Venny Soldan-Brofeldt - Maalauksen tarina

Kuopion taidemuseo on ostanut kokoelmiinsa Venny Soldan-Brofeldtin teoksen lähes sadan vuoden takaa. Öljymaalaus Tora on vuodelta 1916 ja teoksessa poseeraa aasialaistaustainen poika esiripun edessä.

Venny Soldan-Brofeldt: Tora, 1916, öljyväri kovalevylle.

- Maalauksen löytyminen ja sen saaminen meille on onnenpotku, kertoo Kuopion taidemuseon intendentti Marianna Huttunen.

Toran lähes vuosisadan pituisesta taipaleesta tiedetään, että kuopiolaisnainen hankki sen 1980-luvun alussa, ehkä huutokaupasta. Nainen menehtyi 1990-luvun puolivälissä, jolloin maalaus kulkeutui perintöjäämistönä yksityishenkilölle pohjoissavolaiseen kuntaan. 

- Myin taulun, koska museossa siitä on iloa isoille joukoille. Minun kotiini se oli hiukan liian pramea. Halusin ehdottomasti, että teos jää Pohjois-Savoon, teoksen myyjä perustelee taidemuseon kanssa tekemäänsä kauppaa. Nimeään ja kauppasummaa hän ei halua julkisuuteen.

Myöhemmin selvisi, että Tora koristi vuoteen 1970 saakka, Alma ja Jooseppi Lesceliuksen kodin olohuonetta Iisalmessa, Pohjois-Savossa. Alma (1879-1970) oli Soldan-Brofeldtin puolison, kirjailija Juhani Ahon nuorin sisko. Jooseppi Lescelius (1871-1930) puolestaan työskenteli Juhani Ahon isän, Theodor Brofeldtin, apupappina sekä Iisalmen maaseurakunnan kirkkoherrana.
Lesceliukset asuivat pitkään Iisalmen vanhassa pappilassa. Kun Jooseppi kuoli vuonna 1930, leski Alma joutui jättämään pappilan. Hän muutti Iisalmen Oikotielle omakotitaloon, jonne muutti myös pariskunnan poika Martti Leskio (ent. Lescelius) perheineen. 

- Tora-teos oli omakotitalon olohuoneen seinällä, aina samassa paikassa, muistaa Martti Leskion tytär, Alma Lesceliuksen lapsenlapsi, Merja-Riitta Leskio.

- Emme tosin tienneet teoksen oikeaa nimeä emmekä maalauksen taustoja, ennen kuin Savon Sanomat kirjoitti aiheesta, kertoo Helsingissä nykyään asuva Merja-Riitta Leskio.
- Me kutsuimme taulua aina Pojaksi. Teos oli seinällä koko lapsuuteni, niin kauan kuin muistini kantaa. Pojasta tuli lopulta kuin perheenjäsen. 

Kun Alma Lescelius menehtyi vuonna 1970, poika Martti Leskio muutti perheineen Iisalmen Oikotieltä Kuopioon. Muuttolaatikossa oli myös Tora. Jossakin vaiheessa 1970-luvulla Martti Leskio myi teoksen kuopiolaiselle taidekauppiaalle.
- Teos oli liian iso kerrostalokotiimme, Leskio muistelee.

Sitä ei tiedetä kuka kuopiolainen taidekauppias Toran osti, ja missä taulu oli muutamat vuodet, ennen kuin se 1980-luvun alussa päätyi kuopiolaisnaiselle ja edelleen tämän lähisukulaiselle pohjoissavolaiseen kuntaan perintöjäämistönä. 

Tora- maalaus laajentaa Soldan-Brofeldtin taiteilijakuvaa

 

- Tästä teoksesta on kaukana maaseutuelämän hiljaisuus ja herännäismummot, joita Venny mielellään maalasi, taidemuseon museonjohtaja Aija Jaatinen sanoo.

Jokainen taidemuseon osto harkitaan tarkkaan ja teoksen tulee istua kokoelmaan. Taiteilijan savolaistausta oli myös merkittävä ostoperuste. Venny Soldan-Brofeldtilla oli Pohjois-Savoon vahvat kytkökset puolisonsa, kirjailija Juhani Ahon kautta.

Tora on näyttävä, yli metrin korkuinen teos. Ostohetkellä se oli hyvässä kunnossa. Valamon konservointilaitoksessa maalaus puhdistettiin ja sen muutamat naarmut paikattiin. Nyt Soldan-Brofeldtin näkemys sirkuspojasta komeilee museon yläkerrassa muiden naistaiteilijoiden, muun muassa Ada Thilénin ja Fanny Churbergin teosten seurassa. 

Taidehistorian emeritaprofessori Riitta Konttinen arvioi Kuopion taidemuseon hankintaa erittäin merkittäväksi löydöksi.
- Vennyn teokset ovat hajaantuneet eri puolille maata yksityisille omistajille, siksi niitä on ollut hankala löytää, toteaa Konttinen, joka on vuodesta 1985 alkaen tutkinut naistaiteilijoita ja kirjoittanut Soldan-Brofeldtista elämäkerran vuonna 1996.
- Vennyn töitä tunnetaan paljon, mutta kokonaiskuvassa on yhä puutteita. Jokainen tällainen teos, joka yllättäen löytyy, kertoo meille taiteilijasta jotain uutta. 

Konttisella on hallussaan kopioita Soldan-Brofeldtin luonnoskirjoista. Niiden avulla hän pystyy tarkasti arvioimaan, että Tora on valmistunut Helsingissa 1916.
- Olen tiennyt, että tällainen teos on jossakin olemassa. Aihe esiintyy niin usein hänen luonnoskirjoissaan. On ilahduttavaa, että teos on nyt löytynyt.
- Tora on taidokas työ. Juuri nämä Vennyn isoimmat viimeiset teokset syventävät ja selittävät hänen taiteilijakuvaansa sekä taiteellista kehitystään. 

Konttinen kertoo löytäneensä tekstin, johon Soldan-Brofeldt on tallentanut tietoja Torasta. Tekstin mukaan Helsinkiin saapui syksyllä 1916 joukko japanilaisia, jotka esiintyivät taiturimaisesti sirkuksessa. ”Heidän joukossaan on pieni poika Tora, joka ei suinkaan ollut heistä vähiten taitava”, kirjasi Venny muistiinpanoihinsa. 

Japanilaiset käyttäytyivät Vennyn mielestä ”rauhallisesti, tyynen varmasti ja kohteliaasti”. ”Pikku Tora loisti intoa ja ystävällisyyttä. Tapasin hänet monta kertaa ja ihastuin aina yhä enemmän hänen miellyttävään käytökseensä.” Lopulta Tora kävi vanhemman veljensä kanssa Vennyn työhuoneella ja seisoi mallina pariakin maalausta varten.
- Tämän perusteella voi ajatella, että on olemassa toinenkin Tora-kuva, Konttinen innostuu. 

Tora oli Venny Soldan-Brofeldtin kirjoitusten perusteella kärsivällinen malli: ”Hän ei väsynyt eikä osoittanut minkäänlaista kärsimättömyyttä. Tarjosin hänelle virvoituksia – teetä, karamelleja ja rypäleitä. --- Me erosimme sitten liikutuksen vallassa, ja hän lupasi, että jos hän vielä joskus maailmassa tulee takaisin Suomeen, käy hän taas tervehtimässä meitä” Venny tallensi kirjaansa. 

Lähde: Savon Sanomat, Katja Hedberg.