olin kuin kahden teoksen sisällä. Katsetta muuttamalla näin lankeemukset, omat kasvoni ja takanani olevan Rakkauden tilan. Tulin osaksi teosta ja se sai pohtimaan suhdettani syntiinlankeemukseen. Rakkauden tilan sisälle astuessa minut imaistiin mukaan Paratiisiin, mutta tuntui kuin olisin ollut Eeva omenan kanssa. Erittäin mielenkiintoinen kokemus.

Videotilassa pyöri Ulla-Mari Lindströmin mediateos Hurmio (pidin yllättäen nimestä ;P ). Hypnoottisen kaunis, kolmelle seinälle heijastettu teos diojen päällä kuvatuista nesteistä. Taustamusiikkina toimi kirkonkellomainen, tasainen soitto. Teos oli väriterapiaa ja mielen lumoa. Valuvat kuplat ja juoksevat nestevanat laittoivat hakemaan tuolin teoksen eteen ja vain tuijottamaan. Mediateoksen hengessä otettuja valokuvia on esillä Myllyn kesänäyttelyssä. Suoraan edessä olevalla seinällä nesteiden liike oli hitaampaa kun taas reunoilla olevat nesteet juoksivat välillä nopeammin antaen voimakkaita väriärsykkeitä. Aluksi tuntui etten ehtinyt nähdä kaikilta seiniltä kaikkea mitä olisin tahtonut, joten teoksen edessä vierähti muutama tovi. Lopulta aloin hahmottaa diojen joukosta kasveja ja ihmisen käsiä ja vartalon muotoja. Nesteet tosin piilottivat kuvat siten ettei kokonaisuudesta voinut olla varma. Hurmio oli koukuttava, oikealla tavalla ärsyttävä ja innoittava samaan aikaan.

Näyttely Kuopion taidemuseossa 2. syyskuuta 2012 saakka.  

Viinijuhlilla

Perjantaina Kuopiossa alkoi kuudestoista Kuopion viinijuhla tapahtuma. Viinikylän teemana on tänä vuonna Katalonia. Lasillinen Raig de Raim Blancoa oli hyvää vaikka usein vierailen viinijuhlilla katselemassa vain esiintyjiä. Illan musiikista vastasivat Paleface ja Neljä ruusua. Katalonian herkkuja saa maistella myös esimerkiksi jälkiruoan muodossa; crema catalana oli vanukasta marinoiduilla mansikoilla.

Kuopio Wine Festival 7.7.2012 saakka Kuopion satamatorilla.