"Kukoistan itseni, en toisten tähden"

Löysin kedon kukkasen, ihailin sen kauneutta, sen täydellisyyttä ja huudahdin: "Mutta tämä kaikkihan, tässä ja tuhansissa tämän kaltaisissa kukissa, loistaa vain kuihtuakseen kenenkään ihailematta." Mutta kukka vastasi: "Sinä mieletön! Luuletko minun kukkivan, jotta minut nähtäisiin? Kukoistan itseni, en toisten tähden, kukoistan, koska se minua miellyttää: siinä, että olen olemassa, on iloni ja riemuni."

- Schopenhauer -

Pari vuotta sitten kirjoitin naiseudesta vähän laajemmasta näkökulmasta, mutta nyt ajattelin kulminoida aiheen naistenpäivän kunniaksi yhteen ihmiseen.

Mummo kertoi tarinoita evakkomatkasta, härkävaunusta, äitinsä kuolemasta, menetetystä kodista, uudesta kodista, uudesta elämästä, huonosta kohtelusta, fyysisestä väkivallasta, sisukkuudesta, hyväsydämisyydestä ja elämänilosta. Nuorelle tytölle tarinat tuntuivat uskomattomilta. Miten niin paljon surua kokenut nainen säilytti hymynsä ja elämänilonsa? Ei katkeroitunut? Katsomalla eteenpäin. Varmistamalla, ettei niin kävisi toiste. Hän oli kulkenut tien, jota ei toivonut muiden joutuvan kulkemaan.

Mummo kasvatti minulle sellaiset juuret, että niiden varaan oli hyvä lähteä rakentamaan naiseutta. Sitä tietoa, että naiset pystyvät mihin vain, selviytyvät mistä vain. Minä pystyisin mihin vain, se olisi itsestäni kiinni. 

Naistenpäivänä helposti ajatellaan, että se on taas yksi kaupallinen juhlapäivä muiden joukossa. Ja unohdetaan miettiä, miksi se on alun perin syntynyt:

"Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan."

Naistenpäivää vietetään siksi, että kaikki naiset ympäri maailmaa saisivat samanlaiset juuret jo syntymästään lähtien kuin minä. 

• Olen kokenut olevani rakastettu ja toivottu.
• Minuun on uskottu ja luotettu.
• Olen saanut käydä peruskoulun ja kohtalaisista arvosanoista huolimatta päässyt lukion kautta yliopistoon.
• Olen saanut valita ammattini.
• Saan äänestää.
• Saan valita uskontoni, uskonnottomuuteni, puoluekantani ja arvoni. Kukaan ei sanele niitä minulle ulkoapäin.
• Tienaan itse rahani ja päätän niistä itse.
• Saan kulkea vapaasti ja puhua vapaasti.
• Saan ilmaista pukeutumisellani persoonaani.
• En ole kokenut fyysistä väkivaltaa tai sukupuoleen kohdistuvaa vähättelyä.
• Uskallan olla eri mieltä ja saan sanoa sen ääneen.
• Minulle nainen ja mies ovat tasa-arvoisia. Älykkyys ja osaaminen eivät ole kiinni sukupuolesta.
• Ei ole olemassa naisten ja miesten töitä. On olemassa tilanteita, joissa voi tehdä valintoja, mutta kaikista tehtävistä suoriutuvat molemmat, kun siihen annetaan mahdollisuus.

Minun tehtäväni on osoittaa, että jokainen tyttö ja nainen tarvitsee vahvat juuret, jotta voivat uskoa samaan ja saavuttaa saman. Että jokainen nainen "kukoistaa itsensä, ei toisten tähden" ja iloitsee siitä, että on olemassa. 

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!