 |
| Tihvinän Jumalanäiti. Hopeoitu(?) kupaririisa, 1700-luvulta. |
Keski-Suomen museon asiantuntijaluennot jatkuivat Matti Taalaksen kertoessa ikonien koristelusta otsikolla "
Kuva kultihin puettu - ikonien koristeet ja suojausten historiasta". Suurin osa kuullusta oli tuttua, sillä tein aiheesta kanditutkimukseni Suomen ortodoksiselle kirkkomuseolle keväällä 2012. Metallisuojusten historiasta voi käydä lukemassa tarkemmin
aiemmasta postauksesta.
 |
| 12 suurta juhlaa -ikonin metalliriisa. |
Lyhykäisyydessään riisan on tarkoitus suojata maalattua ikonia ulkoisilta vaikutuksilta, kuten tavalta suudella ikonia. Se on verrattavissa reliikkilippaaseen, joka suojaa kunnioitettua pyhäinjäännöstä. Vuosisatojen kuluessa ikonia on suojattu ja koristeltu mitä erikoisimmilla materiaaleilla. Riisaan on kuvattu sama kuva-aihe kuin ikoniin, mutta sitä on lisäksi koristeltu usein aikakaudelle tyypillisillä koristekuvioilla, kun ikoni on pelkkää teologiaa. Riisa jättää näkyviin kuvattujen pyhien ihoalueet, kun basma sen sijaan suojaa vain ikonin reunoja.
 |
| Helmillä koristeltu tekstiiliriisa Hellyyden Jumalanäidin ikonista. |
Olin iloinen, että Taalas käsitteli luennolla ikonien riisoja laajemmin. Siinä missä itse keskityin tutkimuksessani vain Moskovassa ja Pietarissa valmistettuihin jalometallisiin riisoihin, Taalas kertoi ja näytti esimerkkejä myös tekstiilistä, helmistä ja puusta valmistetuista ikonien riisoista.
 |
| Kazanin Jumalanäidin ikoni 1700-luvulta, Pietarissa valmistettu hopeariisa/basma vuodelta 1792. Riisa - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. |
Riisa ja ikoni kuuluvat yhteen, mutta varsinkin jalometallisia ja jalokivillä koristeltuja riisoja on päätynyt, ja päätyy, mm. varkaiden käsiin. Ikonille saatetaan valmistaa uusi riisa ja päinvastoin, riisan alle voidaan maalata uusi ikoni. Alla on kuva Tuula Murtolan 1990-luvulla maalaamasta ikonista ja 1800-luvulla valmistetusta riisasta.
Rukouselämän apuvälineenä toimimisen kannalta ei ole väliä, onko ikoni
maalattu vai painokuva, tai onko riisa jalometallia vai tinapaperia.
Tärkeämpää on se, että ikoni muistuttaa alkukuvaa ja kirkon oppeja.
 |
| Puhdaslinjainen hopeariisa edustaa jugend-tyyliä. Kazanin Jumalanäiti. Uspenskin katedraali/Helsingin ortodoksinen seurakunta. |
Näyttelyssä saa monipuolisen kattauksen erilaisista riisakoristeluista ja mahtipontisista
kiotakaapeista. Vaikka suurin osa riisoista taitaa olla jotakin metallisekoitetta, joukossa on myös jalometallisia hopeariisoja, kuten yllä näkyvät esimerkit.
 |
| Riisa kuvaa ikonia tekstejä ja yksityiskohtia myöten. |
En malttanut olla etsimättä hopealeimoja ja löytyihän niitä. Yleensä
leimat on painettu riisan reunoille, harmillisen usein päälle on isketty
jopa naula, jolla riisa on kiinnitetty ikoniin. Varmin paikka on kurkistaa ensin riisan alareunaan, ja sieltä löytyi leimoja tälläkin kertaa. Mikäli nimbukset, eli sädekehät, ovat irrallisia ja jalometallisia, hopealeimat löytyvät usein myös niistä.
Jumalanäiti Kaikkien murheellisten ilo -ikonin riisan alareunassa näkyi kultaseppämestarin nimikirjaimet (A.T?) ja vuosiluku 1846, tarkastusmestarin leima (?M), hopeapitoisuudesta kertova luku 84 sekä kaupunkileima, joka näyttäisi
Pietarilta.
 |
| Kazanin Jumalanäiti, hopeariisa, 1600-luku. |
 |
| Matti Taalas esittelee hopeabrokadista riisaa. |
 |
| Kazanin Jumalanäiti. Metallibasma ja sädekehät, joiden keskellä hopeabrokadista valmistettu riisa. Uspenskin katedraali/Helsingin ortodoksinen seurakunta. |
Pidän ikonien tutkimisesta siksi, että siinä yhdistyvät sekä ikonimaalaus että teologia, ja riisojen muodossa erilaiset tekniikat kuten, pakotus, stanssaus, kirjailu, emalointi ja filigrointi. Tämän lisäksi jalometallileimojen kanssa saa tehdä salapoliisityötä selvittäessä kultaseppiä, tarkastusmestareita ja kaupunkeja.
Jäljellä ovat vielä seuraavat asiantuntijaluennot:
Jumalanäidin juhlien ikonit ja juhlapäivät
Aika: La 11.4.2015 klo 13.
Paikka: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7
Museon pääsymaksu 6/3 €.
Luennoitsijana ikoniasiantuntija Jyrki Pouta.
Ikonien rakenne, ajoittamisen ongelmat ja huoltaminen
Aika: La 11.4.2015 klo 14.
Paikka: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7
Museon pääsymaksu 6/3 €.
Luennoitsijana ikoniasiantuntija Matti Taalas. Tilaisuuteen voi tuoda
ikoneja, joista haluaa kysyä jotain tai kertoa esim. niiden historiasta
tai käytöstä. Luennon jälkeen teemallinen tutustuminen Ihmeitätekevä
Jumalanäiti-näyttelyyn.
PS. Aiheeseen liittyen,
Riisa - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo avasi hetki sitten
uudistetut nettisivunsa. Museon avajaisia vietetään 24.4.2015.
Minulla on hyvin huonot tiedot ostodoksiasta, joten kiitos sinulle kun haluat kertoa. Yksi niistä kolmesta ikooneistani on ortodoksinen. Siinä on riisa jostain mettalista, joka sitten on päältä kullattu. Ikoonissa lukee alareunassa melko pienillä ja hieman oudoilla kirjaimilla kirjoitettuna että ikooni on tyypiltään Kazanin Jumalanäiti ikooni. Ikooni on joskus 1900-luvun toisella puoliskolla valmistettu.
VastaaPoistaIkoonit ovat todella hienoa hengelistä taidetta.
Donna: Aihe on lähellä sydäntä oman mielenkiinnon ja tutkimusalueen vuoksi. Mikään ortodoksian tai etenkään teologian asiantuntija en ole, vaan oma tietämykseni rajautuu taidehistorialliseen näkökulmaan. Ovatko kaikki omistamasi ikonit Jumalanäidin ikoneja? Minulla on muutama perintönä tullut painokuvaikoni säilössä, toivon että saisin ne joskus seinälle, kun kodissa on neliöitä vähän enemmän.
PoistaVain tuo yksi isoin ja arvokkain ikooni on ortodoksinen ja Jumalanäiti-ikooni. Siinä ei Jeesus lapsi istu Marian sylissä vaan hänet on asetettu ikään kuin seisomaan ikoonin oikeaan alanurkkaan. Tämän ikoonin voi laittaa seinälle tai se voi seistä myös kaapin päällä tai pöydällä.
PoistaNämä kaksi muuta ikoonia ovat tyypilliset katollisia kotialttari-ikooneja. Niistä isompi on ns triptyykmallinen, jossa on Santa Maria ja Jeesus lapsi (Madonna con Bambino) ja kussakin sivulevyssä on enkeli, Mikael ja Gabriel. Nykyään katollisessa kirkossa ikooneja kutsutaan hyvin usein nimellä tavole miracolose, ihmeitä aikaansaavia laattoja, tauluja, tai levyjä.
Katollinen kirkkohan painottaa enempikin Pyhän Marian Madonna roolia, hänen neitsyyttään, perisynnittömyyttään ja hänen taivaaseen ottamista, semper virgo, Immaculata Conseptio ja Assumptio Mariae, harvemmin Jumalan äiti roolia. Tämä ikooni on tyypllinen pöytäalttarimalli.
Kolmas ikoonini on diptykmallinen jossa toisella sivulla on Maria Jessulapsi sylissään vasemmalla käsivarrella ja oikea käsi ojennettuna, joka viittaa, siihen ettei tämä ole Jumalanäiti-ikooni, vaan hän joka näyttää tien(odigitria). Jos olen oikein ymmärtänyt. Diptykin vasemmalla sivulla on aikuinen Jeesus Raamattu vasemmassa kädessään ja oikea käsi pystyasemnossa, siunausasennossa. Tämä on ikooneista pienin ja tarkoiettu matkaikooniksi. Niinpä ikooni kulkee minun munkanani laukussani kaikkialle mihin ikinä menenkin.
Madonna ja Jeesuslapsi ikoonit ovat suosittuja kotialttari-ikooneja. Katollisen kirkon käsityksen mukaan perhe on pyhä, la sagra famiglia. Marian kunnioitus synbolisoi lapsia synnyttäneen perheenäidin kunnioitusta. Mitä vanhempi nainen sitä korkeampi sosiaalinen arvoasema hänellä on katollisessa kulttuurissa. Roomassa minua vanhenpaa naista käsitellään hyvin usein kuin Madonnaa konsanaan. Aina järjestetään istuinpaikka. Kauppias palvelee minua ennen nuorempia, vaikka he olisivat tulleet minua ennen kauppaan. Otetaan huomioon aivan erityisellä tavalla.
Parahin Hurmioitunut. Unohdin mainita että voisinhan minä yrittää tehdä postauksen blogiini aiheesta katollisen kirkon ikoonit, kun nyt sain idean sinun blogia lukiessani.
PoistaKuulumisiin...
Donna: Katolisessa kirkossa on tosiaan hieman toisenlainen painotus Marian roolissa kuin ortodoksisessa kirkossa, mutta molemmissa pidän siitä, että Marialle on annettu kunnioittava ja näkyvä asema, toisin kuin luterilaisessa kirkossa, josta se on kadonnut lähes näkymättömiin.
PoistaTee ihmeessä postaus katolisista ikoneista, se keskustelisi kivasti näiden minun postausteni kanssa. Mutta ei kiirettä.
Rauhallista pääsiäistä! :)
Itse kyllä tykkään ikoneista ilman riisoja. Mutta onhan niillä varmasti suojaava merkitys.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar: Minä tykkään sekä että. Pidän ikoneista ilman riisaa siksi, että siinä näkee koko ikonin kuva-aiheen, mutta toisaalta minua kiehtoo se maailma minkä riisat tuovat tullessaan: se suojaa tai peittää kuvaa, mutta samalla se tuo ikoniin esinemäisyyden tyylien, leimojen ja materiaalin myötä. Riisallisten ikonien tutkimisessa tarvitaan salapoliisityökaluja niiden historian ja valmistajan selvittämiseksi. Ja samalla saa tutkia eri metallintyöstömenetemiä.
Poista