Ihmeitätekevä Jumalanäiti

Keski-Suomen museossa vietettiin 7.3. jälleen perinteisen pääsiäisaikaan sijoittuvan ikoninäyttelyn avajaisia. Tällä kertaa esillä on yli 300 Jumalanäidin ikonia.

Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, Timo Mäkirinta, toimitti tilaisuudessa rukouspalveluksen, jonka jälkeen arkkipiispa Leo avasi Ihmeitätekevä Jumalanäiti -näyttelyn. Tervehdyksensä toi myös Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystävät ry:n puheenjohtaja Jorma Huuhtanen.

Ikonit on sijoitettu aiheittain: Kazanin, Tihvinän, Konevitsan, Hellyyden ja Vladimirin Jumalanäidit sekä  Jumalanäiti Ennusmerkki, Tiennäyttäjä Jumalanäiti ja Jumalanäiti Kaikkien murheellisten ilo. Puulle maalattuja ikoneita, metalli- ja matkaikoneita, riisallisia ikoneita, kiota-kaappeja ja panagioita. Tämä on kunnianosoitus rakastetuimmille Jumalanäidin ikoneille. Näyttelyn ikonit on lainattu yksityiskokoelmien lisäksi Valamon luostarista, Valamo säätiöstä, Suomen ortodoksisesta kirkkomuseosta, Uspenskin katedraalista ja useista eri seurakunnista.

Barin Jumalanäiti (Salus Populi Romani), 1670-1700-luku. Yksityiskokoelma.

Yllä oleva Barin Jumalanäiti kuuluu näyttelyn suosikkeihini, sillä se on maalattu Santa Maria Maggioren ikonin vaikutuksesta. Alkuperäisen ikonin pääsin näkemään Rooman opintomatkalla keväällä 2013. Salus Populi Romani tarkoittaa Rooman kansan pelastajaa tai suojelijaa. Alkuperäinen ikoni ajoitetaan myöhäisantiikkiin, mutta ikonin nykyinen ulkomuoto on todennäköisesti 1200-luvulta. Kyseinen kuvatyyppi on harvinainen ja ikonia on kunnioitettu ihmeitätekevänä ainakin 1400-luvulta lähtien. Salus Populi Romanin uskotaan olevan yksi evankelista Luukkaan maalaamista ikoneista.

Salus Populi Romani, Santa Maria Maggiore, Pauline-kappeli.

Częstochowan Jumalanäiti, painokuva. Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.

Toinen näyttelyn kuuluisuuksista on Częstochowan Musta madonna, vaikka kyseinen ikoni onkin painokuva. Ikonissa Neitsyt Maria on kuvattu mustaihoisena afrikkalaisena. Alkuperäinen sijaitsee Puolan Częstochowassa, pauliinilaisluostarissa.

Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson ja arkkipiispa Leo.

Arkkipiispa Johanneksen 1970-1990-luvuilla lahjaksi saamia panagioita Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmista.

Ikonien lisäksi virkistävä lisä ovat piispan tunnuksena käytettävät panagiat, rintariipukset, joissa on Jumalanäidin, Kristuksen tai jonkun muun pyhän kuva. 

Tihvinän Jumalanäitejä.

Riisallisia Jumalanäitejä.

Vladimirin Jumalanäiti, Valamo säätiö.

Alexander Wikströmin maalaamia ikoneita. Vasemmalta oikealle: Donin Jumalanäiti, Makheran Jumalanäiti (2015), Älä itke minua äitini (1994), Barin Jumalanäiti (2011).

 Esillä on myös Suomen nimekkäimpien ikonimaalareiden töitä Alexander Wikströmiltä (s.?), piispa Arsenilta (s.1957), Petros Sasakilta (1939-1999) ja Jyrki Poudalta (s.1957).

Keski-Suomen museon intendentti ja ikoninäyttelyiden vetäjä, Erkki Fredrikson, jää pian eläkkeelle, mutta museo on luvannut jatkaa Fredriksonin jalanjäljissä näyttelyiden sarjaa tulevaisuudessakin. Koskaan en ole nähnyt tällaista kokonaisuutta Jumalanäidin ikoneita yhdellä kertaa. 

Mikäli kyseinen kuvasto kiinnostaa, 

niin näyttely on esillä Keski-Suomen museossa 12.4.2015 saakka.

Aiempia näyttelyitä voi käydä muistelemassa täältä:

• Georgios Voittaja, 2014
• Valamon ikonit, 2013
• Jyrki Poudan ikoneja, 2012
• Unohdetut ikonimestarit, 2011

Pidän tämänhetkisestä näyttelystä aiempia enemmän, sillä Jumalanäiti kiehtoo pyhistä henkilöistä eniten. Täällä saa todella laajan kattauksen eri ikonityypeistä. 

Mainittakoon vielä aiheeseen liittyen, että Riihimäen taidemuseossa on esillä Feodorovin Jumalanäiti ja muita ikoneja Riihimäen taidemuseon kokoelmista 24.5.2015 saakka.