Juhlan tuntua

Nauratti miltei ääneen, kun eräänä iltana työpäivän jälkeen ajattelin, että onpa ihana kevät ja kuvailin ensimmäisiä puiden silmuja:

Kunnes sitten seuraavana aamuna avasin verhot ja taivaalta satoi nenäliinan kokoisia rättejä. Bussipysäkille kävellessä maisema oli muuttunut tällaiseksi:

Niinpä niin, ei pitäisi koskaan luottaa siihen ensimmäiseen kevättunnelmaan, vaikka se tuntuisi kuinka hyvältä. Lumi- ja räntäsateet eivät ole kuitenkaan onnistuneet pilaamaan hyvin alkanutta tunnelmaa, sillä kahtena viikonloppuna ollaan vietetty sekä valmistujaisia että ristiäisiä.

K ja minä valmistuimme molemmat jo viime joulun alla, vaikka valmistumispaperit tulivat tammikuun puolella. Molemmat saimme onneksemme myös töitä miltei heti valmistumisemme jälkeen, joten työkiireet siirsivät varsinaisia valmistumisjuhlia kevääseen. Sää oli valittuna päivänä upea ja itse asiassa vähän liiankin aurinkoinen, sillä onnistuin sytyttämään pienoisen nurmikkopalon juhlahumun keskellä. Onneksi hommasta selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja juhlat saattoivat jatkua rauhallisemmissa merkeissä. ;)

Seuraavana viikonloppuna juhlittiin sitten pientä ihmistä, kun siskonpoika sai kasteessa nimen. Tätiylpeys sen kun kasvaa. :) Saa nähdä millainen pikkumies hänestä kehittyy, sillä isoveljensä on jo 3-vuotiaana melkoinen sähikäinen. Hyvät unenlahjat pikkuinen on saanut, sillä koko toimitus meni autuaasti unten mailla.

Tervetuloa perheeseen!