Keski-Suomen museossa järjestettiin viime perjantaina luento Jumalanäidin ikonin päätyypeistä. Luennoitsijana toimi ikoniasiantuntija Matti Taalas. Kolmen päätyypin lisäksi pohdimme myös sitä, mikä tekee ikonista ikonin. Mistä tunnistaa ikonin? Sädekehistä, värimaailmasta, teksteistä, asennoista ja kuvaustavoista, mutta ennen kaikkea aiheesta.
Jumalanäidin ikonit perustuvat kolmeen päätyyppiin, joita ovat Ennusmerkki, Tiennäyttäjä ja Hellyyden Jumalanäiti. Kyseisistä perustyypeistä on kehitetty satoja toisistaan poikkeavia muunnelmia.
Jumalanäiti Ennusmerkki. Maalannut piispa Arseni. Tämä ikoni ei ole esillä Keski-Suomen museossa, vaan se on kuvattu Pyhät kuvat -näyttelyssä vuonna 2012. |
Vanhin Jumalanäidin ikonien perustyypeistä on Orantti eli rukoileva, joka tulee latinan sanasta orare,
rukoilla. Kämmenensä ylöspäin kohottanut kuvatyyppi on tuttu myös
taidehistorioitsijoille, sillä sen varhaisia esimerkkejä on löydetty mm.
Rooman katakombeista 300-luvulta. Suomen kieleen on vakiintunut nimitys Ennusmerkki, joka viittaa Jesajan kirjan ennustukseen: "Herra itse antaa teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel" (Jes. 7:14).
Jo varhaisessa vaiheessa Ennusmerkki-ikoni kehittyi niin, että Marian rinnan päälle alettiin kuvata Kristus-lapsi puolivartaloisena. Joskus Kristus siunaa molemmin käsin, mutta yleensä oikea käsi on kohotettuna siunaukseen ja vasemmassa kädessä on kirjakäärö.
Slaavilaisella alueella ikonista käytetään nimeä Znamenie eli merkki.
Orantti-asento näkyy myös Blahernan Jumalanäidissä. Maalannut piispa Arseni. |
Tiennäyttäjä Jumalanäitejä. |
Hodigitria eli Tiennäyttäjä Jumalanäiti -nimellä tunnetaan suuri joukko ikoneja, joille on yhteistä se, että Jumalanäiti osoittaa kädellään sylissä istuvaa Kristus-lasta. Jumalanäidin kohotettu käsi voi kuvata rukousta, mutta se voi myös osoittaa kysymyksen Pojan tulevasta kohtalosta.
Tiennäyttäjä Jumalanäidin yksi tyyppi on muotoutunut Kolmikätiseksi Jumalanäidiksi. 1800-luku. |
Hellyyden Jumalanäitejä. |
Jumalanäidin ja Kristuksen välistä lämmintä suhdetta kuvaavista ikoneista käytetään kreikan kielessä nimitystä Eleusa ja venäjässä Umilenie. Kreikan sana eleos merkitsee sääliä, laupeutta tai hyvyyttä, mutta suomalaiseen ikoninimistöön on vakiintunut nimitys Hellyyden Jumalanäiti.
Tälle ikonityypille on ominaista, että Jumalanäiti ja Kristus-lapsi on kuvattu posket vastakkain. Hellyys-ikonit ovat harvinaisia bysanttilaisessa taiteessa, mutta sitäkin suositumpia Venäjällä, jossa mallista tunnetaan lukuisia muunnelmia.
Vladimirin (Hellyyden) Jumalanäiti. |
Jumalanäitiä kuvatessa käytetään kirjainyhdistelmää MP OY (kirjaimen O paikalla on kreikkalainen th-kirjain),
mikä on lyhennys sanoista Miter Theu,
Jumalanäiti, Theotokos. Pelkkä kuva on aina alisteinen tekstille, sillä vasta ikoniin lisätty teksti pyhittää kuvan. Jumalanäidin tunnusmerkkejä ovat myös kolme tähteä (kaksi olkapäillä, yksi otsalla), jotka kertovat hänen ainaisesta neitsyydestään (neitsyt ennen, aikana ja jälkeen synnytyksen). Mafori (päällysvaate) kuvataan yleensä tumman/viininpunaiseksi ja alusviitta puolestaan siniseksi. Punainen kuvaa kilvoittelua ja sininen taivaallista pyhyyttä. Mineassa Jumalanäidin, Neitsyt Marian, temppeliinkäyntiin liittyy kohta, joka kuuluu: Ylen ihana on kuninkaan tytär sisäkammiossa, kultakudosta on hänen pukunsa. Tähän liittyen Jumalanäidin ikoneihin on kuvattu myös maforin kultakudoslankoja.
Lähde: Ikonimaalari 2/2008 Teemana Jumalanäiti.
Mikäli ikonitaide kiinnostaa, vielä olisi mahdollisuus osallistua seuraaville asiantuntijaluennoille:
"Kuva kultihin puettu" - Ikonien koristeet ja suojausten historiasta
Aika: Ti 31.3.2015 klo 16.
Paikka: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7.
Museon pääsymaksu 6/3 €.
Ikonien koristeista, riisoista ja suojausten historiasta kertomassa ikoniasiantuntija Matti Taalas. Esitelmän jälkeen teemallinen tutustuminen Ihmeitätekevä Jumalanäiti –näyttelyyn.
Jumalanäidin juhlien ikonit ja juhlapäivät
Aika: La 11.4.2015 klo 13.
Paikka: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7
Museon pääsymaksu 6/3 €.
Luennoitsijana ikoniasiantuntija Jyrki Pouta.
Ikonien rakenne, ajoittamisen ongelmat ja huoltaminen
Aika: La 11.4.2015 klo 14.
Paikka: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7
Museon pääsymaksu 6/3 €.
Luennoitsijana ikoniasiantuntija Matti Taalas. Tilaisuuteen voi tuoda ikoneja, joista haluaa kysyä jotain tai kertoa esim. niiden historiasta tai käytöstä. Luennon jälkeen teemallinen tutustuminen Ihmeitätekevä Jumalanäiti-näyttelyyn.
Ps. Ikoninäyttelystä on kirjoittanut myös Olivia Orso.
Ps. Ikoninäyttelystä on kirjoittanut myös Olivia Orso.
Kyllä kiitos kiinnostaisi, mutta luennot on nyt ihan väärässä paikassa:). Mainitsit joskus aikaisemmin sen Puolan Mustan Madonnan. Senhän olen saanut nähdä ihan omin silmin siellä Puolassa. Omaa ikonia meillä ei ole, ehkä se johtuu siitä Marian aseman korostamattomuudesta, joka meillä luterilaisilla on.
VastaaPoistaPaluumuuttajatar: No nyt pitää pärjätä näillä näyttelymaistiaisilla. ;)
PoistaJoo, se Puolan Musta Madonna on taidehistorian kirjoistakin tuttu, ja sinä onnekas olet nähnyt sen livenä! Minä pidän sen luterilaisen Marian aseman korostamattomuuden vuoksi juuri Marian kuvista. Eikös sitä sanota, että sitä kaipaa aina jotain sellaista mitä ei itsellä ole?
Kiitos, vaikuttaa todella kiinnostavalta!
VastaaPoistaLuin juuri lehdestä, että armoitettu ikonien tutkija ja valloittava persoonallisuus Aune Jääskinen on kuollut. Hänen kirjansa Ikonitohtori taisi olla ensimmäisiä kosketuksiani aiheeseen.
katveita: Voi, Aune Jääskinen teki kyllä upean elämäntyön ikonitaiteen asiantuntijana. Hänen kirjansa ja tekstinsä ovat tulleet omien tutkimusten ja opiskelujen myötä itsellekin tutuiksi. Kunnioitettavaan ikään hän taisi ehtiäkin. Ja elämäntyö ei onneksi katoa mihinkään.
PoistaOlikohan se telepatiaa että me kumpikin kirjoitettiin Jumalan äidistä melkein saman aikaisesti postaus. Sopiihan tämä aihe pääsiäiseen tavalla tai toisella.
VastaaPoistaTuohon ikooninäyttelyyn en toki pääse mutta kiitos että me muut päästiin sinun mukanasi.
Luin juuri eilen keskustelua siitä että kuinka ollakaan niin ruotsalaiset luterilaiset kirkot ovat alkaneet muuttua katollisiksi. Kirkoissa on ikooneja ja kävijät tekevät ristin merkin kirkkoon astueessan. Se oli muuten luterilainen kirkko Malmössä, S:t Petrin kirkko, josta ostin yhden ikooneistani. Luterilaisen kirkon on vaikea menestyä maassa johon muuttaa paljon katollisia ja muiden uskontokuntien edustajia. Luterilaiset ruotsalaiset ovat alkaneet suosia ns ekumeenista kirkkoa joita on syntynyt kuin sieniä sateella Ruotsissa viime vuosina. Usein on luterilainen kirkko muuttunut ekumeeniseksi kirkoksi, jonka tarkoitus on yhdistää kaikki uskonnot saman katon alle, Manttelimadonnan manttelin alle.
Muuten venäläisillä on Vatikaanin kupeessa ns russiaecumenica center. Siinä on kirjakauppa, jossa myydään myös ortodoksisia ikooneja. Muutenhan ikooneja myydään ympäri Roomaa mutta suurin osa on turistirihkamaa, ikävä kyllä.
Donna: Kyllähän Jumalanäitikin teemaltaan pääsiäiseen sopii.
PoistaMielenkiintoista kuulla tuosta Ruotsin kirkkojen kehitys(?)suunnasta. Ymmärrän sen, että käyttämättömiä kirkkoja myydään toisille kirkkokunnille. Ekumenia kristillisten kirkkokuntien välillä taitaa olla tätä päivää, kun pyritään sopuisaan vuorovaikutukseen keskenään.
Uskonto on KATOLINEN, ei katollinen ja IKONI, ei ikooni...
VastaaPoista