Naisarkkitehtuuria

Petäjäveden inventointiprojektiin kuului Uuden ja Vanhan kirkon lisäksi myös siunauskappeli. Suloisen näköinen pieni hirsirakennus on Elsi Borgin (1893-1958) suunnittelema. Kirkkoneuvostossa keskusteltiin siunauskappelin rakentamisesta kesäkuussa 1944 ja rakennus valmistui kuusi vuotta myöhemmin 1950. Petäjävetiset tahtoivat arkkitehdiksi nimenomaan Elsi Borgin, sillä hän oli entinen paikkakuntalainen. Elsin isä, Nathanael Borg, toimi Petäjäveden kirkkoherrana vuosina 1913-1918.

Elsi Borg valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1919. Valmistuttuaan hän opiskeli myös Ateneumin taideteollisuusosastolla. Vuodesta 1927 alkaen Borgilla oli oma arkkitehtitoimisto Helsingissä ja hän osallistui ahkertasti arkkitehtuuri- ja taideteollisuuskilpailuihin. Hänen ensimmäinen monumentaalirakennuksensa oli Taulumäen kirkko Jyväskylässä (1929). Muita Borgin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Simpeleen kirkko (1933), Helsingin Lastenlinna (1948), Teuvan kirkko (1953) ja Kiteen siunauskappeli (1957), joka muistuttaa hyvin paljon tätä Petäjäveden siunauskappelia. Borgin tuotannosta nousevat esiin seurakunnalliset rakennukset, mutta hän suunnitteli myös asuin- ja hoivarakennuksia.

Kappelin alttariteoksena on vuonna 2002 hankittu tekstiiliteossarja Sanaton. Triptyykin on valmistanut Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelija Maaret Iijolainen.

Maaret Iijolainen: Sanaton, 2002.

Taisto Rahikainen, veistos, 1967.

Ennen Iijolaisen kuvakudoksia alttariseinällä oli nykyisin tilan vasempaan reunaan, ikkunaseinälle sijoitettu veistos. Pronssipatinoitu kipsiveistos on Taisto Rahikaisen (1926-1986) veistämä vuodelta 1967. Elsi Borgin tapaan myös Taisto Rahikainen tunnettiin, jos nyt ei ihan petäjävetiseksi niin ainakin keskisuomalaiseksi, sillä hän oli syntynyt Jämsän Koskenpäässä, Jämsä-Petäjävesi-tien varrella.

Alttariseinä lienee ollut rakennuksen valmistumisen jälkeen yli kymmenen vuotta ilman minkäänlaista alttaritaideteosta, sillä vuoden 1964 piispantarkastuksen pöytäkirjassa peräänkuulutettiin: "Kappelisalin kaunistamiseksi sopisi alttariseinälle erinomaisesti krusifiksi". No, krusifiksia ei tullut, mutta Rahikaisen veistos sai olla alttarin katseenvangitsijana useat vuosikymmenet. Vuoden 1970 piispantarkastuksessa hankintaan oltiin tyytyväisiä: "Alttaritaulu on saatu kotipitäjän taiteilijalta. (---) Taisto Rahikaisen alttaritaulun saaminen on ollut onnellinen asia. (---) Sinne oli saatu arvokas alttariveistoskin sitten viime tarkastuksen". Inventoidessa minua aluksi hämäsi tuon sanan alttaritaulu käyttäminen veistoksen yhteydessä, jonka vuoksi aloin epäillä, oliko kappelissa jossain vaiheessa todella ollut Rahikaisen maalaama taulu?  Tuohon aikaan maalatut alttaritaulut olivat edelleen yleisempiä kuin veistokset, joten ilmaisu lienee vain ollut tutumpi. Myöhemmin oli onneksi maininta nimenomaan alttariveistoksesta.
Taisto Rahikaisen ammattitaitoa hyödynnettiin myös paria vuotta myöhemmin, jolloin Uuden kirkon pihalle hankittiin Karjalaan jääneiden muistomerkki vuonna 1969. 

Maalaustaidetta edustavat seinä- ja kattomaalaukset sekä koristekuviot. Maalausten tekijöistä en ehtinyt löytää tietoja, mutta kädenjälki maalausten välillä on hyvin samanlainen, joten ne lienee toteuttanut sama tekijä.

Petäjäveden seurakunta on saanut osakseen todella kauniita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Toisaalta näiden rakennusten ylläpito vaatii myös paljon työtä, aikaa ja rahaa. Sain onnekseni olla hieman auttamassa esineistön kartoittamisessa, vaikka yksityiskohtia tietojen suhteen jäi varmasti vielä paljon arkistojen kätköihin.