sunnuntai 8. joulukuuta 2024

Taide pidentää ikää

Taidehallissa on parhaillaan itselleni ammatillisesti äärimmäisen tärkeä näyttely. Toimin Pohjois-Savon hyvinvointialueen taideasiantuntijana, joten koin saavani lisää painoarvoa työlleni näyttelyn myötä. HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) on tuonut esille  yli 200 teosta omasta (sairaala)taidekokoelmastaan. Otanta on lopulta pieni, sillä kokoelmaan kuuluu kaikkiaan yli 5700 taideteosta. "Taide pidentää ikää - Reseptejä HUSin taidekokoelmasta" ei ole vain taidenäyttely, vaan myös "voimakas puheenvuoro taiteen merkityksestä niissä olosuhteissa, joissa ihmisen terveys vaatii hoitoa ja huolenpitoa". Näyttelyn on kuratoinut taidehistorioitsija Markku Valkonen.

HUSin taidekokoelma. Etualalla Alvar Gullichsen: Posankka, ajoittamaton, puu, lasi, Psykiatriakeskus, taiteilijan lahjoitus.
Tavoitteena monipuolisuuden ilmentäminen

Näyttelyyn on koottu teoksia kokoelmasta, joka on tavallisesti sijoitettuna ympäri Uuttamaata. Kokonaisuus ei ole teemallinen, vaan sen on tarkoitus osoittaa, kuinka monipuolista taidetta sairaaloissa on esillä: esittävää ja abstraktia, ekspressiivistä ja pelkistettyä, modernistista ja rosoisen maalauksellista.

HUSin taidekokoelmaa vaalii ja kartuttaa vuonna 2013 perustettu HUSin taidetoimikunta. "Sen toiminta perustuu HUSin linjaukseen, jonka mukaan potilaiden hoitoympäristöä kehitetään terveyttä edistäväksi ja potilaan voimavaroja tukevaksi." (Taide pidentää ikää, s.19) Teoksia otetaan kokoelmaan tapauskohtaisesti myös lahjoituksina, jolloin ne valitaan "aihepiirin, taiteellisen laadun ja uudelleen sijoitettavuuden perusteella. Aggressiivisia, synkkiä tai liian melankolisia aiheita vältetään, jotta niistä ei aiheutuisi lisästressiä. Sen sijaan esteettinen ja miellyttävä ympäristö rauhoittaa ja antaa henkisiä voimia." (Lähde: HUS sai taidelahjoituksen Kevalta)

Erno Peltonen: Someday we rule the world, 2020, öljy kankaalle. Psykiatriakeskus. HUSin taidekokoelma. 
Outi Heiskanen & Janne Laine: Metsän hengetär, 2016, sekatekniikka. Peijaksen sairaala. HUSin taidekokoelma.
Hannu Hyrske: Hyvän ilman lintu, 2019, akvatinta, viivasyövytys. Naistenklinikka. HUSin taidekokoelma.
Taidehallin näyttelyn yhteydessä on julkaistu näyttelyn nimeä kantava kirja, joka osoittaa samanlaiset tavoitteet ja päämäärät sairaaloissa oleville teoksille kuin meillä Pohjois-Savon hyvinvointialueellakin:

"(---) Ripustamisessa joudutaan huomioimaan myös sairaalatekniikka ja -logistiikka. Sairaala ei kuitenkaan ole museo eikä galleria. Vaikka sairaaloissa onkin näyttelytiloja, kyseessä on eri yksiköistä koostuva yhteenliittymä, jonka jokaisella osalla on oma tilansa ja luonteensa. (---) Sairaalaan sijoitetun taiteen on hyvä olla kuitenkin erilaista, kuten ihmisetkin ovat erilaisia. (---) Tärkein hankintakriteeri on kuitenkin teosten laatu, sairaalaympäristöön liittyviä hygieniavaatimuksia unohtamatta." (s.22)

Meillä ei ole tällä hetkellä virallista taidetoimikuntaa, vaan kaikki tavalla tai toisella taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät asiat koordinoidaan minun kauttani. Meillä ei myöskään ole vuosittaista taidebudjettia taiteen ostamiseen, vaan teoksia on hankittu pääsääntöisesti uudisrakennus- tai peruskorjaushankkeisiin sisältyvinä prosenttitaidehankintoina. Lahjoituksia otetaan vastaan tapauskohtaisesti, laatu- ja sairaalaympäristöön sopivuus huomioiden. Pohjois-Savon hyvinvointialueen taidekokoelmaan kuuluu noin 1350 taideteosta.

Toiminta on siis huomattavasti pienimuotoisempaa kuin HUSissa, mutta olen pyrkinyt omalla työlläni tuomaan kulttuuri- ja taideasioita näkyviksi, ja koen siinä myös onnistuneeni. HUSissa arvostamani kollega on Tilahallinnan alaisuudessa toimiva taideasiantuntija Kirsti Bergström, jonka kanssa olemme olleetkin silloin tällöin yhteydessä.
Pentti Sammallahti: Solovetski, Vienanmeri, Venäjä, 1992, pigmenttivedos. Pentti Sammallahti: Kalmukia, 1991, pigmenttivedos. Amanda Lindström: Sirkus, 2021, öljy kankaalle, Biomedicum. HUSin taidekokoelma.
Alex Keyriläinen: I'm so happy I could die, 2023, öljy ja hiili kankaalle. Tikkurilan psykiatrinen poliklinikka. HUSin taidekokoelma.
Sirkka-Liisa Lonka: Tulvavesi, 2016, öljy, Naistenklinikka. Juhani Linnovaara: Kurkistelija, 1975, litografia, serigrafia, Porvoon sairaala. Tuomas Mäntynen: Hornamainen yö, 2019/2020, akryyli ja öljy kankaalle, Tornisairaala. HUSin taidekokoelma. 
Taiteen merkityksen osoittaminen sairaalaympäristössä

HUSin taidetoimikunta tekee teoshankintojen lisäksi myös kirjoja. Taidetoimikunta on toimittanut esimerkiksi itselleni eräänlaista "Raamattua" ilmentävän kirjan Taide vanhin voitehista - Kuvataidetta sairaaloissa (2020). Tässä kirjassa on esitelty monipuolisesti yliopistollisten ja keskussairaaloiden taidekokoelmia ja mukana on myös Kuopion yliopistollinen sairaala. Edeltäjäni on kirjoittanut julkaisuun erinomaisen artikkelin, jossa on täydellisin tiivistelmä sairaalataiteen merkityksestä, jonka olen tähän mennessä lukenut:

"Taiteella tiloihin luodaan lämpöä ja kodikkuutta sekä lievitetään asiakkaiden jännitys- ja stressitiloja. Tällaiset sairaalatilat ovat osoittautuneet tuottavuudeltaan paremmiksi kuin tilat, joiden suunnittelun keskiössä on ollut vain toiminnan tehokkuus. Taiteen parissa myös pitkät sairaalakäytävät voivat tuntua lyhyemmiltä, askeleet keveämmiltä ja ajatukset positiivisemmilta." (Maarit Hakkarainen, s. 106)
HUSin taidekokoelma.
Marjukka Paunila: Huone, 2022, tempera kankaalle, Lohjan sairaala. Kristian Krokfors: Pallo altaassa, 2019, akryyli levylle, Tornisairaala. HUSin taidekokoelma.
EGS: Never lose hope, 2019, serigrafia. Rubik. HUSin taidekokoelma.
Beep Nozdra: Antikythera 1, 2017, sekatekniikka. Suu- ja hammaskeskus, Haartmaninkatu 1. HUSin taidekokoelma. 
Jussi Niva: Matter Overleaf, 2019, öljy levylle, Tornisairaalan ja Siltasairaalan välinen yhdyskäytävä. Emmi Kallio: Lohduttaja, 2021, akryyli kankaalle, Hyvinkään sairaala. HUSin taidekokoelma.
Jorma Hautala: Soiva metsä II, 2005, akryyli kankaalle, Tornisairaala. Outi Ikkala: Hidasta liitelyä, 1988-89, akryyli kankaalle, Tornisairaala. HUSin taidekokoelma.
Tapio Kettunen: Yhä jaksaa, 2018, puu, pronssi, Tilakeskus, Fokus-talo, Paulon säätiön lahjoituskokoelma. Henna Paasonen: Sininen ääntenkuulija, 2023, akryyli, virkattu ja kierrätetty pitsi, Porvoon psykiatrinen poliklinikka. HUSin taidekokoelma.
Taide pidentää ikää

Taide pidentää ikää - Reseptejä HUSin kokoelmista -julkaisussa HUSin taidetoimikunnan jäsenet Seppo Seitsalo (johtava ylilääkäri, eläkkeellä) ja Ilkka Taipale (ylilääkäri, eläkkeellä) kirjoittavat taiteen terveysvaikutuksista:

"Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina pyörinyt ajatus siitä, että taide on luksusta, tarpeeton ja kallis turhake. Harva käsitys menee yhtä raskaasti pieleen kuin tämä, sillä taiteen myönteisistä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on kertynyt varsin runsasta ja vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. WHO:n vuonna 2019 julkaisema raportti sisälsi lähes tuhat alkuperäisjulkaisua tai katsausta, jossa kuvattiin taiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin myönteisiä vaikutuksia.

(---) Vaikutuksen todettiin olevan jopa suurempi kuin hyötyliikunnan tai laihduttamisen, ja se oli yhtä suuri kuin tupakoimattomuudesta saatava hyöty. Kulttuurin - kuvataide, teatteri, musiikki, tanssi, kirjallisuus - harrastamisen vaikutus tarkoitti laskennallisesti jopa paria kolmea lisävuotta 'sohvaperunoihin' verrattuna. Taide siis todella pidentää ikää.

(---) HUSissa on kaikkiaan 27 500 työntekijää. He altistuvat taiteelle päivittäin - samoin kuin lähes 700 000 vuosittain hoidettua potilasta sekä heidän saattajansa ja vierailijansa. Nämä ovat suuria lukuja verrattuna suosituimpienkin taidemuseoiden kävijämääriin."
Jorma Puranen: Forest in rain, 2013, digitaalinen c-printti dipondille, Naistenklinikka. Diagnostiikkakeskuksen kokoelma.
Teemu: Sukkahousupöllö, 2024, akryyli paperille, Tikkurilan psykiatrinen poliklinikka. Essi Kuokkanen: A sad flower, 2020, öljy kankaalle, Iso Omena, Huslab. Diagnostiikkakeskuksen kokoelma.
Susanna Paasonen: Räjähdys, 2009, akryyli kankaalle, Kirurginen sairaala, Paulon säätiön lahjoituskokoelma.
Markku Rantala: Punaisen valo, 1980, öljy kankaalle, Siltasairaala. Tiitus Petäjäniemi: Torttu hangella. 2018, akryyli kankaalle, Psykiatriakeskus. HUSin taidekokoelma.
Liisa Lounila: Amy, ajoittamaton, öljy kovalevylle, Puistosairaala, Paulon säätiön lahjoituskokoelma. Jukka Peltosaari: Pohdiskelija, 2016, akryyli kankaalle, Nuorisopsykiatria, Ratapihantie 11. HUSin taidekokoelma.
Hanna Varis: Löytöretki, 2021, sekatekniikka kankaalle, Jorvin sairaala. Santeri Tuori: Karlotta, still#11, 2004, c-printti diasecille, Naistenklinikka, Paulon säätiön lahjoituskokoelma. Kuutti Lavonen: Ofelia, 1991, pastelli paperille, Paulon säätiön lahjoituskokoelma.
Taideähky on todennäköinen

Taidehallin näyttely tuntuu ajankohtaiselta ja tärkeältä myös yhteiskunnallisen Sakset seis! -kampanjan rinnalla. Taide kuuluu kaikkialle ja kaikille. Itse koen taideasiantuntijan työni tärkeänä juuri sairaala- ja sote-ympäristössä. En keksi, että missä muualla saisin luoda yhtä paljon mieleen positiivisesti vaikuttavia tiloja kuin taiteen avulla sote-kentällä.

Näyttely osoitti, että meillä on Pohjois-Savon hyvinvointialueella hyvin "kilpailukykyinen" taidekokoelma HUSin taidekokoelman rinnalla. Määrä on huomattavasti pienempi, mutta teoshankintoja on tehty ammattitaitoisesti ja harkiten aina 1950-luvulta alkaen. Mukana on paitsi alueellisten taiteilijoiden teoksia myös valtakunnallisesti ja taidehistoriallisesti merkittäviä töitä. Taidehallin näyttelystä löytyi samoja tuttuja taitelilijoita, joita huomaan olevan myös hoitamassani ja ylläpitämässäni PSHVA:n taidekokoelmassa.

Taide pidentää ikää -näyttelyssä on enemmän teoksia kuin Taidehallissa on kenties koskaan aiemmin ollut. Taideähky on todennäköinen, mutta tähän sanomaan toivon kaikkien kävijöiden hukkuvan. Upotkaa ja antautukaa taiteen merkityksellisyydelle, sillä tässä näyttelyssä ette pääse tunnetta pakoon.
Jaakko Tornberg: Golden Cloud, 2021, akryyli, Palvelukeskus. HUSin taidekokoelma.
Tuomo Rosenlund: Landscape Nr 2, 2008, öljy, hiekka ja akryyli kankaalle, Suu- ja hammaskeskus, Haartmaninkatu 1, Paulon säätiön lahjoituskokoelma. Tapani Kokko: Tanssija, 2004, sekatekniikka. HUSin taidekokoelma.
Markus Rissanen: Retropsykedeelista termodynamiikkaa, 2001, akryyli. Viggo Wallensköld: Asetelma [3 kpl], 2023, öljy. Pekka Nevalainen: Pirukas, 2009, öljy levylle. Anssi Kasitonni: Grand Safari, 2013-2014, lasikuitu. Samuli Heimonen: Sukellus, 2002, akryyli ja öljy kankaalle. Juhana Blomstedt: Cynthia, 2007, akryyli kankaalle. Matti Kujasalo: Pyöreä maalaus 16.8.2013, akryyli kankaalle. Susanne Gottberg: Kopio, 1993, öljy kankaalle. HUSin taidekokoelma.
Kari Cavén: Hurjajoukko (Ilon amme), 2021, sekatekniikka. HUSin taidekokoelma. 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen taideasiantuntija HUSin taidekokoelman äärellä.
"Taide pidentää ikää - Reseptejä HUSin taidekokoelmasta" on esillä Taidehallissa 5.1.2025 saakka.

Olen itse kirjoittanut sairaaloiden taidekokoelmista aiemmin esimerkiksi täällä:

keskiviikko 4. joulukuuta 2024

Valon kaava

Valosalin silta.
Kuopion Savilahti on profiloitunut mielestäni onnistuneesti julkisen taiteen integroimisessa rakentamiseen. Alueen kehittämisessä on käytetty Valon kaava -nimistä kokonaisuutta. Valo näkyy alueen nimistössä, taiteessa, muotoilussa, valaistuksessa ja luonnonvalon hyödyntämisessä. Osana Valon kaavaa, Savilahteen on laadittu Valaistus-, muotoilu-, kulttuuri- ja taideohjelma. Taide vaihtelee suurista ympäristötaideteoksista rakenteisiin liitettäviin teoksiin ja esimerkiksi julkisivuihin integroitaviin ratkaisuihin.

"Savilahden Valon kaavaa koordinoi julkisen taiteen konsultointiin erikoistunut Frei Zimmer Oy. Frei Zimmerillä on vahvaa kokemusta erilaisten taideohjelmien koordinoimisesta eri puolella Suomea. Savilahden Valon kaavaa varten he ovat täydentäneet tiimiänsä valaistusasiantuntijalla sekä kuopiolaisella paikalliskoordinaattorilla."
Valosalin silta.
Valosalin silta

KPY Novapoliksen ja Prisma-kauppakeskuksen välisen sillan arkkitehtuurisen kaiteen ja valoaukon on suunnitellut Sweco Finland Oy. Ramboll Valostudio on toteuttanut valoteoksen suunnittelun Kuopion kaupungin toimeksiannosta.

"Sillassa on ohjelmoitava valaistus julkisivussa, pilareissa ja kattoikkunassa. Iltojen lämminsävyinen valaistus muuttuu keskiyöllä viileän sävyiseksi, kunnes sammuu aamun sarastaessa. Sillan keskellä olevan kattoikkunan valon väri muuttuu vallitsevan tuulennopeuden mukaan. Väreinä käytetään Ilmatieteenlaitoksen värejä eri tuulennopeuksille. Erikois- ja juhlapäiville on ohjelmoitu omat värivalaistusteemat ja ne näkyvät sillan kaikissa ohjelmoitavissa valoissa (esim. itsenäisyyspäivän väritys on sinivalkoinen ja kun vuosi vaihtuu, valaistus juhlistaa uutta vuotta monivärisenä). Muita valaistuksen erikoispäiviä ovat Kuopion kaupungin perustamisen vuosipäivä, Minna Canthin päivä, vappu, Valon päivä, kevät- ja syyspäiväntasaus ja talvipäivänseisaus."
Antti Immonen: Aamunkoi.
Aamunkoi

Savilahden uuden Sarastuskaaren pysäköintilaitoksen julkisivussa on Antti Immosen moniosainen teos Aamunkoi. Teoksessa kaksiväriset perhoset ovat pyrähtäneet hallin seinään.

"Teoksen visuaalisena lähtökohtana on auton valojen valokeilat ja Valon kaavan Vanhan Varikon alueen teema ´havainto´. Veistoksen peruselementtinä on kaksivärinen perhosen siipiä muistuttava muoto, jonka voi nähdä auton etu- ja takavalojen tiehen valaisemien kuvioiden yhdistelmässä. Teos voi tuoda mieleen myös kasvimaailman – köynnöksiä, lehtiä ja kukkia. Teoksen perhoset voi nähdä myös viittauksena autoilijoita ilahduttaviin 'parkkiperhosiin'.

'Suunnittelin Aamunkoin vuoropuheluun sekä Sarastuskaaren pysäköintilaitoksen että sen lähiympäristön kanssa. Teosta lähestyttäessä eri suunnista, heräävät sen perhoset eloon vaihtelevissa väreissä – toiselta suunnalta katsottuna ne hehkuvat oranssin punaisina, toiselta puolelta vaalean sinertävinä. Ne heijastavat aamunkoiton hetken sävyjä, kun luonto herää uuteen päivään. Teokseni värit ja muodot ovat luonnon ja tekniikan symbioosi. Niissä yhdistyvät auton valojen valokeilat ja luonnon pehmeät, orgaaniset muodot. Tämän vuoropuhelun avulla haluan rohkaista ihmisiä tarkastelemaan ympäristöään uusin silmin. Toivon, että Aamunkoi toimii alueen maamerkkinä sekä tuo iloa ja inspiraatiota niille, jotka liikkuvat tai pysäköivät Varikon alueella', kertoo taiteilija Antti Immonen teoksestaan."
Antti Immonen: Aamunkoi.
Veera Launonen: Even Flow.
Even Flow

Savon ammattiopiston ja Sarastuskaaren pysäköintilaitoksen välisen alikulun seinämässä on Veera Launosen seinämaalaus Even Flow.

"Teoksen visuaalisen ja sanallisen teeman taustalla on ajatus Savilahden alueen jatkuvasta muovautumisesta ja kehittymisestä sekä luonnon havainnoinnista kaupunkitilasta käsin. Valon kaavan alueellinen teema Vanhan Varikon alueella on havainto.

'Teoksen kautta käsittelen erilaisia tunnetiloja massan, materian ja värien kautta. Teosta suunnitellessa olen huomioinut myös oppilaitosympäristön nuoret ja toivon, että teoksen edessä voisi hengailla, syödä eväitä tai vaikka pitää oppitunnin', Launonen kertoo.

Teoksen toteuttamisessa Veera Launosen assistenttina toimi Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelija ja vuonna 2023 Pielaveden kylätaiteilijaksi valittu Maiju Ruuskanen.

Veera Launonen on suunnitellut seinämaalauksen edessä olevaan istutuspenkkiin myös kasvit, jotka toistavat maalauksen värejä. 

Veera Launonen: Even Flow.

Kaleidoskooppi.

Kaleidoskooppi

Ramboll Valostudio on suunnitellut Veera Launosen seinämaalauksen molemmin puolin oleviin alikulkutunneleihin Kaleidoskooppi-erikoisvalaistukset.

"Geometrinen heijastava kattopinta yhdessä vaihtuvan värillisen valaistuksen kanssa luo kaleidoskooppimaisen tilan alikulkuihin ja eriväriset heijastukset luovat uutta havainnoitavaa tilaan.

Alikuluissa valaistuksen muutos tapahtuu 15 minuutin välein. Valaistus muuttuu yleisvalaistuksen kausiväristä kaleidoskoopin kaltaiseksi satunnaiseksi värisekoitteeksi, jonka jälkeen valot pysähtyvät symmetrisiksi noin 30 sekunnin kuluessa. Symmetrinen valokuvio säilyy 30 sekuntia, jonka jälkeen värillinen valaistus vaihtuu rauhassa takaisin kausiväriin. Liikenneturvallisuuden vuoksi valaistuksen muutos on hidas ja kertaluontoinen. Kaleidoskooppi-efekti on päällä klo 6–23, kausivärin ollessa päällä jatkuvasti."
Kaleidoskooppi.
Kaleidoskooppi.
Kaleidoskooppi.
Kaleidoskooppi.
Pasi Rauhala & Jaakko Niemelä: Pulssi.
Pulssi

Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus Luolan edustalle valmistuneen valotaideteoksen suunnittelijat ovat mediataiteilija Pasi Rauhala ja kuvataiteilija Jaakko Niemelä.

"Jylhälle kallioseinämälle sisäänkäynnin molemmin puolin kohoavassa teoksessa valon liike on tärkeässä roolissa. Teos koostuu lukuisista kalliolle kiinnitetyistä ympyränmuotoisista teräslevyistä ja led-valoista. Teosta kauempaa katsottaessa kalliopinta näyttäisi sykkivän valaistuksen ja peilimäisten ympyrämuotojen kohdatessa. Teokseen sisältyy katsojaa osallistava elementti sisäänkäyntirakennuksen edustalla."

Pulssi-teokseen liittyviä valoja voi "soittaa" Luolan edustalla olevia metallipylväitä rummuttamalla.

Pasi Rauhala & Jaakko Niemelä: Pulssi.
Pasi Rauhala & Jaakko Niemelä: Pulssi.
Pasi Rauhala & Jaakko Niemelä: Pulssi.
Riku Pirtilä: Ajatuksen virta.
Ajatuksen virta

Savon koulutuskuntayhtymän (SAKKY) Savilahden kampuksen bistron julkisivussa on valaistussuunnittelija Riku Pirtilän teos Ajatuksen virta.

"Valoteos on kiinteästi arkkitehtuuriin sovitettu rajapinta ihmisen ja rakennuksen välillä, mikä ei tee itsestään numeroa päivänäkymässä. Pimeällä se tuo staattiseen rakennukseen eloa ja hengittää rakennuksen rytmissä mukana. Lasijulkisivun elävä valopinta kuvastaa ajatuksen virtaa ja kuinka erilaiset ulkoiset ärsykkeet energisoivat mieltämme. Toisaalta se myös visualisoi ihmisen keskittymiskyvyn herkkyyttä ja ajoittaista hiljaisen tilan tarvetta.

Rauhalliseen valon liikkeeseen, Ajatuksen virtaan, saadaan lisää 'energiaa' ulkoisista ärsykkeistä kuten äänistä ja ihmisten määrästä ympäristössä. Teos muuntuu myös viestinnän välineeksi, sillä sen värejä voidaan vaihtaa erilaisten tilanteiden ja tapahtumien mukaan."
Ari Tiilikainen: Iloharjun lämpökeskuksen valoteos.
Iloharjun lämpökeskuksen valoteos

Kuopion Energia tilasi Iloharjun lämpökeskuksen julkisivuun erikoisvalaistuksen.

"Iloharjussa sijaitsevan Kuopion Energian lämpökeskuksen erikoisvalaistus käsittää julkisivun, piipun ja öljysäiliön julkisivuvalaistuksen. Lämpökeskuksen moottoritien puoleiselle seinälle projisoidaan juhla- ja erikoispäivinä vaihtuvia kuvioita. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä kuvio on sinivalkoinen, jouluna seinällä seikkailee poro ja uutena vuotena kuvio on monivärinen. Valaistuksen on suunnitellut valaistussuunnittelija Ari Tiilikainen Kuopion Energian toimeksiannosta."
Jaakko Pernu: Kauden satoa.
Kauden satoa

"Iloharjun uuden kiertoliittymän keskelle syksyllä 2022 valmistuneen ympäristötaideteoksen on suunnitellut ja toteuttanut kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jaakko Pernu. 8,4 metriä korkea luonnonmateriaaleista valmistettu teos jatkaa alueen liikenneratkaisujen ja voimajohtopylväiden tieltä kaadetun iäkkään männyn tarinaa uudelleenmuotoiltuna ja valaistuna. Taiteilija on muotoillut vanhaa mäntyä kuorimalla runkoa ja karsimalla oksia. Rungon molemmille puolille kiinnitetyt kaksi kookasta käpyä kuvaavat kulunutta hyvää satokautta.

Kiertoliittymän kasvillisuus korostaa alueeseen sopivaa sähköteemaa salamakuvioiden muodossa. Ympäristötaideteoksen muotoja korostavan kohdevalaistuksen on suunnitellut Ramboll Finland Oy."
Solut-yhteisötaideteos.
Solut-yhteisötaideteos

Savilahdentien alittava alikulkutunneli Neulanimentien risteyksessä (Snellmanian nurkalta Tietoteknialle) on maalattu yhteistötaideteoksena. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Savilahden Valon kaavan, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

"Iloa tunneliin -taidetempauksessa Itä-Suomen yliopiston opiskelijat maalasivat kuvataiteilija Veera Launosen suunnitteleman yhteisötaideteoksen 'Solut' Snellmanialta Tietoteknialle johtavaan jalankulku- ja pyöräilyväylän alikulkuun. Launonen toimi tapahtumassa ohjaavana taiteilijana.

Yhteisötaideteoksen tarkoituksena oli korostaa yhteistyön ja ryhmässä toimimisen luomaa iloa ja toimia muistutuksena tuleville opiskelijoille, tieteentekijöille ja kaupunkilaisille siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Yhteisöllisyyttä ja poikkitieteellisyyttä juhlistavan yhteisötaideteoksen värit kuvaavat Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) ainejärjestöjen värejä. Onnistuneen taidetempauksen myötä Savilahden alueen opiskelijat pääsivät jättämään kädenjälkensä kampuksen lähiympäristöön.

Mirka Nieminen (hallituksen jäsen, ISYY) ja Piritta Pennanen (tapahtumavastaava, Kulti ry) kuvailevat tapahtuman olleen erittäin onnistunut ja erilainen verrattuna aiempiin opiskelijatapahtumiin. Nieminen arvioi tapahtuman osallistujamääräksi noin 150–200 henkilöä. Taidetempausta varten ISYY suunnitteli sadalle ensimmäiselle osallistujalle jaettavaksi uniikkeja haalarimerkkejä, jotka Pennasen mukaan loppuivat jo ensimmäisen tunnin aikana.

'Opiskelijoilta on tullut paljon positiivista palautetta ja kyselyjä, milloin samantyyppisiä luovia tapahtumia tulee lisää Joensuuhun ja Kuopioon. Tapahtuma keräsi ympärilleen paljon positiivista huomiota ja maalaaminen oli hyvin rentouttavaa puuhaa', Nieminen kertoo. Pennanen on jo suunnittelemassa ainejärjestönsä hallituksen kanssa seuraavaa yhteisöllistä taideprojektia mahdollisesti jo ensi keväälle."
Ari Pelkonen: Valon aallot.
Valon aallot

Yliopistonrannan uusi risteyssilta nimettiin Valon aaltojen sillaksi. Valon aallot -teoskokonaisuuden on suunnitellut kuvataiteilija Ari Pelkonen.

"Valoa tiedeteeman kautta käsittelevässä teoskokonaisuudessa yhdistyy Savilahdentien myötäisen tukimuurin graafisen betonin elementit, linja-autopysäkille nousevan porraskatoksen polykarbonaattilevyjen pintakuviointi sekä alikulkutunnelin seiniin heijastettava erikoisvalaistus, jonka Ramboll Finland Oy on toteuttanut yhteistyössä taiteilijan kanssa. Taiteen ja harkitun valaisun keinoin kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta halutaan nostaa käyttäjälähtöisyys huomioiden.

Silta-alueeseen suunnitellussa kuva-aiheessa toistuvat orgaanisesti etenevät aaltomaiset viivamuodot. Kuva-aiheen viivastoissa taiteilija on pohtinut valoon miellettävän siirtymisen ja toiston käsitteitä, toistuvien aaltojen liikettä tilassa."

Ari Pelkonen: Valon aallot.
Ari Pelkonen: Valon aallot.
Ari Pelkonen: Valon aallot.

Kirsti Taiviola & Riku Pirtilä: Aaltojen alla.

Aaltojen alla

"Kuopion Vesi tilasi Savilahden jätevedenpumppaamon julkisivuun teoksen taiteilija Kirsti Taiviolan ja valaistussuunnittelija Riku Pirtilän yhteistyönä. Pumppaamon seinäpinnalla välkehtii veden heijastuksia muistuttava valokuvio. Teos perustuu lasin optiikan hyödyntämiselle, sillä projisoinnit on toteutettu käsinpuhallettujen lasilinssien avulla, jotka ohjaavat valon veden kuvioiksi."

Markku Viitasalo: Lentoon.
Lentoon

"Lentoon-teos on Yliopistonrannassa Savilahden vesistöalueella sijaitseva arkkitehti Markku Viitasalon vuonna 1982 suunnittelema lintuaiheinen kelluva veistos. Teos saneerattiin vuonna 2021 ja samana vuonna se sai juhla- ja teemapäiviä korostavan värivalaistuksen. Kulttuurihistoriallisesti tärkeän teoksen säilyttämistä ympäristössään on pidetty tärkeänä. Nykyään teoksen on mielletty kuvaavan uuden Savilahden alueen tulevaa nousukautta sekä sen merkitystä yliopistolle ja kaupungille. Teoksen värivalaistuksen on suunnitellut Reittitiimi Oy Valon kaavan koordinaattoreiden avustuksella."
Bratislav Toskovic: Viäntö.
Viäntö

Savilahdentien ja Niuvanten liittymässä on arkkitehti Bratislav Toskovicin suunnittelema maisemapylväs. Kyseessä on muotoiltu voimajohtomasto.

"Muotoiluprosessia ovat ohjanneet pylvään sijainti kolmen eri sähköjohtoreitin 'kiertoliittymässä' sekä pyrkimys luoda rakenteellisesti looginen ja arkkitehtonisesti näyttävä teos, joka antaa katsojalle monta tulkinnan mahdollisuutta.

Viäntö on lähtökohtaisesti perinteisen ristikkopylvään uudelleentulkinta. Pylvään nimi Viäntö on jalostettu englanninkielisestä sanasta ’twist’. Se kuvaa maisemapylvään kierteistä, ihmisen dna:n rakennetta muistuttavaa muotoa – ja kenties hiukan myös savolaista mielenmaisemaa.

Maisemapylvääseen on asennettu dynaaminen erikoisvalaistus, joka tuo pylvään esiin ja johon on ohjelmoitu tilanteet myös erikois- ja juhlapäiviä varten. Valaistuksen on suunnitellut Mikko Pekonen Ramboll Finland Oy:sta.

Fingrid Oyj on Viännön tilaaja ja rakennuttaja. Kuopion kaupunki on osallistunut voimajohtohankkeen kustannuksiin, koska voimajohtojärjestelyt tarvittiin Yliopistonrannan alueen, Savilahdentien ja moottoritien välisen alueen ja KYSin alueen maankäytön kehittämiseen. Voimajohtojärjestelyt avasivat mahdollisuuden parantaa kaupunkirakennetta ja loivat uusia rakentamismahdollisuuksia sekä toisaalta vastasivat teknisiin korjaustarpeisiin ja turvallisuusparannuksiin."
Bratislav Toskovic: Viäntö.
Savilahti on alueena kehittynyt viime vuosina huimasti ja olen iloinen, että taide on otettu niin näkyvästi mukaan. Tämä luo alueelle persoonallista ilmettä, viihtyisyydestä nyt puhumattakaan. Kaikki taideteokset sijainteineen löydät Valon kaavan verkkosivuilta

Olen osallistunut kahtena edellisenä syksynä Valoilmiö-tapahtumaan, jossa kaikki halukkaat ovat voineet osallistua opastetulle Savilahden taidekierrokselle. Kenties näitä vielä jatketaan, sillä osallistujia on ollut mukana ahkerasti molemmilla kerroilla. Omatoiminen tutustuminen onnistuu myös ja nyt pimeän aikaan teokset ovatkin parhaimmillaan.

Muiden alueella toimivien yritysten ja toimijoiden julkisen taiteen teokset löydät täältä. Mukana ovat esimerkiksi "omalle tontilleni" kuuluvat Pohjois-Savon hyvinvointialueen taidekokoelman Kaarisairaalan ja Lainesairaalan julkisivuteokset.