Muistatteko Galleria Beckerin näyttelyn, josta kirjoitin otsikolla "Puut jossa jumalat asuvat"? Näyttely teki niin suuren vaikutuksen, että päätin tehdä päiväreissun Helsinkiin katsomaan japanilaisen Yuichiro Saton näyttelyä myös Taidemaalariliiton TM-galleriassa. Näyttely ehti valitettavasti päättyä jo kesäkuun lopussa, mutta tässä hieman muistumia kokonaisuudesta.
Näyttelyssä oli samanlainen lumoava tunnelma kuin Beckerissä. Suurikokoiset koivumaisemat saivat hiljentymään. Vaikka ulkona puut olivat vihreitä ja täynnä lehtiä, valkoisen gallerian seinillä olevat lehdettömät puunrungot muodostivat kokonaisuudesta kuin valoisan kappelin. Kirjoitin edellisellä kerralla muun muassa näin:
"Tuntui jotenkin etuoikeutetulta katsella noita pikkutarkkoja tutkielmia vanhoista koivuista ja ajatella samalla, että nuo puut kuuluvat minun maisemaani. Kuinka toisesta kulttuurista tullut henkilö voi vangita luonnon hengen niin kauniisti, että jokainen koivu tuntui olevan kuin oma persoonansa."
Sato kertoo, että jokainen piirretty viiva vie hänet lähemmäs luontoa. Piirretyt viivat näyttävät itse asiassa niin aidoilta, että lyijykynällä, pigmentillä ja grafiittijauheella toteutetut työt näyttävät kauempaa valokuvilta. Tekniikan taidokkuus pakottaa tutkimaan yksityiskohtia lähempää, jolloin katsojankin on uskottava, että käsin nämä valtavankokoiset teokset on todella luotu.
Yuichiro Sato: yksityiskohta teoksesta Koivumaisema, 2018, lyijykynä, mineraalipigmentti paperille, 300x780 cm. |
Yuichiro Sato: yksityiskohta teoksesta Koivumaisema, 2018, lyijykynä, mineraalipigmentti paperille, 300x780 cm. |
Koivu on kaikille suomalaisille tuttu puu, joka pitää sisällään paljon symboliikkaa ja uskomuksia. Koivun on ajateltu symboloivan valoa, puhtautta ja parantamista. Maaäidin uskottiin kuuntelevan pyyntöjä erityisesti silloin, kun toiveet lausuttiin koivujen katveessa. Hämeenlinnan kaupungin emerituspuutarhuri Pekka Uotinen kommentoi koivun merkitystä suomalaisille näin:
"Koivu on monipuolinen anniltaan. Se antaa ensin mahlan, sitten vispilät,
saunavastat ja juhannuskoivut. Päreistä tehtiin kattoja ja sitten
tuohesta tehtiin jalkineita, tuohivirsuja. Ensimmäinen juoma-astia lippo
on koivusta sekin."
Yuichiro Sato: yksityiskohta teoksesta Koivumaisema, 2018, lyijykynä, mineraalipigmentti paperille, 300x780 cm. |
Puut ovat suomalaisessa maisemassa niin tuttuja, että pidän niitä itsestäänselvyytenä. Yuichiro Sato nosti näyttelyllään puut arjen yläpuolelle ja teki niistä mystisiä pyhiä puita. Mustavalkoisuus on kiehtovaa ja pienemmissä töissä utuisuus vain lisää salaisuuden tunnetta. Ikivihreät männynkäkkyrät tuovat mielikuvan pysyvyydestä, voimasta ja sitkeydestä.
Yuichiro Sato: Usva, 2018, lyijykynä, mineraalipigmentti, japanilainen sumi-muste paperille, 60x42cm. |
Yuichiro Sato: Last Snows, 2018, lyijykynä, mineraalipigmentti paperille, 57x70 cm. |
Käsi ylös kenelle muulle tulee yllä olevasta teoksesta mieleen jouluklassikko Lumiukko? Uskomatonta mikä rauha näissä teoksissa vallitsee.
Yuichiro Sato: yksityiskohta teoksesta Last Snows. |
Yuichiro Sato saapui Suomeen 2016 ja työskentelee edelleen Laukaan Järvilinnan taiteilijaresidenssissä. Näyttely sai toivomaan, että taiteilija inspiroituisi suomalaisista metsistä vielä pitkään, sillä kotimainen taidekenttä tarvitsee tällaista kulttuurista vuorovaikutusta.
Oi, tuo Usva! Näyttely meni minulta ihan ohi, ja pitää tunnustaa, ettei TM-galleria ollut minulle tuttu ennestään. Isot museot mainostavat näyttelyitään ihan eri volyymillä kuin galleriat, joten kiinnostavia pienempiä näyttelyitä saattaa mennä sivu suun. Kiitos siis galleriavinkistä ja näistä kauniista kuvista!
VastaaPoistaNo itse asiassa minullekkaan kyseinen galleria ei ollut entuudestaan kovin tuttu, joten jouduin käyttämään Google mapsia, että osasin perille ja sisäpihan puolelta sisään. :D Joten olet ihan oikeassa, että gallerioiden nopealla aikataululla vaihtuvat näyttelyt saattavat mennä helposti ohi. Toisaalta niiden vahvuus on myös siinä, että joka kerta erilaista taidetta ja yllätyksellisyyttä.
PoistaKoskettavia - ihan näin netin välitykselläkin.
VastaaPoistaPiirrosten koko tekee jo omanlaisensa vaikutuksen, saati sitten tuo taidokkuus ja tunnelma.
PoistaMinun piti palata näihin kuviin (ja näihin tunnelmiin, he he), kun tuo Usva toi mieleeni jonkun toisen kuvan, jota en heti tavoittanut. Nyt hiffasin: Heikki Willamon mustavalkoiset valokuvat näyttelystä Myyttinen matka. Erityisesti se, missä hirvi seisoo sumuisessa metsässä.
VastaaPoistaHienoa että tämä toi muistumia toiseen taiteilijaan ja taiteeseen. Nuo ovat minusta niitä kivoja oivalluksen hetkiä. Sinullakin taitaa olla aika hyvä taidehistoriallinen kuvasto muistissa. ;)
Poista