Blogimaailma pursuilee jälleen upeita syksykuvia, jotka inspiroivat minutkin kulkemaan kamera kaulassa. Laitetaan näiden kuvien muodossa väriä viikonloppuun, vaikka ikkunan takaa näkyy tällä hetkellä vain paksu, koko maiseman peittävä usva.
Keltainen tuntuu normaalioloissa itselleni vieraalta väriltä, mutta syksy on ainut ympäristö,
jossa nautin kirkuvasta keltaisesta täysin siemauksin.
Kuvistasi välittyy estetiikka, herkkyys, kauneus.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, se lämmitti. :)
PoistaMielettömän hienoja syyskuvia! Ja ah, mummukuvat - i-ha-nat :)
VastaaPoistaullamaj: Seurailin tuota mummoa (ei siis ollut tarkoitus varjostaa), joka seisoi järven rannalla. Kävellessä ryhti oli kumara, mutta järven rannalle pysähtyessä ryhti suoristui. Se sai ajattelemaan elämää (kuolemaakin) ja läheisiä. Minusta vanhoja ihmisiä on mukava katsella. Elämänmeno on usein hidastunut, jonka ansiosta sitä osaa pysähtyä katsomaan ja tarkastelemaan omaakin elämää. Yritän vain olla katselematta/tarkkailematta heitä niin etten vaikuttaisi epäilyttävältä... ;P
PoistaTuo rollaattorimummo huristeli vain vauhdilla ohi.