Auringonlaskuja

 
Huh,ensimmäinen virallinen opintoviikko takana ja ensimmäiset luennotkin. Kiirettä on ollut, mutta olen nauttinut varsinkin luennoista. Tiedonjano on suuri.

Tiedon ja informaatiotulvan jälkeen on mukava rentoutua vain sohvalla tv:n ääressä ja katsella tällaisia auringonlaskuja. Tällä viikolla on joka ilta ollut äärettömän kaunis taivas.






_____________________________________________________________



Sain kaksi Kaunis blogi tunnustustakin. Toinen tuli Liisalta Alice in Wonderland blogista ja toinen Kuukilta samannimisestä blogista. Olen hyvin otettu. Kiitos blogiystävät! Homman nimi siis menee niin, että tunnustus pitäisi linkittää eteenpäin, mutta olen tylsä ja jätän sen tekemättä. Lisäksi pitää kertoa 3 asiaa, joita rakastaa ja yksi kuva, jota rakastaa ja miksi. Joten tässäpä.

1. Rakastan tuota vieressäni istuskelevaa miestä ja pikkusiskoani.
2. Rakastan taidetta
3. ja rakastan kirppareita.

Kuvaa oli vaikea valita, sillä olisin halunnut laittaa kuvan mummosta ja minusta, mutten halunnut julkaista sitä täällä, joten päädyin toiseen vaihtoehtoon.



Näitä sukututkimuksen lomassa etsittyjä kuvia on paljon, joista pidän ja joita olisin tähän voinut laittaa, mutta tämä on yksi lemppareistani. Kuvassa, toinen oikealla, oleva herra on äidin äidin isä ja kuva on otettu Kanadassa. Tuohon aikaan Suomesta lähti Amerikkaan paljon väkeä kokeilemaan siipiään. Minulle tästä kuvasta välittyy hieman sama tunnelma kuin siitä kuuluisasta kuvasta, jossa miehet ovat lounastauolla(?) pilvenpiirtäjän palkilla. Tiedättekö? Yritin etsiä kuvaa, mutten millään muistanut sen nimeä. Tuolta Kanadan ajalta on olemassa muitakin kuvia ja rakastan niissä olevaa tunnelmaa ja pukuja!
_______________________________________________________

Kirppareita olen ehtinyt kiertää ja mukaan on tarttunut varsinkin kirjoja, joista lisää myöhemmin.
 

Harju

 
Tänään suunnistimme sunnuntaikävelylle Harjulle. Näkymät eivät olleet yhtä suuret kuin Puijon tornista, mutta hyvän käsityksen Jyväskylästä sai.

"Nimestään huolimatta Harju ei ole harju vaan osa jääkauden aikaista Sisä-Suomen reunamuodostumaa. Harjun laelle johtavat jyhkeät kiviportaat, Neron portaat, jotka saivat nimensä jyväskyläläisen kaupungininsinöörin Oskar Neron mukaan. Näiden lisäksi Harjun viheralueella risteilee erisuuruisia teitä ja polkuja. Harjulta avautuu näkymä Jyväskylän keskustan yli Jyväsjärvelle. Aikaisemmin Harjusta otettiin maa-ainesta kaupungin rakentamiseen, ja 1940-luvulla esitettiin jopa koko Harjun poistamista ja sen hiekkojen heittämistä Jyväsjärven länsiosan täytteeksi, mutta nykyään alue on rauhoitettu puistokäyttöön.

Harjun laella kohoaa Harjun torni, vuonna 1953 rakennettu Vesilinna, josta löytyy Keski-Suomen luontomuseo, näköalaravintola ja näkötorni. Lisäksi alueella on vuonna 1926 rakennettu Harjun urheilukenttä ja kesäteatteri.

Talvi- ja jatkosodan aikana mäen päällä toimi ilmatorjunta-asema."

Ovi on kuin Frances Hodgson Burnettin kirjasta Salainen puutarha.






Löysin tällaisen Kirkon Ulkomaanavun Tekoja -kampanjan lusikan.


 

Ympäristöä tutkimassa

 
Asunto alkaa näyttää suht normaalilta. Miltei kaikki tavarat on saatu laatikoistaan paikoilleen, kaappeihin ja piiloon. Tänä aamuna imuroin ja järjestelin paikkoja kun K:lta tuli kommentti että hän "Ei jaksa möllöttää sisällä". Tämän innoittamana päätimme lähteä tutkiskelemaan lähimetsää. Suurin osa oli hakkuualuetta, mutta kävely- ja talvella hiihtomaastona varsin oivalinen. Vaikka emme pitkää lenkkiä tehneetkään, ulkoilma virkisti mukavasti. Josko sitä saisi tänään vielä taulut seinille :)









 

Muotipäivät

 
Jyväskylässä oli eilen ja jatkuu tänään Muotipäivät. Tarkoitukseni oli eilen kuvata tapahtumaa enemmänkin, mutta sää oli hyytävän kylmä, joten tyydyin kuvaamaan vain stailausmuotinäytöstä. Muotipäiviä juontaa Karita Tykkä (entinen kuopiolainen!) ja musiikista vastaa DJ Joniveli.

Stailausmuotinäytöksessä kolme tavallista työntekijää stailattiin ja he pääsivät esittelemään lopputulosta. Täytyy sanoa että vaikka lähtökohdatkaan eivät olleet kamalia, niin ammattilaiset saavat tosiaan ihmeitä aikaan. Jokainen hehkui ja muutos oli upea. Minusta on mukavinta tällaiset tavallisten ihmisten muutokset. Mallit olivat haastattelujen perusteella itsekin kovin tyytyväisiä lopputuloksiin.





 

First day

 
Tänään sitten alkoivat opiskelut infotilaisuudella. Itse asiassa koko loppuviikko on erilaisia infotilaisuuksia. Opiskelijat jaettiin ryhmiin pääaineittain. Oli hauskaa katsella ryhmien lähtöä salista ja miettiä kuka jäljellä olevista henkilöistä tulisi samaan ryhmään kanssani (meidän ryhmämme huudeltiin loppupuolella). En ollut kovin hyvä arvaamaan. Mutta loppujen lopuksi taidehistorian ja -kasvatuksen ryhmät tuntuvat mukavilta. Samoin tutorit. Tänään tutustuttiin jo hieman kampusalueeseen. Tämän rakennuksen punaisia tiilenpäitä tulee katseltua usein seuraavien vuosien aikana.

Juomatehdas


Vanha oluttehdas (1860) sijaitsi Jyväsjärven rannassa nykyisen Lounaispuiston alapuolella. Oluttehdas muuttui Jyväskylän juomatehtaaksi 1883. Tontin vuokra-aika loppui 1911 eikä kaupunki halunnut jatkaa sitä tiukentuneen alkoholipolitiikan vuoksi. Niinpä tehtaan pääosakas, Kuokkalan kartanon omistaja, liikemies Julius Johnsson rakennutti 1909 Wivi Lönnin suunnitelmien mukaan uuden tehtaan nykyisen Vapaudenkadun varteen. Vuonna 1911 rakennettiin vielä asuin- ja konttorirakennus, jonka pohjakerroksessa oli limonadinvalmistukseen ja pullojen pesuun tarkoitetut tilat. Talon toisessa päässä olivat työnjohtajan ja kasöörin asunnot ja toisessa päässä konttorihuone. Osuusliike Mäki-Matti osti tehtaan kauppaneuvos Julius Johnssonilta 1921 ja rakennutti Aarne Sarvelan suunnitteleman uuden klassistishenkisen punatiilisen tehdasrakennuksen Vapaudenkadun varteen.

Juomatehdas tiedonjanoisille:

Tehdastoiminnan jo kauan sitten päätyttyä Kauko Sorjosen säätiö osti alueen rakennukset, ja ne kunnostettiin vuokrattaviksi yliopistolle. Nyt ne toimivat yliopisto-opetuksen ja -tutkimuksen inspiroivina tiloina.

Tiloja uudistettiin entistävällä otteella. Periaatteena muutos- ja kunnostustyössä oli alun perin teollista toimintaa palvelleiden rakennusten luonteen säilyttäminen. Liiallista hienostelua vältettiin materiaaleissa ja pintakäsittelyissä: tehdasmenneisyys on rakennuksissa koko ajan läsnä yhdessä oman aikamme yksityiskohtien kanssa. Tämä näkyy muun muassa alkuperäisissä tiiliseinissä mainosteksteineen, vanhaa muistuttavissa betonilattioissa sekä köydellä päällystetyissä uusissa teräspilareissa.

Ulkopuolisille kulkijoille Juomatehtaan kokonaismiljöö tiilipiippuineen antaa hienon muistuman kaupungin teollisuushistoriasta. Uusi toiminta on tuonut rakennuksiin uuden kerrostuman. Vanhukset on elvytetty virkeään elämään.