 |
| Taiteen historia. Kuva täältä. |
Sain terveisiä Lahdesta, jossa lukija kiitteli blogin tietoa ja kepeyttä yhdistelevästä muodosta. Tämä tietenkin lämmitti mieltä ja palautti samalla mieleeni myös sen, että pitäisi useammin kirjoittaa ihan taidehistorian perusasioista ja omasta näkökulmasta. Siellä ruudun toisella puolen kun taitaa olla myös muita taidehistorian opiskelijoita tai alasta kiinnostuneita. Yleensä opinnot ovat inspiroineet tarttumaan johonkin aiheeseen tarkemmin, kuten Pearlsteinin kohdalla, ja ajattelin nyt muistutella aiemmin julkaistuista postauksista.
 |
| Kuva täältä. |
Nykytaiteen kuvakertomuksia (Kirjallisuuden termejä muokataan kuvataiteen käyttöön.)
Taidehistorian vaikuttajia (Esimerkkejä samankaltaisista kuva-aiheista.)
Huutokaupan historia ja taidekaupan näkymät (Ihanan Johanna Lindforsin luento tiivistettynä.)
Sfumaton ja chiaroscuron valohämy (Sanojen merkitysten erottaminen toisistaan.)
Akateeminen taideperinne (Historian ja nykytaiteen tarkastelua.)
Akateemisen taiteen vastustajat (Nasareenit ja prerafaeliitit)
Kuutti Lavosen barokki (Tyylisuunnan taustoitusta Lavosen taiteen kautta.)
Idän Jumalanäidistä lännen Madonnaksi (Oma kurssityö Neitsyt Mariasta liittyen Rooman opintomatkaan.)
Pietarin taide 1990-luvulla (Taustaa pietarilaiselle nykytaiteelle.)
Valinnainen erikoiskurssi tutkimuskentältä (Valamon ikonit-näyttelyn dokumentointi ja inventointikurssi. Käytännön esimerkkejä.)
Taiteen evoluutio (Taiteen synnystä ja kehityksestä.)
Konstruktivismi ja konkretismi (Sanojen merkitysten erottaminen toisistaan.)
Flaamit ja flanderit (Sanojen merkitysten erottaminen toisistaan.)
Taidehistorian vaikeuksia (Aloittelevan opiskelijan ajatuksia ismien maailmasta.)
Hauskahan noita vanhoja tekstejä on palata lukemaan, sillä ainakin itse huomaan kehitystä. Enää ei tarvitse jokaisen tiedon kanssa palata Taiteen sanakirjan tai -pikkujättiäisen ääreen, vaan voi sanoa sisäistäneensä opitut asiat.
 |
| Jean-Léon Gérôme: Pygmalion ja Galatea, n.1890, öljyväri kankaalle. Metropolitan Museum of Art. |
Mikäli mieleenne tulee jokin aihe (jonka ei tarvitse olla suoranaisesti taidehistoriaa),
josta haluaisitte lukea, nähdä ja kuulla lisää, vinkkejä otetaan vastaan.
Muitakin askarruttavia kysymyksiä saa esittää.
Yritän vastata toiveisiin parhaani mukaan.
Olen aivan samaa mieltä lahtelaisen kanssa. Jatka sinä vaan samalla linjalla. Tieto ja kepeys om mahtavan hyvä yhdistelmä. Luen oikein mielelläni blogiasi. Pidän taiteesta mutta en ole mikään asiantuntija. Olen tainnut katsella kirkkotaidetta siinä määrin enempi kuin maallista, joten oma näkökenttäni on siihen tottunut ja jopa turtunut. Joten maallisempi taiteen puoli on piristävää ja mielikuvitusta herättävää.
VastaaPoistaMinulla on vahva taipumus analysoida psykologisesti melkein kaiken mitä kohtaan, mutta kirkkotaide ei herätä tarvetta analysoida. Joten minun psykeni "lepää" katsellessani kirkollista taidetta. Sen sijaan maallisempi taide panee heti analyysiprosessin käyntiin. Johtuneeko siitä että maallinen taide on enempikin lähtöisin puhtaalta tabula tasa lähteestä, kun taas kirkkotaiteella on niin uskonnolliset käsitteet ja historia joidenka varaan se on syntynyt. Niin Italiassa kuin Ruotsissakin kirkkotaide- ja arkkitehtuuri perustuu yhteiskuntarakenteeseen, pitkäaikaiseen atelissukujen valtaan, sillä ne oli aateliset, jotka rakensivat kirkot ja kustansivat kirkkojen koristelun.
Donna: Onhan se totta, että kirkkotaiteella on oma kontekstinsa, jonka vuoksi nykytaidetta on virkistävää tulkita ihan siten kuin sillä hetkellä sattuu tuntumaan. Ja maailmassahan riittää taidetta jokaiseen makuun! Ja hyvä niin.
PoistaHyvää hiljaista/suurta viikkoa!