Kesäloma on mennyt matkaillessa Jyväskylän ja Savon väliä. Parin viikon poissaolon tuloksena pelargonit olivat kotona vähän nuupahtaneet, mutta tilanne ei kuitenkaan vielä näytä aivan toivottomalta. Kirpparikipinä paloi taas ja oli lähdettävä kiertämään. Elokuvahylly täydentyi Audrey Hepburnin tähdittämällä Sota ja rauha (1956) klassikolla sekä Edvin Laineen ohjaamalla Akselilla ja Elinalla (1970). Olen ottanut tavaksi tutustua kirjallisuuden tiiliskiviklassikkoihin helpommin elokuvien muodossa, näin tuli tutuksi jo aiemmin mm. Greta Garbon Anna Karenina (1935). Suomileffoissa suosin enemmän mustavalkoista aikakautta kuin värillistä, mutta vielä 1960-1980-luvuillakin voi nähdä niitä omia suosikkinäyttelijöitä. Tunnelma on kuitenkin ihan erilainen kun on tottunut katsomaan esimerkiksi Matti Raninia ja Tauno Paloa mustavalkoisena.
Mutta sitten itse aiheeseen. Löysin elokuvien lisäksi 6 dl:n Finel-kulhon. Valkoinen kippo oli tummunut ja naarmuuntunut, mutta muistanette kuinka pelastin tuhoon tuomitun
Arabian Aamu-kannun, joten tämä ei ollut temppu eikä mikään saada valkoiseksi Universal Stonella. Muutama minuutti ja pinta oli jälleen kaunis kuin kananmunan kuori.
 |
| Ennen. |
 |
| Jälkeen. |
 |
| Ennen. |
 |
| Jälkeen. |
 |
| Ennen - Jälkeen. |
Hintaa tällä kipposella oli 6 euroa. Alta paistoi aiempi hintalappu 15 euroa, mutta siihen hintaan en olisi suostunut sitä kotiini kantamaan vaikka oli kuinka Fineliä. Mielestäni ihan hyvä löytö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti