sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Tyttökuningas

Ollaan Turun linnassa vielä hetki, sillä jos joltain on mennyt ohi tämän vuoden kuumin kotimainen elokuvatulokas, niin kipin kapin pohjustamaan tietämystä Turun linnaan. Mika Kaurismäen ohjaama The Girl King on yksi suurimmista Suomessa kuvatuista elokuvatuotannoista. Kansainvälisen yhteistuotannon budjetti on noin 6,5 miljoonaa euroa ja elokuvan pitäisi ilmestyä valkokakaalle tämän vuoden aikana.

Ympäri linnaa on ripoteltu maistiaisia elokuvarekvisiitasta ja tietoa kuningattaresta. Tyttökuningas – Made in Turku kertoo kuningatar Kristiinasta (1626-1689), joka hallitsi Ruotsin valtakuntaa 1600-luvun alkupuolella. Näyttelyssä annetaan katsaus hänen elämänvaiheisiinsa, persoonaan, kasvatukseen ja hallitsijan rooliin valmistautumiseen. 
Abraham Wuchters: Kuningatar Kristiina, 1661, öljyväri kankaalle. Skokloster.
Kuningatar Kristiina oli ristiriitainen henkilö, joka kiehtoo tutkijoita vielä nykyäänkin. Kertomukset poikamaisesta (rumasta) ja miehisesti pukeutuneesta ja käyttäytyneestä kuningattaresta, joka rakasti taidetta ja kulttuuria, saavat näyttelyssä selityksensä. Elokuva keskittyy kuvaamaan aikaa 5-vuotiaasta Kristiinasta 28-vuotiaaksi, jolloin hän kieltäytyi menemästä naimisiin, luopui kruunusta ja kaiken kukkuraksi vaihtoi luterilaisen uskon katolilaisuuteen ja muutti Roomaan.   
Kuparikaiverrukset Kristiinan vanhemmista Maria Eleonorasta ja Kustaa II Adolfista. Messinkivati 1600-luvulta.
Kuningattaren miesmäisyys selittynee sillä, että jo syntyessään kätilöt ilmoittivat syntyneeksi pojan, mutta joutuivat korjaamaan tiedon hetkeä myöhemmin. Kristiinan kasvatuksessa naisellisia ominaisuuksia vähennettiin, jotta hänestä saatiin uuteen Ruotsin suurvaltaan sopiva hallitsija. Miehisiä ominaisuuksia korostettiin ja hän opetteli mm. miekkailua, metsästystä ja isänsä Kustaa II Adolfin tavoin, osoitti mestaruutta tykkimiehenä. Eniten Kristiina kuitenkin piti ratsastuksesta.

"Isäni oli suurmies paitsi henkisiltä, myös ruumiillisilta ominaisuuksiltaan. Itse en pituuteni (150 cm) puolesta perinyt noita ulkoisia piirteitä. Mitäpä merkitystä sillä minulle oli, enhän omalla kohdallani juurikaan piitannut turhista naisellisista asioista, kuten ulkonäköseikoista. Minut kasvatettiin mieheksi, ja miehen tavoin myös pukeuduin, käyttäydyin ja elin."
Kristiinan ¨Raamattu, 1642, Turun yliopiston kirjasto. Ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu. Kuparipiirrosnimiölehti, jossa on Kristiinan kuva, on harvinainen ja puuttuu useimmista tunnetuista kappaleista. Moni Raamatun omistaja poisti Kristiinan kuvan hänen käännyttyään katoliseen uskoon.
Skoklosterista lainatun muotokuvan viereen seinälle oli koottu Kristiinan kommentteja, jotka valottivat hyvin hänen persoonaansa:

"Ihmiset oppivat kouluissa kaiken sen, mitä heidän tulisi unohtaa."
"Kunnia ja kuuluisuus ovat kaksi eri asiaa."
"Hyökkäys minua vastaan on yhtä kuin hyökkäys aurinkoa vastaan."
"Vaatii enemmän rohkeutta mennä naimisiin, kuin lähteä sotaan."
"Lukeminen kuuluu hyvän ihmisen velvollisuuksiin."

"Sielulla ei ole sukupuolta.
Elokuvan kuvauksia varten Turkuun perustettiin puvustamo, jossa elokuvan pari sataa upeaa pukua valmistettiin turkulaisvoimin. Näistä näyttelyyn valikoitui yli kaksikymmentä Marjatta Nissisen suunnittelemaa pukua asusteineen, jotka muun elokuvarekvisiitan kanssa ovat nähtävillä linnassa alkuperäisesineiden rinnalla.
Magnus de la Gardien asu, jota elokuvassa käytti Mikko Leppilampi.
Ebba Sparren asu, jota elokuvassa käytti Sarah Gadon.
Keskiaikainen kuninkaansali.
Kuningatar Kristiina luopui kruunusta Uppsalassa 6. kesäkuuta 1654 järjestetyssä seremoniassa. Kuningattarelta riisuttiin vallan symbolit: viitta, valtikka ja valtakunnanomena. Kruunua kukaan ei kuitenkan suostunut ottamaan hänen päästään, vaan hänen täytyi riisua se itse. Kristiinan seuraajan; Kaarle Kustaan, kruunajaiset vietettiin vielä samana päivänä.
Kuningattaren vallan symbolit.
Minusta oli hyvä idea ripotella näyttelyä eri puolille päälinnaa, sillä onhan siellä tilaa. Kristiinan tarina muistui näyttelyn myötä mieleen paremmin ja näin ollen on mielekkäämpää mennä katsomaan elokuvaakin, kun on jotain taustatietoja muistissa. Se, mitä elokuvassa ei kyllä ole otettu huomioon, on Kristiinan ulkonäkö. Kristiinaa esittää ruotsalainen Malin Buska (s.1984), jota ei voi kyllä rumaksi kutsua. Muita näyttelijöitä ovat mm. kanadalainen Sarah Gadon ja ruotsalainen Michael Nyqvist. Suomalaisista tähtinäyttelijöistä mukana ovat muun muassa Laura Birn, Samuli Edelmann, Mikko Leppilampi, Ville Virtanen, Hannu-Pekka Björkman ja Jarmo Mäkinen.

Aitojen, Kristiinan aikaisten, esineiden lisäksi oli upeaa nähdä läheltä käsityön taidonnäytteitä elokuvan pukujen muodossa. Elokuvaa odotellessa.

Tyttökuninkaasta ovat kirjoittaneet myös: Sikses kiva paikka (avajaistunnelmia) ja Kaponieeri (jossa linkki elokuvan traileriin).

Tyttökuningas - Made in Turku
esillä Turun linnassa 27.9.2015 saakka.

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen elokuva. Tuo pitää nähdä.

    Kuningatar Kristinasta olen lukenut. Yhtäkään Ruotsin kuningasta tai kuningatarta ei ole juhlittu niin upein menoin kuin Kristinaa kun hänet kruunattiin. Kristina oli erittäin tunnettu Euroopassa. Häntä varten rakennettiin kokonainen kaupunginportti Roomaan, Porta di Popolo, kun saatiin tietää että Kristina on pättänyt matkustaa Roomaan. Portin sisäpuolelle, ihme kyllä, kirjoitettiin jopa tervehdyslause kuningattaren kunniaksi. Se on siinä portissa vieläkin luettavana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Donna: Tämä Kristiinan juhliminen Roomassa tuli tutuksi Rooman opintomatkalla, joten jokin muistikuva kyseisestä henkilöstä oli ennen näyttelyä. Mutta tuota en tiennyt, että Porta di Popolossa on jokin tervehdyslause Kristiinalle.

      Poista
  2. Juu kerronpahan ennen kuin unohdan että Porta di Poplossa lukee seuraavasti FELICI FAVSTOQ INGRESSVI ANNO DOM MDCLV, suurinpiirtein näin että "iloinen ja onnellinen sisääntulo (tai mdernimmalla kielellä saapuminen) Herran vuonna 1655".

    VastaaPoista