keskiviikko 6. elokuuta 2014

Pöljän kotiseutumuseo

Samaan aikaan Pöljän pysäkin avajaisten kanssa vietettiin Pöljän kotiseutumuseolla Wanhan ajan markkinoita. Pöljän kotiseutumuseo esittelee Siilinjärven historiaa ja perinnettä sekä pohjoissavolaista agraarihistoriaa 1800-luvulta 1930-luvulle.
Mukana olleelle kummipojalle tämä oli elämän ensimmäinen museovierailu ja museo-sanan lisäksi opittiin kenties mikä on tuolin ja penkin ero (ja että kaikki maailman tuolit eivät ole yhden ihmisen omistuksessa), miltä luomutee maistuu ja että räsymatot puulattialla ovat liukkaita. Jos ihan rehellisiä ollaan niin tämä oli myös minulle ensimmäinen varsinainen vierailu kyseisessä museossa. Muistan olleeni täällä joskus ihan pienenä sukulaisten häissä, mutta en muista tapahtumasta muuta kuin jonkin rakennuksen leveän lankkulattian. Joten museokierros oli mielenkiintoinen ja uusi myös minulle.
Tietenkään alle kaksivuotiaan kanssa museokierros ei ole samanlainen kuin yksin vieraillessa, mutta oli ihana huomata että poika oli innoissaan. Ja täti oli innoissaan kuinka hienosti se museo-sana taipui lapsen suussa. ;) Markkinat meiltä jäivät tällä kertaa toissijaisiksi, mutta joissain rakennuksissa vierailtiin kahteenkin otteeseen.
Sepän työvälineet olivat "poppa".
(R)öllin koteja.
 Pojan mielestä jännittävintä koko reissussa taisi olla se että kaikki piharakennukset olivat hänelle (R)öllin koteja. Jokaiseen rakennukseen oltiin innolla menossa sisälle, vaikka pimeissä nurkissa taisi loppujen lopuksi vähän jännittääkin. Isolla pihalla sai juoksennella vapaasti ja ympärillä oleva metsikkökin oli "Öllin" koti. 
Sitä ei aina muista kuinka pieneltäkin tuntuvat asiat voivat lapselle olla suuria ja jännittäviä. 
Tuo pienimies taitaa tulevaisuudessakin päästä/joutua tädin kanssa museoon. 

Eikös se ole kummitädin oikeus yrittää luoda positiivisia museokokemuksia jo pienestä lähtien?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti