Kun suuntasimme Sant'Agnese fuori le Mura kirkosta kohti Santa Costanzaa huomasimme kirkon pihalla auton, joka viittasi hääseremoniaan. Osan kurkistaessa oviaukosta sisälle kirkkoon, sinetöi hääpari juuri liittonsa suudelmalla. Jäimme ulos odottamaan seremonian loppumista, jotta pääsimme tutkimaan kirkkoa häiritsemättä.
Santa Costanzan pyörökirkko rakennettiin 300-luvun alussa mausoleumiksi keisari Konstantinuksen tyttärille Constantinalle ja Helenalle. Mausoleumi rakennettiin Sant' Agnese fuori le Mura kirkon viereen, sillä pyhän Agnesen kerrotaan parantaneen Constantinan spitaalitaudista, kun tämä oli rukoillut parannusta pyhimyksen haudalla. Paavi Sylvester I myös kastoi Constantinan ja Helenan viereisessä Sant'Agnese fuori le Muran kirkossa. Santa Costanza on säilynyt muodoltaan lähes muuttumattomana ja kertoo näin myöhäisantiikin arkkitehtuurista ja varhaiskristillisestä taiteesta. Myöhemmin keskiajalla kun Constantina julistettiin pyhimykseksi, mausoleumi muutettiin katoliseksi kirkoksi ja pyhitettiin hänelle vuonna 1253.
 |
| Kirkon kupolin mosaiikit ovat kadonneet, mutta aiheet rekonstruoitiin maalaten vuosina 1538-1540 Francesco d'Ollandan toimesta. |
 |
| Kopio Constantinan sarkofagista. |
Sisäänkäyntiä vastapäätä kirkon toisessa päässä on syvennys, jossa on Constantinan koristeellisen porfyyrisarkofagin jäljennös. Alkuperäinen siirrettiin Vatikaanin museoihin vuonna 1790.
Kupolia ja sen rumpua kannattaa pyöreä arkadi, jota kannattelevat 22 graniittipylväsparia. Keskiarkadia kiertävässä kuorikäytävässä on tynnyriholvattu katto, joka on koristeltu 300-luvun mosaiikeilla. Ne esittävät elonkorjuuta ja varhaiskristillisiä aiheita ja mukana on paljon eläimiä, kukkia ja hedelmiä. Kirkossa on myös varhaisimmat esimerkit, joissa Kristus on kuvattu Kaikkivaltiaana. Mosaiikeissa on nähtävissä viitteitä Rooman keisarien kuvaustapaan, jossa Kristus ei ole vain yhteys taivaalliseen voimaan vaan myös maalliseen ihmisten hallitusvaltaan.
 |
| Paavali, Kristus ja Pietari. |
Mosaiikissa Kristus on kuvattu keskelle nuoreksi (vaaleahiuksiseksi) ja parrattomaksi. Vasemmalla on Paavali ja oikealla Pietari. Alareunassa on kristittyjen laumaa kuvaavia lampaita. Palmuaiheet viittaavat Jerusalemiin. Kristus antaa Pietarille käärön, jossa lukee "Dominus legem dat", Luoja antaa lain. Kristus on kuvattu kultaiseen kaapuun kuvaten Hänen voimaansa ja valtaansa.
 |
| Kristus ojentaa avaimet Pietarille. |
Toisessa apsiksessa Kristus on kuvattu hieman nöyränä, mutta silti selvästi voimakkaana. Hänellä on yllään violettikultainen tunika. Tämä viittaa paitsi jumalalliseen voimaan myös inhimilliseen mahtiin, sillä violetti on kuninkaallisten väri ja kultaiset raidat muistutus Rooman keisareista. Pietari lähestyy Kristusta nöyrästi rukoillen, kuten alamainen lähestyisi keisaria. Tämä on yksi kristillisen taiteen ensimmäisistä esimerkeistä, jossa Kristus on esitetty kuin keisari tai kuninkaallinen. Myöhemmin tämä kuvaustapa, jossa Kristus on koko olemassaolon hallitsija, yleistyi laajasti. Hän istuu sinisen pallon päällä, joka symboloi maapalloa tai universumia. Tältä paikalta hän ojentaa avaimet eli käskyvallan ja pyhän voiman Pietarille. Tässä tulee muistaa että Pietaria pidettiin Rooman ensimmäisenä piispana, joten Rooman valta-asema oikeutettiin Jumalan kautta.
Mosaiikit olivat upeita ja niin yksityiskohtaisia ja pikkutarkkoja, että ne olisi voinut sekoittaa maalauksiin jos pieniä kimaltavia kiviä ei olisi erottanut toisistaan. Pyöreät kirkot herättävät erikoisuudessaan aina mielenkiinnon ja niin tapahtui Santa Costanzankin kohdalla. Valo laskeutui tilaan kauniisti ylhäältä ja rakennuksen holvaus- ja muuraustekniikkaa oli ilo katsella. Hääseremoniaan "osallistuminen" oli myös mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti