Kehystettyjä

Iida Valkonen: Tuulipäiväkirja 3/15, 2024, valokuva.

Sain jälleen ripustettua tauluja seinälle, kun hain työt kehystämöstä. Iida Valkosen Tuulipäiväkirja-sarjan teokseen ihastuin Taidemuseo Eemilin näyttelyssä. Valokuva pääsi Päivi Hintsasen ja Kaisa Törmäsen teosten ryhmään.

Päivi Hintsanen: Poissa - Absent 13, vedos 1/5; Poissa - Absent 4, vedos 1/5, pigmenttivedokset; Iida Valkonen: Tuulipäiväkirja 2024, valokuva, Kaisa Törmänen: Piä luontos luonais haltijais harteillas, 2017. 

1950-luvun elokuvajulisteseinämä sai täydennystä Martti Katajistosta (1926-2000). Tämän Seura-lehden ostin jo aikoinaan Jyväskylässä asuessani ja se on odottanut oikeaa hetkeä päästäkseen seinälle. Vanhoja lehtien kansia on edelleen odottamassa kehystystä, mutta tämä Katajiston kuva on minulle tärkein.

Olin varmaan alle kouluikäinen, kun näin ensimmäinen kerran Edvin Laineen vuonna 1949 ohjaamaan elokuvan Prinsessa Ruusunen. Mustavalkoisuudessaankin tarina oli jännittävä ja lumoava. Siinä prinssi Florestania näytteli Martti Katajisto. Tuosta hetkestä lähtien ihastuin vanhoihin mustavalkoisiin elokuviin ja Martti Katajistoon. Hän on mielestäni jäänyt liian vähälle huomiolle teatteri- ja elokuvahistoriassa, mutta siihenkin lienee syynsä. Katajisto on itse sanonut, että näyttelijänura kääntyi laskuun 1960-luvulla, jolloin hän omien sanojensa mukaan oli roolien suhteen väliinputoaja – liian vanha sankarirooleihin ja liian nuori kypsiin luonneosiin. Hänen viimeinen roolinsa oli vuonna 1999 Timo Koivusalon ohjaamassa elokuvassa Kulkuri ja joutsen, jossa Katajisto näytteli elokuvaohjaaja T.J. Särkkää.

Nyt Katajisto hymyilee Tauno Palon ja Esa Pakarisen kanssa minulle samalta seinältä.