Santa Maria Maggiore ja Salus Populi Romani

Mielestäni yksi Rooman kauneimmista kirkoista on Santa Maria  Maggiore. Kiintymys rakennukseen saattoi johtua myös siitä että olin etukäteen selvittänyt kirkon historiaa ja tutkinut sen kuuluisimman ikonin taustoja, koska paikka oli Rooma-kurssin esittelykohteeni.

Santa Maria Maggioren basilika on yksi ensimmäisistä kristillisen maailman Neitsyt Marialle pyhitetyistä kirkoista ja Rooman suurin. Kirkko rakennettiin 400-luvulla paavi Sixtus III:n aikaan  ja se on säilyttänyt suuren osan alkuperäisestä rakenteestaan, vaikka siihen on kohdistunut monenlaisia rakennushankkeita ja esimerkiksi vuoden 1348 maanjäristys. Vuonna 1377 kirkkoon rakennettiin Rooman korkein kellotorni (75 metriä) ja 1500-luvulla sivulaivoihin useampia kappeleita. 

Apsiksen mosaiikki on vuodelta 1295 ja sen on tehnyt Jacopo Torriti. Kohtaus kuvaa Neitsyt Marian kruunaamista taivaan kuningattareksi.

Kirkko rakennettiin pian Efesoksen vuoden 431 kirkolliskokouksen jälkeen, jolloin julistettiin että Kristus on sekä ihminen että Jumala, mutta samalla vahvistettiin Neitsyt Marian olevan Jumalansynnyttäjä. Tämän myötä Marian kunnioitus lisääntyi ja hänelle sai pyhittää kirkkoja. Muun muassa triumfikaaren mosaiikkikoristelut, joissa on esitetty kohtauksia Marian ja Kristuksen elämästä sekä Vanhasta testamentista, tekivät kirkosta 400-luvun kirkkorakentamisen kulmakiven.

Obeliski on sijainnut alun perin Augustuksen mausoleumissa.

Kuorijulkisivun puolella on Sixtus V:n vuonna 1587 pystyttämä obeliski, jonka paavi halusi pyhiinvaeltajien muistomerkiksi. Obeliski on alun perin sijainnut Augustuksen mausoleumissa Campus Martiuksella (Marsin kentällä). Pääjulkisivun puolella oleva pylväs, jonka päällä seisoo Neitsyt Marian patsas, on siirretty vuonna 1613 Maxentiuksen basilikasta Forum Romanumilta.

Stefano Madernon tekemä reliefi kuvaa paavi Liberiusta jäljentämässä basilikan ympärysmittaa lumeen legendaan viitaten.

Santa Maria Maggioreen saatetaan viitata myös nimellä Lumen ihme, joka juontaa juurensa 300-luvulle. Legendan mukaan paavi Liberiuksen saarnatessa, Rooman patriisi ja hänen vaimonsa, joilla ei ollut perillisiä, lupasivat lahjoittaa omaisuutensa Neitsyt Marialle. He rukoilivat että Maria näyttäisi kuinka heidän tulisi käyttää omaisuutensa Marian kunniaksi. Elokuun viidentenä päivänä, jolloin Rooman kesä oli kuumimmillaan, satoi yöllä lunta Esquiline-kukkulan huipulle. Kunnioittaakseen näkyä, jonka pariskunta ja paavi Liberius olivat nähneet samana yönä, he päättivät rakentaa basilikan samaan paikkaan joka oli ollut lumen peitossa. Elokuun viidettä päivää juhlitaan kirkossa edelleen ja katonrajasta pudotellaan valkoisia kukkien terälehtiä muistuttaen tapahtumasta.

Giuliano da Sangallon kullattu kasettikatto.

Kirkon päälaivan upea kasettikatto on Giuliano da Sangallon suunnittelema. Aleksanteri VI Borgia lahjoitti sen 1400-luvun lopulla ja kerrotaan, että Kristoffer Kolumbus toimitti ensimmäisen kultalastin Amerikasta juuri Santa Maria Maggioren kattoa varten.

Domenico Fontana rakensi Sikstuksen kappelin paavi Sikstus V:lle vuosina 1584-1587. Kappelia ei tule sekoittaa Vatikaanin Sikstuksen kappeliin, joka nimettiin paavi Sikstus IV:n mukaan. Keskellä kappelia on alttari, jossa neljä enkeliä kannattelee ciboriumia (katolisessa kirkossa baldakiinimainen alttarin ylärakennelma), joka on kappelin pienoismalli. Ciboriumin alla sijaitsee paavi Sikstus V:n hauta.

Pauline kappeli suunniteltiin paavi Paavali V Borghesen perheenjäseniä varten vuosina 1606-1612. Kappelin arvokas yksityiskohta on Salus Populi Romanin ikoni. Salus Populi Romani tarkoittaa Rooman kansan pelastajaa tai suojelijaa. Historiallisesti ikoni on Rooman tärkein Maria-ikoni, jonka paavi Pius XII kruunasi vuonna 1954 asettamalla Marian (ja Jeesus-lapsen) päähän metallisen kruunun, jolla haluttiin korostaa Mariaa taivaan kuningattarena (kruunut on nykyisin poistettu). 

Salus Populi Romani.

Alkuperäinen ikoni ajoitetaan myöhäisantiikkiin, mutta ikonin nykyinen ulkomuoto on todennäköisesti 1200-luvulta. Sädekehät eivät olleet osa alkuperäistä maalausta. Tämä kuvatyyppi, jossa Maria on esitetty puolimuotokuvana, hallitsijamainen katse kasvoillaan ja kädet yhteen taitettuina kietoutuen Jeesus-lapsen ympärille, on harvinainen. Ikonia on kunnioitettu ihmeitä tekevänä ainakin 1400-luvulta lähtien. Salus Populi Romanin uskotaan myös olevan yksi evankelista Luukkaan maalaamista ikoneista. 

Salus Populi Romani. Kuva täältä.

Salus Populi Romani (Barin Jumalanäiti). Lähde: Iloitkaamme ja riemuitkaamme - Ikoneja 1600-luvulta 1900-luvulle suomalaisista kokoelmista. Toim. arkkimandriitta Arseni, 2000.

Ikonin varhaista suosiota voidaan mitata siitä tehdyillä kopioilla. Esimerkiksi Santa Maria Antiquassa oleva fresko näyttäisi kopioineen sitä jo 700-luvulla. Myös Suomeen on kulkeutunut ainakin yksi kopio ikonista, joka on todennäköisesti maalattu Moskovassa, Kremlin asehuoneessa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Ikoni kuuluu Katri ja Harri Willamon kokoelmiin.

Salus Populi Romani ikonilla oli myös suuri rooli Neitsyt Marian taivaaseenastumisen juhlassa, jossa Lateraanikirkon Käsittätehty Kristus-ikoni kannettiin kulkueessa Santa Maria Maggioreen "tapaamaan" Salus Populi Romania. Ikonia on kannettu usein myös muissa kulkueissa ympäri Roomaa, ja se symboloi paitsi paavillista Roomaa myös Rooman kansaa.

Suuresta koostaan huolimatta Santa Maria Maggiore oli lämmin ja tunnelmallinen. Kasettikaton alla kulkeminen kohti apsiksen mosaiikkia oli hieno kokemus.