Harmaa arki?

Katselin tuota tekstiä joskus alkutalven loskakeleissä ja mietin, että kyllä. Mutta niin se vain mieli ja olotila muuttuu. Nyt kun katselin samaa kylttiä keltaisen voikukkapellon reunassa, ihan hymyilytti. Onpa joku osannutkin valita osuvan värin tekstille: keväänvihreä.

Arki on kaukana harmaasta. Verkkainen tuoliprojekti (5 kpl) alkoi entisten maalien hionnalla ja jatkuu todennäköisesti vielä monta tovia. Yhtenä iltana sain pienen siivekkään kaveriksi. Ei hätkähtänyt vaikka surisin koneen kanssa. Siinä se lenteli ja laskeutui, vuorotellen. 

Ensimmäiset kesäpyykitkin tuli kuivattua ulkona.

Viikonloppuna kestittiin ystäväpariskuntaa, käveltiin kaupungilla ja päädyttiin lopulta Magialle jätskille. Täällä on superhyvät muikut ja taivaallista jätskiä. Tällä kertaa suussa suli Art Cateringin suklaapallo ja sen kaverina Jägermeister-jäätelö.  Ne muikut jäi nyt maistattamatta, mutta onpahan vieraille jotain seuraavallekin kerralle.

Edellinen ilta oli aloitettu Soppabaarin tapaksilla, josta siirryttiin katsomaan jalkapallon Mestarien liigaa. Siis minä, joka on edellisen kerran katsonut jalkapalloa joskus 2000-luvun alussa, kun David Beckham pelasi Manchester Unitedissa. Koskaan en ollut Atleticosta kuullutkaan, Real Madrid sentään oli tuttu. Ja tunnistin jopa Realin joukkuetta valmentaneen Zidanen. No mikäs siinä oli peliä seuratessa, hyvässä seurassa, vaikkei intohimoa peliä kohtaan juuri ollutkaan. Ympärillä elettiin hetkessä sitäkin innokkaammin.

Kotona on ollut hiljalleen etenevä raivausprojekti, jonka tuloksena olen tyhjennellyt kirjahyllyistä ylimääräisiä kirjoja. Siis sellaisia, joita keräsin ja säilytin varmuuden vuoksi opiskelujen ohessa ja opiskeluja varten. Nyt päätin, että rajaan kirjahyllyn sisällön tiukemmin omaan työ- ja tutkimusaiheeseen, muut saavat lähteä. Tämän myötä päätin kutsua itseni tänään yliopistolle henkilökunnan kanssa kahville, sillä vein kirjakasat laitoksen kirjanvaihtopisteeseen. Ajattelin, että on ihan turha mennä tarjoamaan kirjoja minnekkään antikvariaattiin, kun kohdeyleisö taidekirjoille löytyy tutusta ympäristöstä. Ja niinhan siinä kävi, että osa kirjoista ehti hävitä parempiin hyllyihin kesken kirjojen nostelun.

Kaikki kirjat eivät mahtuneet vaihtolaatikkoon.

Olipa ihana nähdä tuttuja kasvoja ja kuulla kuulumisia. 

Myönnettäköön, että vähän haikea fiilis tuli kampuksella kierrellessä.

Mites siellä? Millaista arkea?