Sairaalataiteessa huomioitavaa

Työkavereiden puheessa vilahtaa aika ajoin lyhenne SSTY. Kyseessä on Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry, joka on "vuonna 1995 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, jonka perusperiaatteisiin sisältyy sairaalatekniikan ja sairaaloiden teknisten organisaatioiden toimialaan liittyvien asioiden kehittäminen, edistäminen ja verkostoituminen niin sairaaloiden kuin yritystenkin välillä. Yhdistyksen vuoden suurin järjestettävä tapahtuma on Sairaalatekniikan päivät, joka kerää alan parhaat asiantuntijat ja ammattilaiset yhteen."

Tämän  vuoden Sairaalatekniikan päivät järjestettiin Helsingissä 8.-9.2.2023. Perinteisemmistä puheenvuoroista poiketen, minä pääsin tilaisuuteen puhumaan sairaalataiteen merkityksestä. Olin aiemmin puhunut samasta aiheesta (hieman eri tulokulmalla) valtakunnallisilla Taidemuseopäivillä. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun Sairaalatekniikan päivillä käsiteltiin taideasioita, vaikka taide on ollut osa sairaalahankkeita ja -rakentamista useita vuosikymmeniä.

Olin jakanut puheenvuoroni kahteen osioon:

• Miksi sairaaloissa on taidetta? (Ministeriöiden suositukset, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tutkitut ja todistetut hyvinvointivaikutukset)
• Mitä sairaalataiteessa tulee ottaa huomioon?

Halusin aluksi pedata pohjan sille, että taiteella on sairaalaympäristössä merkitystä. Edelleen osa varmasti ajattelee, että on "ihan sama onko seinillä taidetta vai ei". Eikä sairaalatekniikasta vastaavien henkilöiden ensimmäinen ajatus ole taideasioista huolehtiminen. Sairaaloiden ydintehtävä on terveydenhuolto ja potilaiden auttaminen. Aihetta on kuitenkin tutkittu ja kyseessä on paljon isompi ilmiö kuin esimerkiksi minun oma haluni saada taidetta esille.  Sairaalataiteen merkitys on sekä kansainvälisesti että valtakunnallisesti kasvan tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteena. 

Kun perusteet taiteelle sairaalaympäristössä oli "lyöty tiskiin", esittelin käytännön esimerkkejä siitä, mitä asioita on huomioitava, kun taidetta tuodaan sairaalaympäristöön:

Rakentuva psykiatriatalo sai nimekseen Lainesairaala. Pääsuunnittelu Kontukoski Arkkitehdit Oy ja Raami Arkkitehdit Oy.

Uudisrakennushankkeet

"Kaikki on mahdollista." Suunnitteluvaiheessa kaikki on (budjetin rajoissa) mahdollista. Mitä aiemmin taidenäkökulma saadaan osaksi rakennussuunnitelmia sitä parempi lopputulos kaikkien osalta saavutetaan. Taidetta tulee kuljettaa mukana koko suunnitteluprosessin ajan, vaikka taide asennetaan paikoilleen usein viimeisten joukossa. Materiaalista ja tekniikasta riippuen taide voi tarvita talotekniikalta esimerkiksi sähköä ja seinä- tai kattorakenteilta erikoisratkaisuja mm. kestävyyteen ja kantavuuteen liittyen.

Jukka Hakanen: Kurkistus metsään, 2019, seinämaalaus.

Peruskorjaushankkeet

"Mikä on mahdollista?" Peruskorjaushankkeissa jo olemassa olevat seinät ja muut ratkaisut antavat rajatummat raamit kaikelle tekemiselle kuin uudisrakennushankkeita suunnitellessa. Tämä ei kuitenkaan ole este taiteen hankkimiselle. Samanlaista saumatonta yhteistyötä eri ammattilaisten kesken vaaditaan tässäkin, kuten uudisrakennushankkeissa.

Kaisu Sirviö: Valo, puunlehdet, linnut ja kukat, luonnon lohdutus. Hoitaja-asemaan tehty tarralaminointi.

Tiina Tanskanen: Ajatusten vaellus. Yksityiskohta alumiinikomposiitille painetusta teossarjasta potilashuoneisiin. Teoksissa on mm. kasvien yksityiskohtia ja heijastuksia vedestä.

Toiminnallinen suunnittelu

Tämä on hyvin oleellinen asia, jota ei esimerkiksi museomaailmassa tarvitse samalla tavalla miettiä. Taide ei saa estää tai haitata sairaalan toimintoja, kuten hoitotyötä, kulkuväyliä tai opasteita. Saan aika ajoin pyyntöjä, että voisiko sille ja sille seinälle ripustaa taidetta. Minusta on mukavaa, että Kuopiossa ollaan taiteen suhteen aktiivisia, mutta aina se, että jossain on tyhjä seinä ei tarkoita sitä, että siihen voisi ripustaa taidetta.

Toiminnallisen suunnittelun huomiointi tarkoittaa minun työssäni sitä, että yritän ymmärtää kuinka tiloja käytetään ja suhteuttaa taiteen niihin toimintoihin. Esimerkiksi jokin tyhjä seinä, joka näyttäisi aamulla klo 8 potentiaaliselta paikalta ripustaa taidetta, voikin näyttää klo 15 tältä:

Sänkyjen, erilaisten kärryjen ja rullakoiden liikuttelu (ja väliaikaispysäköinti) sairaalassa on arkipäivää ja niille on oltava paikkansa.

Turvallisuus

Taiteen materiaalivalinnoissa on (tilasta riippuen) huomioitava sopivuus sairaalaympäristöön (mm. hygienia, paloturvallisuus). Käymme mm. turvallisuuspäällikön kanssa ajoittain keskustelua taiteen sijoituspaikoista suhteessa pelastusteihin ja teosten kokoon, jos niissä on esimerkiksi liian suuri palokuorman kasvamisen riski. Vaikka nämä asiat välillä hankaloittavat ja hidastavat omaa työtäni, syyt ovat täysin ymmärrettäviä ja neuvoteltavissa olevia asioita. Taiteelle suunnitellaan sellainen sijainti, ettei se aiheuta vaaraa.

Antti Immonen: Höyrypää, 2017. Yksityiskohta teossarjasta Faasit, ruostumaton teräs.

Taideturvallisuus

Tilojen ja niiden käyttäjien lisäksi turvallisuus on huomioitava myös taiteen osalta. Taiteen turvallisuuteen vaikuttavat mm. materiaalien kestävyys, sijoituspaikat, koko ja kiinnitys. Olen iloinen, että monissa sairaalahankkeissa taide on osa rakentamista, mutta olen huolissani jo olemassa olevien taidekokoelmien tilasta. Sairaala on voimakkaasti toiminnallinen ympäristö, jonka vuoksi taiteelle voi välillä sattua jotain. Taiteen turvallisuuteen liittyen tulisi huomioida esimerkiksi konservointi, uudelleenkehystys ja puhdistus sekä muut mahdolliset huoltotoimenpiteet. Samalla tavalla sähköjä, putkia ja ilmanvaihtoakin huolletaan ja säädetään.

Yhteistyössä syntyy paras lopputulos

Tässä pintaraapaisu siihen, mitä sairaalaympäristössä on huomioitava, kun sinne tuodaan taidetta. Tähän sisältyy paljon pieniä yksityiskohtia, joita ulkopuoliset eivät tule aina ymmärtäneeksi. Tämän vuoksi huomaan välillä hieman ärsyyntyväni siitä, jos ulkopuolelta kommentoidaan voimakkaasti, että miksi siihen ja siihen ei voi laittaa taidetta? Kuten edellä olevasta tekstistä voitte ymmärtää, taiteen sijoittaminen ei ole pelkästään minun päätettävissäni. Jos se olisi vain minusta kiinni, minähän vuoraisin mielelläni kaikki mahdolliset seinät taiteella, mutta haluan että sairaalassa mennään turvallisuus ja toiminnallisuus edellä.

Koen, että taide on sairaalaympäristössä lisäarvo. Sillä on arvoa ja merkitystä, mutta se ei koskaan korvaa sairaalan perustehtävää. Pidän siitä, että minulla on ympärilläni ammattilaisia, jotka ymmärtävät taiteen merkityksen ja jakavat kanssani vastuun siitä, että luomme yhdessä viihtyisiä ja toiminnallisesti turvallisia toimintaympäristöjä.

Tarkemman Sairaalatekniikan päivien ohjelman voit käydä katsomassa täältä.

Taidetta ja rakentamista

Savilahti.

Nykyisessä työssäni huomaan kiinnittäväni entistä enemmän huomiota rakentamiseen ja rakennustyömaihin. Mitä en olisi koskaan uskonut. Sitä ne rakennuttamis- ja kiinteistöalan työkaverit ovat aiheuttaneet. En väitä ymmärtäväni rakentamisesta mitään, mutta se kiinnostaa vähän aiempaa enemmän. Siltä ei voi välttyä kaupungillakaan, sillä Kuopion kaupunki rakentaa isosti esimerkiksi KYSin vieressä Savilahdessa. 

Savilahti.

Tähän liittyen itselleni tuli yllätyksenä, että työni sivujuonteena olen ollut mukana kommentoimassa Savilahteen tulevaa maisemapylvästä. Maisemapylväällä tarkoitetaan sähkön kantaverkon tai muun sähköverkon voimajohtopylvästä, jolla halutaan luoda maisemallinen merkitys. Suomen ensimmäiset maisemapylväät valmistuivat Turkuun 1995 ja ne suunnitteli Antti Nurmesniemi (1927-2003). Kyllä, se sama mies, joka on on suunnitellut myös Pehtoori-pannun.

Bratislav Tošković: Viäntö. 

Savilahteen nousee arkkitehti Bratislav Toškovićin (Parviainen Arkkitehdit Oy) suunnittelema maisemapylväs. Kierteistä DNA-nauhaa muistuttava pylväs kuvaa lääketieteellisellä viitteellään hyvin alueen toimijoita. "Viäntö" tulee sijaitsemaan Savilahdentien ja Valtatie 5:n välisellä alueella Niuvantien kohdalla. Maisemapylvään nimi Viäntö viittaa pylvään vääntyvään muotokieleen, jonka mukaisesti nimessä heijastuu savolainen ”twist”. Toškovićin aiempia töitä on mm. Länsisalmen sähköasema Vantaalla, joka voitti World Architecture Festival -palkinnon Amsterdamissa 2018.

KYS Uusi Sydän.

KYSin tontilla rakentuu puolestaan vauhdilla Uusi Sydän. Kalenteriin oli varattu hyvissä ajoin kesäkuulle työmaakierros, mutta ennen sitä minulle piti hankkia oikeanlaiset varusteet. Työkaverini katseli silloista asuani ja ilmoitti ystävällisesti, mutta napakasti, että "Henna, sinne [työmaalle] ei sitten voi lähteä ilman housuja." Tilanne nauratti, mutta piti paikkansa. Minä olen ehdottomasti mekko- enkä housutyyppi. Lupasin laittaa pitkät housut jalkaan kierrokselle, mutta mm. kypärä, turvakengät ja huomiotakki käytäisiin ostamassa. (Rakennustyömailla työskennelleeltä enoltani olisin kuulema saanut lainata housuja. Noilla olisi kieltämättä saavuttanut työmaalla enemmän "katu-uskottavuutta" kuin takin alta pilkottavalla kukkamekolla.... :D )

Minullakin on nyt oma neonkeltainen tiimitakki! Kuva: M. Ruutiainen.

Kävimme samaisen työkaverin kanssa ostamassa minulle tarvittavat varusteet, joka oli huomauttanut housuttomuudesta. Hän ohjeisti myyjää mitä tarvitaan ja minä vain sovittelin. Kiitin tuuriani, että myyjä sattui olemaan nainen (miehen kanssa seuraavat tilanteet olisivat olleet enemmän noloja). Enhän minä osannut "solmia" edes turvakenkien nauhoja, kun eihän niissä mitään nauhoja ollut... Sellainen pyöritettävä ja painettava nappi, jolla kiristetään kengät. Puolustukseksi sanottakoon, että olen käyttänyt turvakenkiä edellisen kerran 2003-2006, ja silloin niissä vielä oli ihan tavalliset solmittavat nauhat.

Takin kohdalla myyjä sitten kysyi, että "Mitenkäs usein sinä liikut siellä työmaalla?" Ihan asiallinen ja ymmärrettävä kysymys, mutta minua alkoi naurattaa ääneen. Minulla oli silloinkin päälläni mekko, paljaat sääret, isot korvikset ja päässä rusetti.  "-Näytänkö minä siltä, että liikun työmailla usein?" Myyjä pidätteli itsekin nauruaan, hymyili minulle vastaan ja sanoi, että takin materiaalia ajatteli sen mukaan ehdottaa. Tietenkin ymmärsin, että kysymys kuului hänen työnkuvaansa, mutta jos minä liikkuisin työmailla enemmän kuin kerran puolessa vuodessa(?), osaisin kyllä pukeutua tilanteeseen nähden "asiallisemmin". Eli housuihin. Ja olla olematta "helisevä korvakoruteline".

KYS Uusi Sydän.

KYS Uusi Sydän.

Huumori on ollut asia, josta olen yksikössäni nauttinut. Etenkin nyt, kun olen oppinut hieman enemmän muiden luonteista ja persoonista. Eivätkä muutkaan tunnu enää arastelevan huumoriaan samalla tavoin kanssani kuin alussa. Osaan nauraa itselleni, mutta pitää samalla puoleni, jos huumori menee sietokykyni ulkopuolelle. Toivottavasti tällainen mutkattomuus on pysyvä tunne. 

KYS Uusi Sydän.

Ja palatakseni siihen työmaakierrokseen: syy kierrokselle oli se, että Uusi Sydän rakennushankkeeseen sisällytetään taidehankintoja. Kävimme tutustumassa tiloihin, jotta taiteen sijaintipaikat hahmottuvat paremmin. Taiteesta varsinaisesti lisää sitten, kun on konkreettisesti jotain näytettävää. Ulkopinnalle on itse asiassa jo kiinnitetty Samuli Naamangan kehittämää ja suunnittelemaa graafista betonia. "Älyn humaani valo" -teos tulee sekä rakennuksen ylä- että alareunaan. 

Samuli Naamanka: Älyn humaani valo, graafinen betoni. KYS Uusi Sydän.