Korttelimuseo

Kuopion sydän on tietenkin Kuopion tori, mutta kivenheiton päässä torilta voi astua ajassa taaksepäin. Aikaan jolloin Kuopio oli vielä puutalokaupunki. Nyt haluan viedä teidät kurkistuskäynnille Kuopion korttelimuseoon.

Kuopion keskusta-alue oli vielä 1900-luvun puolivälissä hyvin puutalovaltainen, mutta nopeasti puiset rakennukset alkoivat hävitä uusien kivirakennusten tieltä. Tämä aiheutti rakennussuojelukeskustelun, jonka tuloksena päätettiin vuonna 1972 perustaa museo yhteen parhaiten säilyneistä kortteleista.

Museokorttelissa on kolme alkuperäisellä paikallaan olevaa asuinrakennusta ja kaksi alkuperäistä ulkorakennusta. Osa korttelin alkuperäisistä rakennuksista on purettu, ja rakennuskantaa on täydennetty kaupungin keskusta-alueelta siirretyillä vanhoilla hirsitaloilla. Korttelialueella on yhteensä 13 rakennusta, joista osaan pääsette nyt kurkistamaan.

Rakennuksissa esitellään erityisesti kuopiolaista asumista 1700-luvun lopulta 1930-luvulle. Museoon kuuluvat myös suutarin, räätälin ja kutojan verstaat sekä apteekkimuseo. Korttelin pihaa koristavat perinteiset kasvit kuten syreenit, ruusupensaat ja jasmikkeet. Kukkapenkeissä on muun muassa ukonhattua ja akileijaa. Lisäksi apteekkitalon edustalla on yrttimaa, jossa kasvatetaan vanhoja mauste- ja lääkekasveja.

Lasten Kesäkartta korttelimuseon pohjapiirroksena ihastutti ulkomuodollaan myös vähän vanhempaakin museokävijää.

Museokierroksen ensimmäinen rakennus on saanut nykyisen asunsa 1800-luvun puolivälissä ja se edustaa tyyliltään empire-rakentamista. Talo on ollut muun muassa tuomarin ja piirilääkärin asuntona. Sisätiloissa esitellään kuopiolaisten kauppiaiden ja virkamiesten asumista 1800-luvulla. Lisäksi nähtävänä on Minna Canthin huone, jonka sisustus on lähes kokonaan Canthille kuulunutta alkuperäistä esineistöä.

Kävin korttelimuseossa ensimmäisen kerran taidehistorian oppitunnilla, jolloin tulimme katsomaan erilaisia sisustustyylejä käytännössä. Täällä muistan opetelleeni muun muassa kustavilaisuutta ja tyyliin kuuluvien huonekalujen suoralinjaisuutta ja selkeyttä. Rakennuksessa on myös kauniita kakluuneja, joita oikeasti lämmitetään. Tuulisesta ulkoilmasta kakluunin lämpöön siirtyminen tuntui hyvältä.

Ruokasalin pöydälle katetun astiaston keskeltä voi löytää eri tavoin taiteltuja lautasliinoja.

Minnan huoneessa on todella tavoitettu kuuluisan kirjailijan läsnäolo. Huoneen seinällä on myös valokuva, jossa Minna istuu kyseisen pöytäryhmän äärellä kirja kädessään.

Rakennuksen kulmauksessa olevasta makuukamarista löytyi kopiot Rafaelin Sikstiiniläismadonnasta sekä Berthel Thorvaldsenin Kristus veistoksesta.

Edessä olevassa keltaisessa rakennuksessa on suutarin verstas ja siihen liittyvä pieni porstuanpohjakamari. Paritupapohjakaavainen asuinrakennus on siirretty museokortteliin Snellmaninkatu 15:sta Puusepän verstaaksi se on tehty ilmeisesti vuoden 1830 tienoilla.

Taustalla näkyvä punainen rakennus on apteekkitalo.

1700- ja 1800-lukujen vaihteesta oleva apteekkitalo on Kuopion vanhimpia säilyneitä taloja. Se on siirretty museoon Minna Canthin kadun ja Maaherrankadun kulmasta vuonna 1987. Alun perin se on tehty asuintaloksi, mutta historiansa aikana siinä on toiminut muun muassa apteekki. Museoasussaan rakennus vie kävijät 1900-luvun alkuvuosikymmenten apteekkiympäristöön. Täällä voi tutustua kansanparannukseen esimerkiksi suoneniskennän ja kuppauksen sekä loitsujen kautta.

Tulliportinkadun ja Käsityökadun kulmasta siirretty paritupapohjakaavainen asuinrakennus pitää sisällään pienen räätälinverstaan, räätälin asuinkamarin ja kutojan tuvan. Tuvan nurkassa olevat vanhat kangaspuut ovat samanlaiset kuin mummolan vintillä oli aikoinaan.

Pieni keltainen asuintalo on rakennettu 1800-luvun puolivälin aikoihin. Rakennukseen tehtiin 1930-luvulla kunnostus, jolloin myös ulkoasu sai joitain uusia piirteitä. Rakennus on siirretty museokortteliin Puijonkatu 29:stä.

Interiööri kertoo pienen kaupunkilaisperheen asumismuodosta 1930-luvulla. Talossa voi ihmetellä ensimmäisiä nykyajan mukavuuksia vesijohdosta viemäriin ja vesiklosettiin. Olohuoneen kalustus toi mieleen Suomen Asutusmuseon Lapinlahdella.

Museokortteliin kuuluu myös kahvila. Täällä tankattiin hieman murua rinnan alle ennen siirtymistä seuraavaan kohteeseen. Kahvila on avoinna tiistaista sunnuntaihin ja lounasta täältä saa tiistaista perjantaihin.

Korttelimuseo on avoinna ympäri vuoden tiistaista sunnuntaihin. Ihasteltavaa riittää varmasti kaikenikäisille, joten varaa tarpeeksi aikaa. Juoksemalla ei tule kuin paha mieli.