Katutaiteesta kotitaiteeksi?

Suomalainen katutaide elää kukoistuskauttaan. Uutiset rummuttavat positiivisen vastaanoton ja lisääntyvien seinämaalausten puolesta otsikoilla: ”Suomalaiset haluavat taidetta arkeensa” ja ”Suomeen syntyi valtavia seinämaalauksia”. Sama noususuhdanne, arvostus ja kiinnostus heijastuvat myös Kuopiossa. Yksi suuri tekijä asennemuutokseen ja taiteenlajin esiintuomiseen on Katutaideyhdistys Urbaani ry, joka muistetaan muun muassa Haapaniemenkadun parkkihallin kuvittamisesta graffiteilla.

Valtavirta on siis hyväksynyt graffitit ja isokokoiset seinämaalaukset omakseen, jotta niillä syrjäytetään, tai ainakin väritetään, harmaata betoniviidakkoa. Harva on kuitenkaan valmis ottamaan katutaidetta kotiinsa. Valtavirrasta poiketen, Tarot ja Nightwish-yhtyeistä tuttu kuopiolainen muusikko Marco Hietala päätti tilata Urbaanilta itselleen seinämaalauksia.

Hietala tahtoi kotiinsa persoonallisuutta ja antoi Urbaanille ohjenuoraksi omia kiinnostuksenkohteitaan, kuten science fiction- ja steampunk-kirjallisuuden. Muuten taiteilijat saivat toteuttaa itseään vapaasti. Urbaanin taiteilijat tekivät omia nimettömiä luonnoksiaan, joista Hietala valitsi mieleisensä. Varsinaiset teokset Hietalan kotiin maalasivat lopulta Timo Kokko ja J. Salamaleija kesäkuussa 2016.

Kun Urbaanilta tuli kutsu käydä kurkkaamassa valmiita teoksia paikan päällä, ei siitä voinut kieltäytyä. Asetelma oli mielenkiintoinen: katutaidetta kodin seinillä? Tämä oli nähtävä. 

Täytyy sanoa, että ensivaikutelma oli melko mykistävä. Jos olohuoneen seinällä on korkeutta yli viisi metriä, valkoinen seinä oikein huutaa osakseen huomiota. Ja sitä se sai. Yläkerran lasitasanteelta olohuoneen puolelle luikerteleva olio oli komea ilmestys. Kirkkaanvihreä maalaus hehkui luonnonvalossa. Itse asiassa teos hehkuu kuulema myös pimeässä, sillä siihen on käytetty myös fluoresoivaa maalia.

Olohuoneen lisäksi seinämaalauksia on myös makuuhuoneessa ja keittiössä. Makuuhuoneen kohdalla edellisen asukkaan sisustusmaku ei kohdannut Hietalan ajatuksia kodikkaasta ympäristöstä, joten reliefimäinen ruusutapetti päätettiin ”sytyttää tuleen”. Myönnettäköön, että lopputulos on tosiaan enemmän asukkaansa näköinen kuin kuvailtu lähtötilanne…

Huoneiden lisäksi Hietalan akustiikkalevyt kuvitettiin tyyliin sopivalla kuvastolla:

Harvalla meistä on kotonaan puhdasta viisimetristä seinäpintaa, mutta tämä on hyvä osoitus siitä, mihin katutaide pystyy taipumaan. Taiteilijoiden ja graffitimaalareiden ammattitaito on huikea, joka mahdollistaa taiteen tuomisen ulkoa sisälle ja ripustettavien teosten sijaan myös fyysisiksi seinäelementeiksi. Näyttävän kokonaisuuden rikkoo vain ajatus siitä, että tätä komeutta ei saa mahdollisessa muutossa mukaansa.

Voisitko kuvitella katutaidetta omaan kotiisi?